tag:blogger.com,1999:blog-84768498151013122792024-03-19T09:08:19.637+02:00TuopillinenTuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.comBlogger898125tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-21760766848122921122024-03-15T20:46:00.002+02:002024-03-15T20:46:15.378+02:00Alkon uutuuksia ja erikoiserät - Maaliskuu 2024<p>Pruuvissa on jälleen käyty. Maaliskuun ensimmäinen pruuvi peruuntui, niin tässä olikin sitten sekä uutuudet, että erikoiserä. Ihan hyvä setti tällä kertaa!</p><p>Viimeiset kuusi oluista kuuluu erikoiserien teemaan "Oluet herkutteluhetkiin", eli ensimmäiset 11 ovat ns. vakiovalikoiman kamaa.</p><p>Perinteisesti varsin raa'at sokkomaistelun muistiinpanot ja sitten jälkiviisaat kommentit. Oluet paljastuivat vasta lopuksi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPUKK71wnI6Ue8bZcFsSUPbaorTaS5-Qgwq7UF9kUp-dHG0nKrOXJKvUX585U2ApgUJrs5XrJg6nj91C48Vb6aYW8GeU0uGWbNBamRNMLRWdAP7hm6TkACsU7SISGHri-62OBQvUxJBIckCvZFwnvBj_heIpd0z_Oidhs1c7SzasYayvE9Hm9qpgVqntU/s4000/20240315_090422.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="381" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPUKK71wnI6Ue8bZcFsSUPbaorTaS5-Qgwq7UF9kUp-dHG0nKrOXJKvUX585U2ApgUJrs5XrJg6nj91C48Vb6aYW8GeU0uGWbNBamRNMLRWdAP7hm6TkACsU7SISGHri-62OBQvUxJBIckCvZFwnvBj_heIpd0z_Oidhs1c7SzasYayvE9Hm9qpgVqntU/w508-h381/20240315_090422.jpg" width="508" /></a></div><p><b>1. </b></p><p>Vaalea, kultainen ja kirkas. Kevyttä kukkaista humalointia ja hunajaista makeutta tuoksussa. Raikas suussa, aika kevyt katkerointi jos on pils, mutta ihan menevä. Perusolutta, hyvä jälkimaku, tykkään ihan.</p><p><b>Olut:</b> Koff</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Hoho. Eli 4,5% "koffin kolmonen", josta on brändätty veroluokat pois jo hyvän aikaa sitten. Niin, onhan se kotimaisten bulkkilagereiden bulkkilagerein oikein juotavaa, kun saa viileänä ja tuoreena eikä taskulämpimänä tai paskaisesta hanasta, niin kuin se perinteisin menetelmin tarjotaan. Jälleen kerran tämä sama kysymys kuitenkin Alkolle: Miksi 5,5%+ tuotteille omistettu erikoiskauppa myy yhtä maan yleisintä alle 5,5% olutta? Tätä saa ihan tasan kaikkialta muualtakin. Jättäkää hyllytila muille. Ai joku haluaa ostaa samalla. Menköön kauppaan, joutuu sieltä kaupastakin Alkoon tulemaan.</p><p><br /></p><p><b>2. </b></p><p>Vaalea, kultainen ja kirkas. Vähän tummempi kuin edellinen ja muhkeampikin. Diasetyylia eli voimaisuutta melko selvästi mutta miellyttävästi, Böömissä mennään. Umamia. Mausteista humalaa, varmaan Saazia. Hämmentäviäkin mielleyhtymiä: Juustokuminaa? Kuivuva saunanlaude! Puhdas rapsakka lager kuitenkin, diasetyyli tuo syvemmän kierteen ja yrttinen (rakuuna?) katkero kruunaa lopun. Oikein hyvä. Tsekeistä varmaan.</p><p><b>Olut: </b>Nova Packé Kumburák </p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Hyvin perinteinen tsekkipanimo, joka on jäänyt hyvin vähelle tutkimiselle itselläni. Piti tarkistaa vanhasta listastani, että joskus ennen -15 olen panimon tuotteita juonut ainakin yhden, joten ihan neitseellinen elämys ei ollut.</p><p><br /></p><p><b>3.</b></p><p>Vaalea, kultainen ja kirkas. Kiinnitin huomioni kaatokannussa olleeseen runsaaseen saippuamaiseen vaahtoon. Sitrusta on, mutta pahemmin on pahvista käryä, metalliakin. Hapettunut siis. Erittäin terävän hiilihappoinen, vaaleaa mallasta ja mausteisuuttakin, neilikkaa? Outo makeus taustalla. Epätasapainoinen ja jos tämä lager on olevinaan niin kaipaa katkeroa hiilarin sijaan vastapainoksi. Joka tapauksessa pahvinen käry vie kaiken fiiliksen.</p><p><b>Olut:</b> Schneider Weisse Tap 2 Kristall Weizen</p><p>Jälkiviisaat: No ei ollut lager olevinaan, mutta maailman turhinta oluttyyliä kuitenkin eli kristallweizenia. Ainoa oluttyyli, josta en ole koskaan maistanut yhtään hyvää esimerkkiä. Yllättäen tämäkin silkkaa paskaa, vaikka onkin maailman parhaalta vehnäolutpanimolta. Jos perustaisin uskonnon, kristallweizen-reseptit olisi ensimmäisenä kirjaroviolla.</p><p><br /></p><p><b>4.</b></p><p>Ruskea, kirkkaahko. Mallasleipää, kevyttä mausteista humalaa. Aika mieto tuoksu kaikkiaan. Maun puolella kaipaa lisää leipäisyyttä, makeutta on vähän mutta kevyessä oluessa se lyö silti yli herkän vetisen rungon. Vähän turhanpäiväinen dunkel, mutta miksei. Oikein juotava ja makuakin on.</p><p><b>Olut:</b> Karmeliten Kloster Dunkel</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Ei minun tyylinen dunkel tämä, mutta menishän tuo sopivalla ruualla. </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDGJ9FqoZlibEYXLhT2J6ubWF-4K1JYVkCItcId6TPNDIJ6dnhYEH2QuA1ZlxMe-lnlnTplOeaJCE3SdZs5gMvYeh-KEm1xMR5BfpiLUnAfGllajfbn9-HzO4u_L9IicbcgNo137SLC0tJaO6znesP0S_ilbzfKvOgOm7dZMaO0zmae1krgedTBcRDBBM/s4000/20240315_091656.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDGJ9FqoZlibEYXLhT2J6ubWF-4K1JYVkCItcId6TPNDIJ6dnhYEH2QuA1ZlxMe-lnlnTplOeaJCE3SdZs5gMvYeh-KEm1xMR5BfpiLUnAfGllajfbn9-HzO4u_L9IicbcgNo137SLC0tJaO6znesP0S_ilbzfKvOgOm7dZMaO0zmae1krgedTBcRDBBM/w499-h374/20240315_091656.jpg" width="499" /></a></div><p><b>5. </b></p><p>Keltainen, samea. Tuoksu tekeekin tyylilajin selväksi heti kättelyssä. Sumukaljaahan tämä. Vahva humalointi sitrus-havua, mehuisempiakin hedelmiä, mutta myös pihkaa tuoksussa. Pehmeä, mukavan mehuinen suutuntuma. Ananasta, mangoakin maussa, hedelmät rullaa siellä enempi kuin havut. Tasapainoinen, oikein miellyttävä, jos nyt ei mikään kovin jännittävä lajissaan. Laatutuote, hyvä neipa.</p><p><b>Olut:</b> Salama Firestarter NEIPA</p><p><b>Jälkiviisaat:</b> Maan kärkitekijöitä tässä lajissa, niin mikäs siinä.