Alkon erikoiserät - Heinäkuu 2019

Alkon erikoiserissä heinäkuussa teemana "Craft Beer USA" ja sen ideana esitellä "ikonisten" craft-panimoiden tuotteita. Joskus nämä erikoiserien tulkinnat ovat olleet vähän hataria, mutta tässä kieltämättä onnistuttiin, sillä panimot todella ovat kaikki melkoisia jenkkiklassikoita: Stone, New Belgium, Boulevard ja Anchor. Onko jopa ensimmäinen kerta kun New Belgiumia on Suomessa ollut saatavilla? En ole varma. Boulevard on tietty nykyään Duvelin omistuksessa ja ei siten jenkkimääritelmien mukaan enää craft, mutta merkittävä tekijä amerikan pienpanimoiden nousussa silti historialtaan.

Maistelu oli tuttuun tapaan sokkona, eli en tiennyt oluita, enkä teemaa ennen kuin jälkikäteen. Päiväykset unohdin tietenkin tsekata.

1.
Vaalean kultainen, hieman sameutta. Saisonmaista yrttiä, kevyt pippurisuus, sitruunaakin löytyy. Raikas tuoksu kaikkinensa. Puolipaksu suussa. Hyvinkin mausteinen maultaan, ei lisättyä maustetta mutta hiivasta, oikein kiva tasapaino. Katkero meinaa käydä saisonhiivan kimppuun lopussa, kuten sillä on pahana tapana, mutta pysyy juuri aisoissa. Vähän se kuitenkin kokonaisraikkautta häiritsee. Jälkimaussa vähän pihkaakin. Hyvä saison, ruokaolut.
Olut: Boulevard Tank 7 Farmhouse Ale
Jälkiviisaat: Lajissaan ja maassaan klassikkostatusta lähentelevä saison. Erittäin hyvä olut siis. Paluumuuttaja, tätähän on ollut monta kertaa Alkossa aiemminkin.

2.
Syvän kultainen, kirkas. Tuoksussa on törkeästi appelsiinia. Joku todella tuttu tuoksu. Jaffakeksi! Suorastaan parfyyminen sillä saralla, ei tule oikein muuta läpi kuin sitä jaffakeksiä. Puolipehmeä alkuun, mutta nopeasti lättänä, jopa vähän vetinen suussa. Maun puolella samaa jaffakeksiä, maku lässähtää pian, kevyt katkero kuivassa lopetuksessa. Jälkimaussa on pientä mausteista humalaa. Aika turha.
Olut: New Belgium Citradelic Tangerine IPA
Jälkiviisaat: No en olisi IPAksi arvannut välttämättä. Lisätty mandariinin (tai tangeriinin, mitä näitä nyt on) kuori kyllä määräsi olutta siihen malliin, etten erityisemmin arvostanut. Muutenkin aika lässähtävä kokonaisuus.

3.
Kultainen, samea. Kiva tuoksu, raikas, humalainen. Metsää, pihkaa, kypsää hedelmää. Vähän veltto tuntuma, kepeähkö ja miedot hiilihapot. Makean keksistä mallasta maussa ja nopeasti hjedelmäinen humala määräämään kokonaisuutta. Mausteinen, jopa hivenen belgimäinen loppu. Aika mieto katkero. Ehkä jonkun harhainen käsitys neipasta? Tai joku pale ale, ehkä jopa kevyellä hedelmälisällä?
Olut: Anchor Fog Breaker IPA
Jälkiviisaat: Ilmeisesti klassikkopanimon melko uusi tuote (sivut sanoo 2018), hedelmäinen ja miedohkot katkerot, mutta neipa se ei sentään väitä olevansa. Ei tämä nyt mitään huonoakaan ole, mutta ei erityisempää wow-elämystäkään. Iso tuoppi ja voisi toimiakin.

4.
Kultainen, lähes kirkas. Jenkkihumalameno, hyvin klässik. Oikein perinteinen west coast IPAn tunnelma, paljon havua ja pihkaisuutta. Paksu, täyteläinen. Tuhti mallaspohja, jonka päällä todella topakka katkerointi. Viljaa, greippiä, pihkaa, todella oudosti pyörähtelevää appelsiinia, joka välillä tulee ja välillä ei. Suorastaan kiero loppusvengi sen takia. Oikein hyvää west coast (d)ipaahan tämä on.
Olut: Stone Delicious IPA
Jälkiviisaat: Tämä jos mikä ei yllättänyt yhtään. Tottakai se on Stonelta ja on suorastaan tyypillinen Stonen olut. Vahvahko 7,7% eli nippa nappa tupla-IPAn puolelle siis menee.

Huom, pullot eri järjestyksessä kuin kaadetut oluet.
Lasikuvassa vasemmalta oikealle 1-4.