Schlammbrühe Hell
Sain ennakkonäytteen etikettömässä tölkissä. Välillä vähän erikoisempaa tavaraa "Calisotan osavaltiosta". Oikeastihan
sellaista osavaltiota ei ole, mutta kyseessä on useamman kansainvälisen
panimon muodostama "Majestic Twelve" -yhteisö, joka perustuu omalaatuisen
collabo-ratkaisuun. Sen sijaan, että tehtäisiin yhteisellä reseptillä jollain
panimolla, jokainen panimo tekee omalla reseptillään ja lopputulos on sekoitus
kaikista kahdentoista panimon tuotteesta. Kuulostaa oudolta ratkaisulta, mutta panimot
ovat niin kovia tekijöitä, että voi olla hyvääkin.
Panimoita siis kaksitoista, Amerikoista pääasiassa. Sieltä Stone, Three Floyds, Monkish, Hill Farmstead, Oskar Blues, Yuengling, Bruery ja Dogfish Head. Euroopasta mukaan on otettu Fantôme, Kernel, Ayinger, sekä jostain syystä Pyynikki. Sen takia varmaan Suomeenkin tulossa.
Pääosin todella kovia nimiä siis. Jännä että ei ole tämän enempää lietsottu medioissa aiemmin, mutta ilmeisesti halutaan tulla vain tuotteen kautta esiin.
Lähetteen mukaan tyylilajina on "traditional helles with a serious twist". Muuten lähetteessä ei juuri yllä olevaa kummempaa kerrota. Tulee siis myös Suomen markkinoille huhtikuussa. Euroopan kautta kotiintoimitustakin on luvassa varta vasten perustetusta verkkokaupasta. Linkki tässä.
Eikun ääntä kohti.
Pikimusta olut, ohuella vaahdolla. Tuoksu on erittäin maltainen ja
savuinen. Kevyttä mannermaista voimakkaan metsäistä humalointia siellä on,
mutta pääasiassa pintaan puskee mallasleipää, mangoa, siirappia, greippiä,
fenkolia, sekä pientä marjaisuutta paahteen kautta. Hedelmääkin. Suutuntuma on supertäyteläinen ja pehmeä, aavistuksen "sokerinen" ja
äärimmäisen kepeän juotava jos sellaista voi suutuntumasta sanoa.
Tumman tunkkaisuuden seassa vaaleaa raikkautta, mallassiirappista
meininkiä. Karamellia, mutta ei mitään tikkunekkuja vaan sinisiä
amazon-karkkeja, king-kongeja, suolakaloja ja vadelmatoukkia, kaikkia
markalla. Paahteisuus on reilua siinä mielessä, ettei vittuile, mutta
oikeastaan muuten aika taustalle jäävää. Katkeroiltaan melko kitkerä olut
saakin tasapainonsa enemmän rekkiharjoittelun kuin humalan kautta.
Jälkimakuun nousee esiin juuri tarpeeksi pitääkseen aisoissa. Painotus on
kokonaisuutena kuitenkin nopan ykköspuolella, niin kutosia tulee. Mallas on
monimuotoisen paahteista, leipäistä ja karamellista ja kepeää.
Aivan mahtava olut. Mietin voiko tätä vähän tällaisena erikoisempana
tuotteena rankaista, mutta tässä maistellessa ei oikein pysty. Moitteeton,
täydellinen klassikkoesimerkki tyylistään ja lisäksi super-omaperäinen
lähestymiskulma. Ei voi mitään. Kärkeen menee
Hell of a ranking
1. Majestic Twelve Mudwater Hell
2. Spaten Münchner Hell
3. Paulaner Münchner Hell
4. Weihenstephaner Original Hell
5. Ayinger Jahrhundert Bier
6. Augustiner Edelstoff
7. Augustiner Lagerbier Hell
8. Tegernseer Hell
9. Chiemseer Hell
10. Sonnisaari Hyöky
11. FrauGruber Helles
12. Hacker-Pschorr Münchner Hell
13. FrauGruber 24/7
14. Neumarkter Lammsbräu Urstoff
15. Laitilan Kukko Helles
16. Müllerbräu Hell
17. Urban Chestnut Hopfenperle
18. Oettinger Helles
19. Löwenbräu Original
20. Weltenburger Kloster Hell
21. Hailuodon Laakeri
22. Stigbergets Ringöbräu Helles
23. Kloster-brauerei Scheyern Klosterbier Hell
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.