</p><p><br /></p><p><b>6. </b></p><p>Vaalea, kultainen ja kirkas. Toffeeta, hedelmää, marmeladia tuoksussa, ja... poltettua kannabista. Ganjafiiliksen vahvistaa vielä pruuvista poistuessani asemalla joku jointtia imevä pukunainen: kyllä, juuri sama tuoksu. Marmeladi herättää epäilyksiä, että onko tämä jopa Fuller's? No ainakin britti, siitä ei ole epäselvyyttä. Mukava. Eleetön, pehmeä golden ale. Erittäin juotava, mielikseen ottaisi pintin pari. Katkeroakin on.</p><p><b>Olut: </b>Hobgoblin Gold</p><p><b>Jälkiviisaat:</b> Ei Fuller'sia sentään, mutta Wychwoodin peruskamaa. Oikein jees.</p><p><br /></p><p><b>7. </b></p><p>Tummempi, meripihkainen, kirkas. Karamellimall... navettaapas. Vai korkkivikako tässä on. Maalattiamainen käry kuitenkin. Suht kevyesti se vika oluessa on, mutta tekee joka siemauksesta sen verran tunkkaisen, ettei hirveästi innosta. Toffeista mallasta siellä taustalla on, mutta ei siitä paljon iloa ole.</p><p><b>Olut:</b> Greene King Abbot Ale</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Sehän on GBBF:n Champion Beer of Britain -kisan perintöapotti. Parhaimmillaan erinomainen olut, mutta tämä ei nyt ollut kunnossa. Jostain syystä tämä myydään kirkkaassa pullossa, niin en ihmettele toisaalta, että jotain käryä irtoaa.</p><p><br /></p><p><b>8.</b></p><p>Keltainen, sameahko. Belgi? Tuoksusta päätellen ainakin. Nykyään on niin harvoin belgejä missään, että mennyt ihan kosketus koko lajiin. Raikasta sitrus-korianteris-tunnelman mausteisuutta, mutta myös tunkkaisempaa hiivan olemusta. Raikkaampi voisi olla. Varsin hiilihappoinen. Ihan juotava. Sopivalle ruualle ottaisin. Kanaa ehkä?</p><p><b>Olut: </b>Saison Dupont</p><p><b>Jälkiviisaat:</b> Voi sokkomaisto minkä taas teit. Saisonklassikko, yksi lempibelgeistäni ja tämmöinen tuomio. "Ihan juotava". Noh, sentään ruualle suosittelin. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYDXtXffvK51XWczOQRgIi-xm5_JC2Cq-cEvdereGym2wHeJAA9G08RtSy3eaZZW5swYIcGokiwdUyU7ba1hI51bAnJNaqckp8HdZo0BRC4M_-x4dwQGSXzWqRQLa6seyBJd0glSHazfQb8YpY3q11DVAEb0hfcL6cx7_U2qMv5qNr0_7Bv5kxPW9x6Ks/s4000/20240315_092840.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="440" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYDXtXffvK51XWczOQRgIi-xm5_JC2Cq-cEvdereGym2wHeJAA9G08RtSy3eaZZW5swYIcGokiwdUyU7ba1hI51bAnJNaqckp8HdZo0BRC4M_-x4dwQGSXzWqRQLa6seyBJd0glSHazfQb8YpY3q11DVAEb0hfcL6cx7_U2qMv5qNr0_7Bv5kxPW9x6Ks/w587-h440/20240315_092840.jpg" width="587" /></a></div><p><b>9.</b></p><p>Ruskea, ei vaahtoa, vähän sameutta. Tuoksu tekee pelin selväksi välittömästi. Savua, viskiä, ja eritoten puuta. Joku tynnyröity veto toisin sanoen. Eipä sen tuoksun läpi pääsekään kuin vähän epämääräistä maltaan makeutta. Maultaan karamellimaltainen, katkerointi uupuu lähes täysin. Tynnyrin puu lyö vastaan ja tasapaino uupuu. En nauti tästä.</p><p><b>Olut: </b>Teerenpeli Whiskey Barrel Aged Scottish Ale</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Liikaa tynnyriä liian pliisulle oluelle.</p><p><br /></p><p><b>10.</b></p><p>Vaalea, kultainen ja kirkas. Tuoksussa selvästi lisättyjä mausteita, mutta onneksi hyviä sellaisia. Sitruunaa. Yrttejä. Timjamia. Rosmariiniakin ehkä. Ruokamielleyhtymä tuo pippurinkin sinne, mutta en ole enää ihan varma siitä. Terävähkö, hapan. Hyvä kepeä mallas, jossa omena-sitruunainen hedelmäisyys, happamuus ja siihen mainitut yrtit päälle loppuun. Toimii varsin hyvin. Ei ehkä olut mitä itse ensimmäisenä ottaisin, mutta onnistunut maustaminen.</p><p><b>Olut: </b>Anderson's Lemon Musk</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Heh. Tähän mitään yrttejä ole lisätty. Kokonaisuus ja lisätty sitruuna vain loi sellaisen ruokaisan mielikuvan. Maustetut on sokkona kyllä aina niin hankalia, että toivoisi melkein, että voisi tiputtaa ne sokosta pois, mutta saahan tällä näppärästi nolattua itsensä ja makuaistinsa. Mitäpä en tekisi!</p><p><br /></p><p><b>11. </b></p><p>Tiivis, punertava vaahto. Punertavan ruskea. Jo väri vihjaa marjoihin, tuoksu varmistaa sen. Marjojen täysin dominoima haju, hieman makeaa mallastakin taustalla. Suussa aika makea, helppo marjaolut. Vadelmaa lienee, ehkä kirsikkaakin. Tuskin on lambic, happamuutta ei oikein irtoa. Ihan laadukas ja maukas, mutta itselleni liian makean pään jälkiruokaolut.</p><p><b>Olut: </b>Kasteel Rubus Framboise</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Vattubelgihän se. </p><p><br /></p><p><b>12. </b></p><p>Tumman ruskea. Suklaata tuoksussa tuhottomasti. Pastry stout -linjalle mennään. Ehkä laktoosiakin. Suklaakakkumainen kokonaisuus. Paksuhko, hyvin suklainen suussakin, muttei onneksi ällömakea. Oikein hyvässä tasapainossa ja jopa juotavuus kunnossa. Tätä joisi jopa koko lasillisen, mutta ei kovin monesta tämän sortin stoutista voi sanoa.</p><p><b>Olut: </b>Vocation Sweet Temptation</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Suklaakaramellistout, mutta vain 6,6% eli aika kevyt. Selittänee juotavuuden. Ehkä nämä pastryt ovatkin parempia kevyempinä?</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzMXtICe5syWcxGmSNouKyhyphenhyphenwwYj9DP1hmObfoHgfSWzTRRewRVifzwSyUjylTyZLK_eO9j5-eyI_syHROIqnBzWa7c4VZumSm8Kab6MW1dGvKJAQb0C8JkuM9yxEPSajp9iIDTKsT_QIWRbgjCzs2ZKMcvaQUsoQzC7kKsxUnz0Ip0VCjy8u5Lo1w2Ms/s4000/20240315_094134.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="406" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzMXtICe5syWcxGmSNouKyhyphenhyphenwwYj9DP1hmObfoHgfSWzTRRewRVifzwSyUjylTyZLK_eO9j5-eyI_syHROIqnBzWa7c4VZumSm8Kab6MW1dGvKJAQb0C8JkuM9yxEPSajp9iIDTKsT_QIWRbgjCzs2ZKMcvaQUsoQzC7kKsxUnz0Ip0VCjy8u5Lo1w2Ms/w541-h406/20240315_094134.jpg" width="541" /></a></div><p><b>13. </b></p><p>Mustaa öljyä, ruskea vaahtokin. Nyt on jotain kunnon tököttiä. Paahdetta, melassia, raakaa kahvia, jopa vähän hedelmäisyyttä tuoksussa. Suussa sama meno jatkuu, suklaa ja eritoten kahvi korostuu siinä määrin, että mietin onko tässä lisätty kahvia. Ehkä? Mutta muuten ei tunnu erityisen maustetulta ja se onkin hyvä, sillä maltaassa on sen verran kompleksia syvyyttä, ettei tämä tarvitse mitään mausteita. Loistava tasapaino. Erinomainen imperial stout.