On tullut aika lakisääteisen blogin vuosikatsauksen. Mitäs tänä vuonna oikein tapahtui? Noin sadan postauksen vuositahti tuntuu pitävän, mutta viisari on selkeästi heilahtanut puhtaista olutarvioista muuhun horinaan. Itse asiassa perusolutarvioita oli tänä vuonna vain hieman yli kolmannes jutuista, jos Alkon pruuveja ei lasketa.
Ehkä isoimpana ulkokultaisena juttuna Tuopilliselle otettiin viiden vuoden kunniaksi käyttöön oma domain www.tuopillinen.fi ja samalla uusin ulkonäköä. Siihen sain visualist extraordinairé Helenalta myös logon!
Jos muiden juttujen perkaus aloitetaan vuoden alusta niin heti tammikuussa alkoi perinneruokien kuukausittainen paritus Suomen juhlavuoden kunniaksi. Se on nyt ohi, yhteenvetoa on joulukuun postauksessa maksalaatikon parituksen yhteydessä.
Tammikuussa myös blogi täytti viisi vuotta ja sen kunniaksi kävin keskustelun yhtä vanhan North Coast Old Stock Alen kanssa asiasta. Keskustelu päättyi huonosti.
Maaliskuussa ihmettelin mitä maitokaupparajan nosto tekisi eri oluttyylien saatavuudelle. Nythän se on sitten todellisuutta. Saa nähdä tuleeko valikoimaa oikeasti enemmän. Samoihin aikoihin piipahdin myös ihmettelemässä craft-buumin kuolemaa Kööpenhaminassa.
Huhtikuussa oli aprillipilojen jälkeen tuhottava kaikki panimoiden lähettelemät kesäolutnäytteet kertarysäyksellä, niinpä etsittiin porukalla maistuvinta kesäkaljaa.
Toukokuussa kastoi Tuopillinen kieltään olutmaailman ulkopuolella ja testasi vuosikerta-Sorbusta, tuota juomien kuningasta.
Kesäkuu alkoi täysin käsistä lähteneellä keskustankielisellä olutarviolla. Juttu lähti viraaliksi ja on piiitkällä kaulalla blogin luetuin juttu ikinä. Juhannuksena sahdinvihollinen löysi sahdista viimein jotain siedettävää. Joskus loppuvuodesta oli muuten sellainen heikko hetki, että teki mieli sahtia. Näinköhän tämä kelkka on alkanut viimein kääntymään. Vähän hirvittää.
Heinäkuu meni pitkälti lomaillessa Savossa. Elokuussa vanha työkaveri lunasti lupauksensa, jonka olin itse jo unohtanut, tarjoamalla upean vertikaalin Carnegie Porterista.
Syyskuu alkoi yhtä hienolla lambic-maistingilla StaPan baarissa. Vähemmän hienoa oli virhemaun opettelu skunkatusta oluesta. Loppukuusta polkaistiin käyntiin suomalaisten olutblogien sessiot, jotka onkin kiertäneet jo kolme kierrosta. Niihin on Tuopillisessa kirjoitettu keskioluesta, snookerista ja joulupukeista.
Marraskuussa juhlittiin 60-vuotiasta Koffin porteria. Joulukuussa ihmettelin sokkojoulukalenteria, joka on tätä kirjoittaessa menossa vasta päivässä 14. Käydään loppuun tammikuun aikana.
Helsingin olutbaareja on kierretty tänä vuonna ahkerammin. Tammikuussa Punavuoren tiivis kierros jännitti, helmikuussa täydennettiin aiempia aukkoja, huhtikuussa puolestaan suoritettiin täysin päätön "Pohjois-Helsingin" kierros. Elokuussa kierrettiin Kampin keskus ja marraskuussa ajeltiin länsimetrolla.
Tyylitutustumiset on jääneet tänä vuonna vain ruskeaan brittiolueen ja vaaleaan "kansainyhteisön olueen".
Vuoden suosituimmat jutut top-10
1. Maailman ensimmäinen keskustankielinen olutarvio!2. Lapin Kulta vs. Original 1964 Lager
3. Alkon uutuuksia - Käsityöoluet 2017
4. Helsingin olutbaarit, lisäosa 1 - Brewdog, Ohrana, Sori, Bierhaus München
5. Kööpenhamina ja craft-buumin kuolema
6. Isojen uudet isot (Olvi American Cream Ale ja Karhu Raaka)
7. Maitokaupparajat ja oluttyylien kirjo
8. Kuinka pilata pullo olutta - skunkkitesti
9. Ei-olut-arvio: Sorbus (2010)
10. Perinneruokaparitus: Kansallisruoka eli ruisleipä (+ lambic-leipä!)
Perinteisesti tämä tietysti suosii alkuvuoden juttuja, koska niillä on ollut paljon pidempään aikaa olla esillä. Pieneksi viraaliksi lähtenyt keskustankielinen juttu on ihan omassa sarjassaan. Tiedot ovat bloggerin laskurista, jonka kävijämäärät ovat vertailukelpoisia lähinnä keskenään, jos edes niin.
Numeroista tulee aina kysymyksiä, mutta nyt kun laitoin helmikuussa viimein vähän luotettavamman Google Analyticsin pörräämään taustalle, niin voi sanoa bloggerin oman laskurin lukujen olevan niin täynnä ilmaa, ettei niitä viitsi edes sanoa. GA:sta ei vain ole dataa koko vuodelle vielä. Sellaista noin seitsemäntuhannen kävijän kuukausitasoa kuitenkin (tai viidentoista jos kysytään bloggerilta...).
Oma lempijuttuni tältä vuodelta on ehkä tuo kolmas sessio joulutarinoineen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jos odotat jonkinlaista vastausta, älä ole vässykkä vaan käytä nimeäsi.