Helles hellettä odotelles 19: Augustiner Edelstoff

 

Edelstoff
Augustiner-Bräu München,Saksa
5,6%
(Export)Helles

Hei! Mitä mitä mitä, Tuopillinen? Eihän Edelstoff ole helles vaan export! Joo, joo, elekää kehatko. Müncheniläinen export on vain ihan hitusen vahvempi helles.

Exporthan viittaa Saksassa yleensä vähän vahvempaan versioon tai sitten tismallisemmin dortmunder exportiin. Mm. Ratebeer lanaa nämä kaikki samaan kategoriaan. Vaikka exportissa olisi "dortmunder" etuliitekin niin ero on aivan hiuksenhieno. BJCP tyyliraamatussa merkittävin speksiero on siinä, että exportissa voi olla vaivaiset 8 ibua enemmän katkeroa ja 0,2%-yksikköä enemmän alkoholia. (Ja toki vesi, jos export on ihan oikeasti Dortmundissa tehty). 

Siksi lasken etenkin baijerilaiset exportit ihan reilusti helles-kerhoon. Erot ovat pieniä kuin keskarin ja nelosen välillä ja niin väiteltävissä, ettei niitä oikein kunnon tyylieroina edes pysty pitämään. Exportiin lisäksi viitataan usein sanoin "helles exportbier" joten hellesiähän se sitten, suut suppuun. Sitäpaitsi, jumankekkuli, neljä edellistä ovat olleet heikkoja esityksiä, nyt kaipaa jotain hyvää välillä.

No niin. Se tyylinysväyksestä. Augustinerin panimohan esiteltiin jo perushellesinsä äärellä, eikä se siitä ole parissa viikossa mihinkään muuttunut. Tämä Edelstoff on ikään kuin panimon "premium"-olut. Se on 0,4%-yksikköä vahvempi kuin perus-"lagerbier" ja markkinoinnin mukaan viimeisen päälle priimaa. Nimikin tarkoittaa "jaloa ainesta". Olen Edelstoffia toki juonut aiemminkin, jopa panimon omassa baarissa hanasta erittäin tuoreena, joten tiedän sen olevan erittäin hyvää. Vertailevaa maistelua en silti ole tehnyt.

Päiväys 05.21 eli ikävä kyllä vanhan puolella.

Hyvin vaalea, keltainen. Tuoksussa on häivähdyksiä yrttisestä humalasta, mutta parhaimmat päivät selvästi takanapäin. Seurana mukava ohut paahtoleipäisyys. Hento, mutta silti raikas tuoksu.

Kevyt, mutta ei vetinen. Aivan hienokseltaan voi sanoa jopa keskitäyteläisen puolelle meneväksi. Silti äärimmäisen juotava. Tasapaino on samaa hämmentävän maagista kuin perus-lagerbierissäkin. Sitä ei vain pane merkille ellei erikseen keskity, kun se on niin kohdallaan. Loppuun kuitenkin selvästi terhakkaampi katkero kuin perusversiossa, mikä nostaakin tämän sen edelle. Ei kuitenkaan mitään pilsiä, tätä ronskimmin katkeroituja on ollut ihan noissa muissa baijerilaisissa helleseissäkin.

Tuoreempana humalan aromit olisi varmasti päässyt paremmin esiin ja olut voisi kolkutella ehdottomasti jopa ykköspaikkaa, mutta nyt mennään sillä mitä on. Hyvä osoitus kuitenkin siitä, että ei oluen tarvitse olla aina tankkituoretta, jotta se voisi olla hemmetin hyvää. Jos se on hyvin tehty, eikä tyyli nojaa aromihumalaan, toimii se vähän vanhempanakin.


Hell of a ranking

1. Spaten Münchner Hell
2. Paulaner Münchner Hell
3. Weihenstephaner Original Hell
4. Augustiner Edelstoff
5. Augustiner Lagerbier Hell
6. Tegernseer Hell
7. Chiemseer Hell
8. Sonnisaari Hyöky
9. FrauGruber Helles
10. Hacker-Pschorr Münchner Hell
11. FrauGruber 24/7
12. Neumarkter Lammsbräu Urstoff
13. Müllerbräu Hell
14. Oettinger Helles
15. Löwenbräu Original
16. Weltenburger Kloster Hell
17. Hailuodon Laakeri

18. Stigbergets Ringöbräu Helles
19. Kloster-brauerei Scheyern Klosterbier Hell

Kommentit