</p><p><b>Olut: </b>Moersleutel Fryed Brain</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Jaa, tämä olikin jo tuttu ruis-IS. Hitaampi ei-sokko arvio löytyy <a href="https://www.instagram.com/p/C3qNMiFtV-2/?img_index=1">instasta</a>. Hyvää kamaa joka tapauksessa.</p><p><br /></p><p><b>14. </b></p><p>Ruskea, sameutta. Miellyttävän leipäinen aromi, karamelliakin vähän. Havuista humalaa, tummaa hedelmääkin. Tuhtia kamaa. Barley wine kai tämä on. Oikein kiva sellainen. Leipäisen karhea mallas, havu-salmiakkia katkerossa. Hyvä jenkkibalanssi ohraviiniksi. Vähän suora, mutta varsin nautinnollinen.</p><p><b>Olut: </b>Frontaal Rhodesian</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Eipä tähän paljon ole lisättävää.</p><p><br /></p><p><b>15. </b></p><p>Ruskea, kirkkaahko. Karamellimallasta. Jotain tynnyröityä viinaa, mutta tuskin viskiä. Konjakkia? Rusinaa ja kirsikkaa, sellaista esteristä keinohedelmää myös käymisestä tullut. Monitahoista toffeisuutta. Hedelmäinen maku, jää varsin makeaksi myös. Jokin marjaisen hedelmäisyyden ja makeuden yhdistelmässä vähän tökkää. Homma ei ole tasapainossa, enkä halua lisää.</p><p><b>Olut: </b>Põhjala/Weihenstephan Zeit BA Wheatwine</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Vehnäviiniä! No näitä näkee harvemmin. Ilmankos on makea. Tynnyri on näköjään ollut portviini-tynnyri.</p><p><br /></p><p><b>16.</b> </p><p>Tumma punaruskea. Sameutta. Raikas humala, greippiä. Maltaasta tikkunekkua, ruisleipää taustalla. Suussa pehmeä, lempeän leipäinen. Barley wine kai tämäkin on, mutta kovin on yksioikoinen edellisiin verrattuna, eikä ihan niin paksua. Juotavampaa. Katkero iskee lopussa epämiellyttävästi yli. Ehkä pari vuotta kellarissa tekisi ihan hyvää, nyt en enempää haluaisi.</p><p><b>Olut: </b>Lehe Anchors Aweigh</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Ei lisättävää.</p><p><br /></p><p><b>17. </b></p><p>Mustaa öljyä. Kahvia, kylmää kahvia ja kahvinpurua niin että nenään käy. Grillihiiliä. Pientä karamellisuuttakin taustalla. Suklaapaahdetta myös, mutta kahvi määrää liioitteluun asti. Paksu kuin mikä, alkoholin lämmittävyyttä. Melassia. Maussa enemmän suklaata, suklaakonvehteja ja sitten sitä kahvia taas lisää. Vähän liikaa kaikkea ja tasapaino ei oikein selviä. Parin sentin tikkausannoksia varten tehty liian voimakas olut, jossa on liikaa kahvia. Luultavasti untappdissa huippupisteet. </p><p><b>Olut:</b> Põhjala Cocobänger</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Kookos ei (onneksi) päässyt esiin, mutta kahviahan tässä tosiaan on ja mielestäni siis suhteettoman paljon. Olen juonut tämän ennenkin, enkä koskaan ole erityisemmin innostunut. 4,12 Untappdissa, mitä minä sanoin.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-18173955519786899242024-02-25T13:29:00.001+02:002024-02-25T13:29:07.304+02:00Juustoa ja olutta - osa 2 - miedot sinihomeet<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZLfdU0VQ72c4FAr4RpiBuUOxkiYTO-O2VayMdAGiNco2yL3fnr7mPeGrVoOUcE-jJV9MO1N4nl2Q9kNo0dSO_qBD7SYu-GyAcTgjGEnFDhL0q2bhh-wAdGpv5YOTJcRYyoFdvSMnot_DmxqmCRnRd_0fHQOqSWLVumnBEcOlAXHNo5O5LnSmpJA30raQ/s4000/20240224_135345.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="378" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZLfdU0VQ72c4FAr4RpiBuUOxkiYTO-O2VayMdAGiNco2yL3fnr7mPeGrVoOUcE-jJV9MO1N4nl2Q9kNo0dSO_qBD7SYu-GyAcTgjGEnFDhL0q2bhh-wAdGpv5YOTJcRYyoFdvSMnot_DmxqmCRnRd_0fHQOqSWLVumnBEcOlAXHNo5O5LnSmpJA30raQ/w504-h378/20240224_135345.jpg" width="504" /></a></div><p>Sinihomejuusto lienee yksi ruoista, joka jakaa eniten mielipiteitä. Ihmiset, jotka ilomielin tai suorastaan innostuen syövät muita juustoja, voivat sydämensä pohjasta vihata sinihomejuustoja. Ja toisaalta sitten ne, jotka sinihometta rakastavat, rakastavat sitä syvästi.</p><p>Oluesta löytyy tietysti varsin samanlaisia juttuja. Peruskeppanakin on ns. <i>acquired taste</i> eli opeteltu maku. Viha/rakkaussuhdetta herättäviä ääripäitä olueen tottuneellekin on monia. Stoutit. Voimakkaan maltaiset oluet. Erittäin katkerat oluet. Hapanoluet. Smoothieoluet...<i> </i></p><p>Vaikka olen monella tavalla nirso, sinihomevastaisuus onnistuu ihmetyttämään minuakin. Hyväähän se on! Etenkin kun miedommat sinihomeet eivät niin hirveän voimakkaasti edes elämöi. Noh, toki kyseessä on juustoksi pilaantunut maito, joka on vielä kertaalleen homehtunut, niin sinällään on varmaan ihan luonnollinen reaktio tuntea etovuutta sellaista kohtaan. Sillä vaistolla on moni sukuhaara varmaan selvinnyt.</p><p>Silti kehottaisin totuttelemaan tähän herkkuun ja toisin kuin yleensä öyhkätään, kaikki sinihomejuustot eivät suinkaan ole mitään tosi vahvoja ja haisevia. Niitä on paljon helpomminkin lähestyttäviä. Mietokin sinihomejuusto on tietysti mieto vain sinihomejuustona: Ei se mitään oltermannia ole. Mutta pitkään kypsynyt, todella pistävän voimakas sinihome on silti ihan eri asia kuin nämä lempeämmät versiot. Niihin palataan vuoden lopulla. Nyt näitä kivasti kevättalveen sopivia.</p><h3>Oluet</h3><p>Kirjassa suosittelen sinihomejuustoille neljää oluttyyliä: Amerikkalaisen IPAn, imperial stoutin, quadrupelin ja barley winen. Eli kaikkein kovinta kamaa, koska juustotkin ovat jyrkemmästä päästä. Koska nyt mennään miedoissa sinihomeissa, oluetkin saavat olla hennompia versioita noista tyyleistä. Valitsin kaksi noista ja yhden haastajan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnbWYEUDfk99TZejU07FT2UEnM3RQTzugYjS3qeV90b0DYCGIx6zU2rWlWM7kyn9m9ZLvDJ4f7rwlBdDEtSMphylD7JFkdaoB8_BMiENiwuWSKs0doKhFNEiszXZ3F6fsdymdLTc1E6qMd2axNAu7PwIsMi-TKdT9fLYXUb8O3GYKukewUtmq1MDYID9E/s4000/20240224_135657.