Kolme kaupasta: Salama Brewing

Tämä on täällä odotellut valmiina jo vaikka kuinka kauan, mutta unohtui postata joulun ja uuden vuoden säätöjen keskellä. HUOM: Lisäsin kuvat vasta tänään ja en ole ihan satavarma menikö noiden kahden nepan kuvat oikein päin, koska ne olivat niin saman näköiset saman sarjan tölkit. Tokko tuosta kukaan hullua hurskaammaksi tulee oli kummin päin tahansa.

--

Salama on selvästi tutumpi kuin kaksi aiempaa panimoa, mutta silti panimo, jota yleensä vähän väistelen maitokaupan hyllyillä. Syynä on ollut pääasiassa korkeahko hinta, ylilupailevat etiketit ja toisaalta kokemukseni siitä, että vaikka panimo on kyllä ihan ok, ei se ikinä yllä lähellekään interappseissa koohkatun hypensä tasolle. Sellainen laadukas hyvän perustason tekijä, johon ei tarvitse varsinaisesti pettyäkään, mutta ei se ole herättänyt mitään ihastuksen huudahduksiakaan. Panimo osaa markkinoida trendikkäitä tyylejä hienoilla etiketeillä, niin untappd laulaa hoosiannaa.

Nappasin nyt kolme tötsää matkaan kun humaloidummatkin näkyivät olevan todella tuoreita.

--

Black Barbara

5%, Schwarzbier

Ensimmäisenä Black Barbara. Vahvaa Roy Lichtensteinin pop-taide-henkeä etiketissä sarjakuvanaisen muodossa. Se on aina hyvä se. Etiketin mukaan kuivahumaloitu "black pils". Ensimmäinen ajatus on, että mikä vitsi tämä nyt on, "musta pils" kun on käytännössä schwarzbier. 

Kaataessa oluesta turskahtelee hyvinkin hedelmäistä aromia, jopa semmoista etäisen hazy ipamaista. Se tosin häviää alta aikayksikön. Asetuttuaan tuoksu on selvästi tummempi, suklainen ja palaneempi. Kepeä kannabishartsinen tuulahdus myös.

Ohut, kuivakka, paahteinen, jopa kova. Mitä minä sanoin, schwarzbierhän tämä on. Ihan peruslinjan saksa-schwarziin verrattuna toki hieman hedelmäisempää humalointia mukana ja katkeroakin ehkä vähän enempi, mutta ihan hyvin osuu lokeroon. Kuivuus ei aivan pidä jälkimaun loppuun asti, siellä esiin nousee stoutmaisesti makeampaa paahtomallasta. Puhdas on.

Ihan kiva olut, mutta ei tyylejä tarvitse ihan näin väkisin keksiä. Niitä on jo aika paljon.

---------


Citra Overdrive X Hallertau Blanc NEPA

5,5% Hazy pale ale

Todella tuoretta tavaraa kotimaisen maitokaupan tarjonnaksi. Juomahetkellä vaivaiset puolitoista kuukautta tölkissä ollut.

Etiketissä on jokin pienikokoinen fantasiahahmo, jolla on salamalasit ja aivot esillä. Eli... älykääpiö? Noh, mikä lie salamatonttu. En ota kantaa. 

Luvassa siis mehu-pale alea, mutta aika erikoisella humalalla. Citra toki puhkikulutettu, jos hyväksi havaittu. Sen lisäksi kuitenkin Hallertau Blancia, saksalaista humalaa, jossa on Nelson Sauvinin tyyliin Sauvignon Blanc -viinirypäleen henkeä. En ole aiemmin ainakaan näin korostuneessa roolissa sitä tavannut.

Tuoksu suht kevyt odotuksiin nähden. Selkeän hedelmämehuinen toki silti. Karviaista ja hapanta hedelmäisyyttä. Suussa mukavan pehmeä, volttejaan tuhdimpi olut. Hieman ohut toki kun kunnon Hazy IPAan vertaa Raikas ja miellyttävä. Citra tuttuna ylivoipaisuutena, mutta Hallertau Blancin kevyt viinimäinen fiilis tulee jälkimakuun nätisti, eikä jää katkeroiden mietoudesta huolimatta edes peräkärryä kaipaamaan kun humalan aromi tasoittaa itsesään makeutta. 

Erittäin toimiva tapaus. Hienovaraisesti tasapainotettu ja toimii. On tosin myös sen oloinen, että vaatii juuri näin tuoretta tötsää. Kun humalat hiipuvat, tästä tulee parin kuukauden päästä ihan turha kötöstys. Eli nyt sinne kauppaan.

-----------


Citra Overdrive X Chinook NEPA

5,5% Hazy pale ale

Sama älykääpiö eri väreissä tässäkin etiketissä, tai niin kuin meilläpäin sanotaan: sama jätkä eri verkkarit. Eli samaa sarjaa oletan, nimenkin puolesta.

Tässä siis Citran lisäksi vähän klassikompaa pihka-ainesta eli Chinookia. Chinook on yksi lempihumaliani, joten odotan paljon. 

Tuoksuun se ei kauheasti pääse, Citra jotenkin dominoi sitä osastoa. Raikasta sitrusta siis reilusti. Suussa samoilla linjoilla kuin edellinenkin, mutta ei ole niin pehmeä kuitenkaan. Karheampi. Mausta jää myös se viinimäinen kulma pois ja tilalla enemmänkin pistävämpi metsäkatkero, joka tosin on myös melko mieto. Chinook nousee Citran lomasta paljon vähemmän esiin kuin Hallertau Blanc. Onhan se tietysti ehkä samankaltaisempi humalakin.

Jälkimaku pistävämpi ja kaipaa selvästi enemmän runkoa kuin edellinen. Ero on suht merkittävä ja siinä missä edellistä ostaisin mielelläni, tätä en välttämättä, ellei voltteja ja runkoa olisi nostettu jonnekin seitsemän prosentin tienoille. 

Kommentit