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="551" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnbWYEUDfk99TZejU07FT2UEnM3RQTzugYjS3qeV90b0DYCGIx6zU2rWlWM7kyn9m9ZLvDJ4f7rwlBdDEtSMphylD7JFkdaoB8_BMiENiwuWSKs0doKhFNEiszXZ3F6fsdymdLTc1E6qMd2axNAu7PwIsMi-TKdT9fLYXUb8O3GYKukewUtmq1MDYID9E/w414-h551/20240224_135657.jpg" width="414" /></a></div><p><b>Klassikko: Brittiläinen barley wine.</b> Fuller'sin klassikko Vintage Ale on kahdeksan ja puoli prosenttinen eli niin mieto barley wineksi, että voidaan väitellä onko se barley wine lainkaan. Vahva britti kuitenkin. "Mieto barley wine" sopii tietysti miedolle sinihomeelle sitten tietenkin. Vai sopiiko? </p><p>Sitäpaitsi tätä ei tarvinnut erikseen hankkia. Olen hamstrannut Vintage Alea jonkun verran kypsymään kaappiin ja valikoin sieltä 2019 vuoden tuotoksen, sillä viisi vuotta kypsynyt olut on saavuttanut täydellisen pyhän harmonian, jonka ansios... tai siis koska sitä vuotta oli useampia.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_QGVRuEdIcMzndbBThzQ72bdqBqPlBh6BzT7CD6M3aUqqvV4_tCH9ex02hNSAGbeV65fiBWm_8InkNVQL6hblnYS9xHD1o01WzqlqGAlJzdjc2KIPubf9DGt0Tnpz7PwieKtqic31mgA98EN3bWkJOrwfKNgBQNSlUeLahFTVkWG0WvpWoJqKrRnUoBM/s4000/20240224_135823.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="531" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_QGVRuEdIcMzndbBThzQ72bdqBqPlBh6BzT7CD6M3aUqqvV4_tCH9ex02hNSAGbeV65fiBWm_8InkNVQL6hblnYS9xHD1o01WzqlqGAlJzdjc2KIPubf9DGt0Tnpz7PwieKtqic31mgA98EN3bWkJOrwfKNgBQNSlUeLahFTVkWG0WvpWoJqKrRnUoBM/w398-h531/20240224_135823.jpg" width="398" /></a></div><p></p><p><b>Haastaja: Skottiale. </b>Satuin edellispäivänä maistamaan Oskar Bluesin Old Chub -skottialen, jota oli tullut Alkoon ja tuumasin, että tämähän voisi tavallaan toimia juustoillekin. Niinpä käväisin sitä toisen tötsän. Oluessa on vahvuutta ja runkoa ja maltaisuutta juustoille, mutta ei purevaa humalointia. Odotan löytäväni siitä samankaltaista tukea juustolle kuin hyvästä leivästä.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEigv3kAA_D8E8yoYfzij7R6_lBaqua6kgVpIECxqMv2C1VspI0EmA-dQSTP4oPbFIEbuV5QISVml7dx8GTh9QMwc5vnly84bKSoAAQ2MRtR1N2HpNoeaAU7do4qpE6S5cImoFHUHmxBOLK0P5CK8dzF_77Kiqsr__PySMFPTYxsaMnjgRSZT8WGLOmLw/s4000/20240224_135743.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="527" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEigv3kAA_D8E8yoYfzij7R6_lBaqua6kgVpIECxqMv2C1VspI0EmA-dQSTP4oPbFIEbuV5QISVml7dx8GTh9QMwc5vnly84bKSoAAQ2MRtR1N2HpNoeaAU7do4qpE6S5cImoFHUHmxBOLK0P5CK8dzF_77Kiqsr__PySMFPTYxsaMnjgRSZT8WGLOmLw/w395-h527/20240224_135743.jpg" width="395" /></a></div><p></p><p><b>Kotimainen: IPA. </b>IPAhan ei äkkiseltään tunnu kovin hyvältä kombolta sinihomejuuston kanssa, mutta sen katkerot purevat rasvaa vastaan ja humaloinnin monimuotoisuudesta voi löytyä kivoja yhdistelmiä juuston maulle kun oikein kohdalle sattuu. Ajattelin, että tästäkin miedompaa, joten nappasin lähikaupasta Olarin 5 Mics IPAn. Sessiovahvuinen west coast. En välttämättä ajatellut asiaa ihan loppuun asti, kuten alta voi lukea.</p><p><br /></p><p>No niin, paritellaan.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF3hBpUwgTb7Kxd2fQM7kz4ojledK3GLsflxObWakTxBbdZuZclZKm7COsp0A0CYAsMMuKgOfBLzXDkfHB7sNGkM9v65jyyC78d4LE1EqKbK3o5F23YqA3d6B6WuUYmdqOekYEua-LXnB0TIq0uSDwfAzAbyb3xTZoYfAKm06DxjkoCOH2XcZ6CdmdPYw/s4000/20240224_135332.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="355" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF3hBpUwgTb7Kxd2fQM7kz4ojledK3GLsflxObWakTxBbdZuZclZKm7COsp0A0CYAsMMuKgOfBLzXDkfHB7sNGkM9v65jyyC78d4LE1EqKbK3o5F23YqA3d6B6WuUYmdqOekYEua-LXnB0TIq0uSDwfAzAbyb3xTZoYfAKm06DxjkoCOH2XcZ6CdmdPYw/w473-h355/20240224_135332.jpg" width="473" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Klassikko: Gorgonzola Dolce</h3><p>Aikonaan, joskus männävuosikymmeninä, oli jokin piirretty tai sarjakuva, jossa oli pahanhajuinen "gorgonzola-hirviö". Gorgonzola on myös tymäkkä sana, ihan puhtaasti äänteiltään. Se on voimakas. Siinä on G ja R ja jumalauta jopa Z! Missä sanassa on muka Z? Pakko olla ätväkkä juusto! </p><p>Juustosta on tosiaan vahvempia pidempään kypsyneitä versioita, jotka myydään kai yleensä "piccante" nimellä. Nekään eivät mielestäni ole mitään ärhäkimpiä sinihomeita, tosin en niin kovin varmaksi tiedä. Olen kuitenkin ostellut muutamaan kertaan Lentävästä Lehmästä nuorempaa, miedompaa "dolce" (=makea/tuore/mieto) versiota, joka on selvästi iisimpää kamaa. Todella pehmeää, suorastaan levitettävää juustoa.</p><p>Koska olen oppinut dolcen kautta, että "eihän gorgonzola olekaan ärhäkkää" -totuuden, niin se tulee ensimmäisenä mieleen kun mietin mietoa sinihomejuustoa. Siksi se klassikoksi.</p><p>Nimensä juusto saa kotikaupungistaan Milanon lähistöllä. Sillä on EU:n PDO -nimisuoja, eli sitä voi tehdä vain tietyillä Italian alueilla. Lehmänmaitojuusto. Tarinan mukaan juustoa on tehty jopa 800-luvulta asti ja syntyi vahingossa koska juustontekijä unohti juuston. Vastaavia "juusto unohtu ja homehtui" tarinoita on aika monesta sinihomejuustosta, jotka tuskin yksikään oikeasti pitävät paikkaans. Toisaalta ihan hyvin voivat pitää, koska eipä se välttämättä paljon muuta vaadi, kuin sopivat homehtumisolosuhteet ja huonon muistin.</p><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Barley wine (Vintage Ale): </b>Toimii. Kypsyneeseen vintage aleen on kehittynyt sherrymäistä rusinaa runsaasti ja se nappaa kiinni juuston kevyeen makeuteen ja suolaan kauniisti. Ihan hitusen olut meinaa kiivetä kuitenkin yli, joten mikään täydellinen. Paritusarvosana: <b>7½.</b></p><p><b>Skottiale (Old Chub): </b>Mallas toimii kyllä leipänä, mutta liian vahvana leipänä. Olut jyrää. Paritusarvosana: <b>6.</b></p><p><b>IPA (5 Mics): </b>Gorgonzola Dolce on liian hento katkeroille, se jää niiden jalkoihin ihan kokonaan ja lisäksi Olarin IPA on aika vaalea, joten mallastakaan sieltä ei oikein kaveriksi tule. Vanhemman koulun karamellimaltaisempi IPA tai jenkkiamber olisi ollut ehkä enemmän mieliksi. Tulikohan huti... Paritusarvosana: <b>5½</b></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMg-FNnSnga0QFNU_mmNJddulnvIc4-ZpT62aH74088Q9rVR82XiA8bv9UiNwTaJuuEIbtEIZfF7c8wuZlqjW2CempXM7gxdDaajxirZEXqBr3h2Xyx87OE9Kul_RSzjyfAaIS4Wmx0OUVDBIWKcQjZ5UU-BphR-ftn6mfTbitbqrwNcrPmGtO1NDXO8Y/s4000/20240224_135320.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="525" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMg-FNnSnga0QFNU_mmNJddulnvIc4-ZpT62aH74088Q9rVR82XiA8bv9UiNwTaJuuEIbtEIZfF7c8wuZlqjW2CempXM7gxdDaajxirZEXqBr3h2Xyx87OE9Kul_RSzjyfAaIS4Wmx0OUVDBIWKcQjZ5UU-BphR-ftn6mfTbitbqrwNcrPmGtO1NDXO8Y/w394-h525/20240224_135320.jpg" width="394" /></a></div><p></p><h3 style="text-align: left;">Haastaja: Bleu de Laqueuille</h3><p>Kysyin juustokaupalla jotain lempeämpää sinihometta, josta en olisi ennen kuullutkaan. Sieltä tarjottiin Blue de Laqeuille (La Memée). Ranskalainen lehmämaito-sinihome. </p><p>Nimensä mukaisesti kotoisin Laqueuillen kylästä Keski-Ranskasta, Auvergnen alueelta Chaîne des Puys -tulivuorijonon seutuvilta. Tuotannon levittyä kylän ulkopuolelle, juusto on saanut tunnetumman nimen Bleu d'Auvergne, josta olin jopa kuullut. Juustoa tehdään vain kesällä ja syksyllä. </p><p>Tämä on vähemmän pehmeä ja hitusen karskimpi ja pistävämpi kuin Gorgonzola, mutta silti selvästi lempeämmän pään juusto. Pariksi suositellaan ronskia punkkua tai jälkiruokaviiniä. Eli viinisiepot ovat työntämässä kaveriksi voimakkaimpia juttujaan. Mites sille äkäiselle Roquefortille sitten jää? Noh, kokeillaan ensin olutta.</p><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Barley wine (Vintage Ale): </b>Gorgonzolan kanssa alkanut hyvä meno jatkuu ja ottaa vielä parempia kierroksia. Hitusen voimakkaampi juusto pärjää oluen kanssa paremmin. Rusina-meiningin lisäksi katkerot nappaavat jostain homeesta ja suolasta kiinni ja yhdistelmään syntyy kaunis jälkivivahde salmiakkia. Todella kiva, mutta parantamisen varaa olisi vielä. Silti tämän setin paras yhdistelmä. Paritusarvosana: <b>8½.</b></p><p><b>Skottiale (Old Chub): </b>Tämänkin kanssa hieman vahvempi juusto pärjää paremmin. Maltainen leipäisyys toimii kauniisti. Ihan mielikseen syö. Paritusarvosana: <b>7½</b></p><p><b>IPA (5 Mics): </b>Ei helevetti. Hyi! Olut tekee juustolle jotain tosi outoa. Se ikään kuin korostaa kaikki homeen tunkkaisemmat puolet pintaan. Ihan karmea. Paritusarvosana: <b>4½</b></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG5pfAsMqssLQAj7oQx6sDamTRkqV82-TreaEd9qPB3boJttLNQJ1M2p_nKL8o1WSEIYrdHU-llSm35XEOIcDTSlksXXNOVF3gu7elMQxirPmzZ8khhLbtcrc83FAE_8UbthN6OC0zidy_mywqrB2bf6yQNh_BRwNa6jpBefMi5CvRGFhc4i2Gq4xzqVs/s4000/20240224_135348.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="386" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG5pfAsMqssLQAj7oQx6sDamTRkqV82-TreaEd9qPB3boJttLNQJ1M2p_nKL8o1WSEIYrdHU-llSm35XEOIcDTSlksXXNOVF3gu7elMQxirPmzZ8khhLbtcrc83FAE_8UbthN6OC0zidy_mywqrB2bf6yQNh_BRwNa6jpBefMi5CvRGFhc4i2Gq4xzqVs/w515-h386/20240224_135348.jpg" width="515" /></a></div><p></p><h3 style="text-align: left;">Kotimainen: Peltolan Blue</h3><p>Joskus reilu kymmenen vuotta sitten en ollut kuullutkaan Peltolan Blue -juustosta. Sitten tuntui, että aina jos meni johonkin parempaan ravintolaan, niin siinä pääruuan ja jälkiruuan välissä tuli tarjolle 1-3 juustoa, joista yksi oli aina Peltolan Blue. Hyvää se onkin. Tarjoilija muisti kertoa, että se on kotimainen hienostunut sinihomejuusto. Palkintoja on voittanut ja lähituotantoa ja upea tuotos jne jne... Ikinä ne eivät maininneet, että se on Suonenjoelta. Savosta! Tämmöinen juusto ja kunta mainostaa itseään jollain pirun mansikoilla...</p><p>Sudeettisavolaisena tämä oli siksi tietysti ainoa vaihtoehto kotimaiseksi sinihomeeksi. Niin moneen kertaan maistettukin, ettei tarvitse arpoa onko se hyvää. On, mielestäni Suomen paras sinihomejuusto, josk nyt en ole mitään varsinaista vertailua tehnytkään.</p><p>Peltolan Blue onkin jo ulkonäöltään selvästi vähiten homeisin, eikä siinä homeen tuomat maut ole mitenkään erityisen tyrkyllä. Hienostunut, jopa hento juusto siinä mielessä. Juustossa on jopa sellaisia etäisesti cheddarmaisia piirteitä. Varsin kuiva rakenteeltaan noihin muihin verrattuna. </p><p>Vähän siksi jännittääkin, että näinköhän tälle nuo oluet käyvät lainkaan...</p><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Barley wine (Vintage Ale): </b>No näinhän siinä kävi, että tässä Vintage Ale on jo liian ronski. Juusto jää oluen jalkoihin pahasti. Paritusarvosana: <b>6.</b></p><p><b>Skottiale (Old Chub): </b>Skotti pärjää paremmin, maltaisuus tukee juuston pehmeyttä paremmin ja tulee selvemmin sellainen fiilis kuin söisi juusto pienen mallasleipäpalasen kanssa. Paritusarvosana: <b>7½</b></p><p><b>IPA (5 Mics): </b>IPA oli jo ollut kahdesti vähän voimakkaampien juustojen kanssa ylilyövä pettymys, niin tässähän se sitten menee sitten ihan vit... hetkinen. Tämähän on hämmentävän hyvä! Juusto itsessään ei varsinaisesti oluesta nauti, jos ei kärsikään, mutta olut sen sijaan nauttii juustosta. Blue parantaa kepeää olutta, ja tuo ikään kuin lisärunkoa ohuehkon sessio IPAn katkeroille. Erikoista, mutta mikäs siinä. Paritusarvosana: Yllättävä <b>8-.</b></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXZxzdzDarU-kiHOTcZ8IThq2GyFMQev36MRDSBxbkxUdlYTetSU4L6YZoPrqk0v4D7S_7c9NA1E8LehwsQzL8ZZ5aQwt1dntRgxwuTekCp050kF7Hro0RPubgU9znOJFItVeSkmWi2JnyJHcX3qUiE6POk96VlIYbBU3isuzj7oWtOIklgj4mfeJWSOA/s4000/20240224_135304.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="494" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXZxzdzDarU-kiHOTcZ8IThq2GyFMQev36MRDSBxbkxUdlYTetSU4L6YZoPrqk0v4D7S_7c9NA1E8LehwsQzL8ZZ5aQwt1dntRgxwuTekCp050kF7Hro0RPubgU9znOJFItVeSkmWi2JnyJHcX3qUiE6POk96VlIYbBU3isuzj7oWtOIklgj4mfeJWSOA/w371-h494/20240224_135304.jpg" width="371" /></a></div><p></p><h3 style="text-align: left;">Bonus klassikko-kotimainen: Aura</h3><p>No niin. Jos klassikko on sellainen, että se tulee ensimmäisenä teemasta mieleen ja kotimainen vastaavasti sellainen, että se tulee ensimmäisenä kotimaisena mieleen, niin ollaanpa nyt ihan rehellisiä... onhan Aura silloin vastaus molempiin tässä teemassa. Ensimmäisenä se mieleen tulee jos joku ylipäätään sanoo "sinihomejuusto". On itse asiassa melkoinen saavutus, että täällä mietojen makujen mekassa on kohta 90 vuotta ylipäätään tehty sinihomejuustoa. Hyvä Aura!</p><p>Hinta-laatu-suhteeltaan Aura onkin tietysti aivan ehdoton Suomessa. Parilla eurolla saa aika ison köntsän juustoa, joka on oikein hyvää. Sitä vain vaivaa samanlainen ärsyttävä jingoistinen kekkoslovakialainen "Hyvä Suomi" -öyhkäys kuin Turun sinappia, Fazerin suklaata, Finnairia, Lordia ja noh, Lapin Kultaa: Että koska juttu on tai on ollut lajissaan Suomen <i>suosituin </i>tai <i>menestynein </i>tai <i>ainoa </i>(ei yhtäkuin <i>paras</i>), sen on pakko olla jotenkin erityisen maagillisen laadukas ja erinomainen ja maailman kärkeä. Vaikka onkin siis oikeastaan kansainvälisesti sellaista peruslinjan kamaa ja kotimaastakin löytyy parempaa. Sen takia ensin teki mieli ihan piruuttaan jättää Aura tästä pois.</p><p>Mutta, ei öyhkäys Auran vika ole, ihan hyvää se on. Joten mukaan paritukseen. Tätä tuskin tarvitsee esitellä?</p><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Barley wine (Vintage Ale): </b>Sama vika Rahikaisella... eli kuten Peltolassa, Aura on sen verran mieto, että jää oluen jalkoihin. Ei ihan yhtä pahasti kuitenkaan, joten paritusarvosana: <b>7.</b></p><p><b>Skottiale (Old Chub): </b>Tämäkin seuraa samoja linjoja kuin edellä, tässä leipäisyys-kombo toimii ehkä vielä paremmin ja niin löytyi skottialellekin juusto, jonka kanssa se on kolmikon paras. Paritusarvosana: <b>8.</b></p><p><b>IPA (5 Mics): </b>Ei. Ei ei ei. Sama tunkkaisuusefekti kuin Blue de Lagueuillen kanssa, onneksi hitusen miedompana, mutta vastenmielistä silti. Paritusarvosana: <b>5.</b></p><p><br /></p><h3>Yhteenveto</h3><p>Lyhyesti sanoen, vahva britti oli ylipäätään selvästi paras pari, kuten odotettua, mutta näiden miedompien juustojen kanssa käydään aika nuorallatanssia siitä, ettei olut aja juuston yli. Rupesin miettimään, olisiko näille sittenkin pitänyt kokeilla quadrupel-suosituksen hengessä vähän kevyempää belgiä, kuten jotain dubbelia. </p><p>Skottiale jäi aika keskiverroksi, mutta sellainen varma suorittaja. Ei se pahalta maistu, mutta ei siitä mitään erityisiä elämyksiäkään synny. </p><p>Sen sijaan IPAn kanssa täytyy olla varovainen, koska yhdistelmä oli rehellisesti sanoen ihan perseestä parin juuston kanssa. Jos IPAan lähtee, niin parempi pari löytynee ns. vanhan koulun east coast IPAsta (ei siis neipasta, vaan sellaisesta tummempirunkoisesta, hitusen lempeämmin katkeroidusta) kuin katkerolla jyräävästä vaaleasta west coastista. Britti-IPA ei välttämättä myöskään huono valinta.</p><p><br /></p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-48446332897210174662024-01-27T16:19:00.008+02:002024-01-27T16:26:10.688+02:00Juustoa ja olutta - osa 1 - miedo(hko)t puolikovat<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSviQQLwUBVxp-Ygs3HyOVznG4fyFup-REFUItj2gTlz0FCQ0Rhy5tkzzsaEylxW7uVTvgA6LqmW6KbfmT6g1P8uufp0b4qzLJpn8zxgAPitgHi_Wy3WYJS0tspxK1VZyCR21XU_xxzaO2B9yRd0nOa2gGi2pSyS6kEjLOZkKc039k7uh1-WAhstyrago/s4016/IMG_20210828_140014-02.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3456" data-original-width="4016" height="468" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSviQQLwUBVxp-Ygs3HyOVznG4fyFup-REFUItj2gTlz0FCQ0Rhy5tkzzsaEylxW7uVTvgA6LqmW6KbfmT6g1P8uufp0b4qzLJpn8zxgAPitgHi_Wy3WYJS0tspxK1VZyCR21XU_xxzaO2B9yRd0nOa2gGi2pSyS6kEjLOZkKc039k7uh1-WAhstyrago/w545-h468/IMG_20210828_140014-02.jpeg" width="545" /></a></div><br /><p>Hesari lainasi juuri <a href="https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009977999.html">keskiluokkaa</a> käsittelevässä jutussaan instagramin <a href="https://www.instagram.com/p/C1Km9K3IIWp/">vainkeskiluokkajutut meemitiliä</a> seuraavasti:<i> "Elämä ei ole aina töitä ja verojen maksamista, joskus se on myös erilaisia juustoja erilaisten keksien päällä." </i>Sillä kuten "parempien" oluiden, myös "parempien" juustojen maistelu on harvinaisen keskiluokkaista touhua. Molemmat kun ovat oikeastaan ihan turhia harrastushommia sekä semisti, muttei oikeasti, kallista rahantärväystä. Lisäksi niissä voi näppärästi päteä naapurille. Statusjuttuja siis.</p><p>Mutta jos katselee asiaa niin luokkanoususta ponnistavan häpeäkyynisen itseironian kuin kliseisen keskiluokkaisen ulkokultaisen statuspelleilynkin ulkopuolelta, niin juustossa ja oluessa on myös toki se arvolatautumaton puoli, että ne ovat helvetin hyvän makuisia.</p>
<p>
Olen maistellut paljon oluita ja paljon juustoja ja paljon olut-juusto-pareja,
mutta en oikein koskaan sillä lailla kattavan ohjelmallisesti. Sellainen on
näin nörtille mäntille kauhea häpeä. Niinpä asia on korjattava.
</p>
<p>Siksi tästä lähtee juusto-olut-paritusten vuosi. Otan
joka kuukausi jonkun "juustotyypin" teemaksi. Siitä kolme juustoa ja niille
kolme olutta vastapariksi. Mitään arkijuustoja tai muita ns.
perusleivänpäällisiä en nyt rupea tähän sotkemaan, kuten en
peruslagereitakaan. Ei niissä mitään vikaa ole, mutta aamupalapöydässä
harvemmin kaipailee olutparitusta juustolleen. Joten pysytään niin sanotusti
nautiskelulinjalla.</p>
<p>
Juustot valitaan otsikoilla:<br /><b>Klassikko: </b>Jokin semmonen juusto,
mikä teemasta tulee ensimmäisenä mieleen tai mikä on ns. peruslinja tai
tunnettu suorittaja. <br /><b>Haastaja:</b> Sellainen ehkä
hieman vähemmän tunnettu tai täysin itselleni ennestään tuntematon juusto. Joka
tapauksessa eräänlainen altavastaaja klassikolle. Koska en juustoja
niin älyttömän hyvin tunne, tulen hyödyntämään tässä juustokauppojen
asiantuntevuutta.
<br />
<b>Kotimainen/Yllättäjä: </b>Tähän sitten jokin, mielellään kotimainen juusto samasta makusuunnasta. Jos sellaisia ei oikein ole, niin sitten otan jonkin yllätysarvan.<br /><b>Mahdollinen neljäs </b>ja <b>viides</b> <b>juusto: </b>Koska joskus en osaa päättää.</p>
<p>
Oluet puolestaan valitaan... samoilla otsikoilla.<br /><b>Klassikko: </b>Jokin
perinteinen paritustyyli juustolle, mielellään myös klassinen olut, jos vain
löytyy. Sitähän sanotaan, että syö omaa koiranruokaasi, joten pyrin tähän ottamaan sellaisen tyylin, mitä <i>Oluiden Maailma</i> -kirjassa ruokakappaleessa ohjeistan. <br /><b>Haastaja: </b>Tähän sitten joku toinen yleensä toimiva
paritus, mutta ei niin ilmiselvä kuin ensimmäinen. Luultavasti myös omien ohjeitteni pohjilta, mutta tässä en nyt tähtää niin klassikoihin.<br /><b>Kotimainen/Yllättäjä: </b>Eli jokin, mielellään
kotimainen, craft-tuottajan tuotos ja/tai kunnon kierrepallo, jos on
sellainen fiilis takataskussa.<br /><br />Näitä sitten maistellaan. Oikeasti
tietysti halusin vain tekosyyn käydä juustokaupassa kerran kuussa, mutta ihan
lukijain mieliksi jotain analyysiakin teen. Juustokauppoina suosin
luultavimmin Hakaniemen Hallin <a href="https://www.lentavalehma.fi/">Lentävää Lehmää</a>, Töölön <a href="https://rollingcheese.shop/">Rolling Cheeseä</a> ja
joitain hyvien kauppojen juustotiskejä, mutta voi olla jotain ylläreitä
matkalla.</p>
<p>---</p>
<h3 style="text-align: left;"><b>Juustokategorioista</b></h3>
<p>
Juustokategoriat on sellaisia kuin oluttyylitkin, eli vähän sinnepäin ja lajitteluja voi tehdä sen sadalla eri tavalla. Voi esim. lajitella alueen mukaan, tai käytetyn maidon mukaan tai valmistusmenetelmän tai tai tai... Yksi yleisimpiä tapoja sortteerata ne on kovuus ja niissäkin on tulkintaa, eikä se pelkästään oikein riitä koska sitten on homeet ja maustetut jne. jne. Kauhea suo.<br /><br />Siksi lähden tällaiseen amatöörin lajitteluun, juustogurut voi sitten kouluttaa kommenteissa miksi meni väärin. Järjestys selkeytyy vuoden varrella. Yhdeksän varmaa kategoriaa on, kolme epävarmempaa riippuu mistä roikkuu.<br /><br /></p><p><b>Varmat</b></p><p><i>Puolikovat</i>, miedot ja voimakkaat<br />Eli ns. "höylättävät" juustot. Tämä on aika laaja skaala...</p><p><i>Kovat</i>, miedot ja voimakkaat<br />Jos puolikovat ovat höylättäviä, niin nämä ovat sellaisia enemminkin raastettavia ja murenevia.</p><p><i>Valkohome</i><br />En erottele näistä vahvoja ja mietoja, koska en henkilökohtaisesti niin kauheasti välitä valkohomejuustosta, niin kerta riittäköön.</p><p><i>Sinihome, </i>miedot ja voimakkaat<br />Näistä miedoimpien ja voimakkaimpien välillä on sen verran ronski ero, niin pakko vetää kahteen erään, että saan syödä niitä enemmän.</p><p><i>Pehmeä(hkö)t kittijuustot </i><br />Kittijuustohan tarkoittaa sellaista johon on muodostunut kuori kun juustoa on voideltu jollain seoksella. Niitähän on monenlaisia, mutta pidättäydyn tässä sellaisissa pehmeissä ja haisevissa. </p><p><i>Savujuustot</i><br />Savujuustot ansaitsevat oman kategoriansa, sillä baltialainen nauhasavujuusto on suurin piirtein paras snäksi mitä oluen kanssa voi nauttia missään. Siksi on hyvä testata muitakin savujuustoja.</p><p><br /></p><p><b>Epävarmemmat</b></p><p><i>Tuorejuustot</i><br />Tämä on kategoria, jota vähän mietin vielä otanko mukaan vai korvaanko jollain toisella, joka vaatii laajempaa katsantoa. </p><p><i>Maustetut</i><br />Tämä lienee paritusten kannalta hankalin kun en tiedä vielä yhtään millaisia maustettuja juustoja löytyy. Voi myös jäädä pois, jos haluan laajentaa jotain toista.</p><p><i>Olutjuustot</i><br />Tämä on epämääräisin noin juuston näkökulmasta. Joka tapauksessa juustot joihin olut liittyy jotenkin, joko valmistukseen (esim. voideltu oluella) tai valmistajaan (esim. trappistipanimoluostarien juustot). Tämän toteutuminen riippuu varsin vahvasti valikoimista.<br /><br /><i>Vegaanijuustot</i><br />Tämän teen <i>ehkä</i> bonusohjelmanumerona jossain vaiheessa. Monet vegaaniversiot asioista ovat nykyisin tosi hyviäkin, mutta luotto <i>vuustoihin </i>on edelleen todella alhaalla. Joten siksi pitää ehkä altistaakin ennakkoluulojaan kokeelle.</p><p>---</p><p>No niin, olisiko tässä tarpeeksi pohjahorinaa. Itse asiaan. <i>Lass uns gehen</i>, sanoi englantilainen.</p><p>---</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6XpgsqC9Xwcr_su1mUiYPIJNH194ws4RKlgQR-SyTGb_dtz4zthpBpJNxfVMH7i9_RxmbYg_8XoTOOg418KpGZnCn-JxLL7awOC7h_6_SLoQVRCwKkZmxHSMPva1mxAZ9bwqoH6IFvb4k294mvrZtAz1upxzKstGkwRWzImMlk8nziU891LoEBYOb_Vs/s4000/20240127_132430.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="431" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6XpgsqC9Xwcr_su1mUiYPIJNH194ws4RKlgQR-SyTGb_dtz4zthpBpJNxfVMH7i9_RxmbYg_8XoTOOg418KpGZnCn-JxLL7awOC7h_6_SLoQVRCwKkZmxHSMPva1mxAZ9bwqoH6IFvb4k294mvrZtAz1upxzKstGkwRWzImMlk8nziU891LoEBYOb_Vs/w575-h431/20240127_132430.jpg" width="575" /></a></div><br /><p></p><h3 style="text-align: left;"><b>Ensimmäinen erä: </b>Miedot puolikovat juustot</h3><p><br />Eli kuten yltä voi nähdä puolikovat
tarkoittaa tässä nyt sellaisia Valion edamilla kasvaneelle suomalaiselle vähiten pelottavia juustoja, joita on yleensä
kiva höylätä. Jos lähdette internetiin etsimään tietoa siitä mikä on puolikovaa ja mikä kovaa niin onnea matkaan, on nimittäin varsin tulkinnanvarainen ero monessa tapauksissa. Vaihtelua niissä on kuitenkin hurjan paljon. Koska jotkut niistä ovat enemmän kypsytettyjä tai muuten
ärhäkkäämmän makuisia, niin jätän ne omaan osastoonsa. Tällä kertaa keskitytään miedomman pään tavaraan.</p><p>Kirjassa suosittelen yleisesti puolikoville juustoille bitteriä, pilsneriä, vahvaa brittiä ja jopa IPAa tai DIPAa. Koska kyseessä tällä kertaa ovat miedot, otetaan oluetkin miedomman makuisesta päästä eli bitteriä ja pilsneriä klassikoksi ja haastajaksi. </p><p>Bitter-klassikkona Fuller'sin London Pride. Pilsner hyvin klassista saksalaista kuivaa tyyliä, mutta valmistajana puolalainen craft-pumppu eli Moon Lark ja sen Shelter -pilsner. Varsin erinomainen lajissaan. Moon Lark oli muuten näytteenä Diamond Beveragesilta saatu, jos joku pitää kirjaa.</p><p>Kierrepalloksi löysin lähikaupan hyllystä kotimaisen Lappeenrannan Tujun Vierrepotkun, joka on hennosti sitruunalla ja appelsiinilla maustettu kevyt hapanolut. Ajattelin, että sen verran kevyt hapanolut kyseessä, että se voi kevyen happamista juustoista löytää kaveria.</p><p><br /></p><h3><b>Klassikko: BonAlpi Edam</b></h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTFbnH9GJhb_ztIS9SquB2lI8-vXGtBbe02MNMtJRXZf4qQCvtNQL5qifRgV0L3_JqHkgNJCDjM6d02-l0YDwrLxFujoGhtU2_cLHLgYxOPqXa5t0rLDVSStacLSzR4WdAuGVx_aGsVAQMVgoYtQrr1hmsItmfDrT3s8ReA9P_bhBzU4EFEkNMO9zMAv8/s4000/20240127_134023.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="341" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTFbnH9GJhb_ztIS9SquB2lI8-vXGtBbe02MNMtJRXZf4qQCvtNQL5qifRgV0L3_JqHkgNJCDjM6d02-l0YDwrLxFujoGhtU2_cLHLgYxOPqXa5t0rLDVSStacLSzR4WdAuGVx_aGsVAQMVgoYtQrr1hmsItmfDrT3s8ReA9P_bhBzU4EFEkNMO9zMAv8/w455-h341/20240127_134023.jpg" width="455" /></a></div><p></p><p style="text-align: left;">Tämä oli tarkoitettu täydennyskierrokselle. Edamin maine Suomessa on sellainen mahdollisimman mauttoman leivänpäällyksen maine, eräänlainen juustojen bulkkilager, joten halusin sitä ihan periaatteesta mukaan bonuksena, mutta se ottikin klassikon paikan, koska ns. haastajajuusto oli oikeastaan kategorian ulkopuolelta. Aitoa nimisuojattua hollantilaista edamia ei löytynyt, mutta ns. parempaa tavaraa kuitenkin Redin K:sta itävaltalaisen BonAlpin palloedamin muodossa irtosi.</p><p></p><p>Juusto oli itse asiassa kaikkea muuta kuin tylsä. Mieto kyllä, mutta ei mikään yksitoikkoinen. Siinä oli terhakka kevyt happamuus, maitoisuutta ja ehkä kevyttä pähkinääkin sieltä löytää. Edamihan on hyvää! </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijxs4-lJkHAq_lgxLCj64kQAoh_apJrwxKqEHC_kU7uq2mPEX4GiN0B_bYubfA1jZvEULHO1OBuOEn8QLOOcKZrhpTe45FMJs10t3wxrECzVx9-YlBiJqgL8UPDpH-BO6rhz8O-0DGtb2a0mlFuk3BheFKgBgY3ZK-X8IaxRqfQXnw26hBwk2KxNxxpaU/s4000/20240127_133937.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="460" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijxs4-lJkHAq_lgxLCj64kQAoh_apJrwxKqEHC_kU7uq2mPEX4GiN0B_bYubfA1jZvEULHO1OBuOEn8QLOOcKZrhpTe45FMJs10t3wxrECzVx9-YlBiJqgL8UPDpH-BO6rhz8O-0DGtb2a0mlFuk3BheFKgBgY3ZK-X8IaxRqfQXnw26hBwk2KxNxxpaU/w345-h460/20240127_133937.jpg" width="345" /></a></div><b>Paritukset:</b><p></p><p><b>Bitter (London Pride):</b> Priden karamellimaltaisuus jyrää juustoa aika hyvin, eikä mitään kunnon pariintumista synny. Paritusarvosana: 6 (kouluarvosanat).<br /><br /><b>Pilsner (Shelter): </b>Toimiipas hyvin! Edam on leivänpäällisjuusto ja pilsnerin maltaat pääsevät näyttelemään tässä leivän roolia. Juusto korostaa maltaita. Käsi palaa tähän komboon yhä uudestaan. Paritusarvosana: 8<br /><br /><b>Sour (Vierrepotku): </b>Ei. Hapanolut lyttää juuston ihan täysin. Paritusarvosana: 5.</p><p><br /></p><h3>Haastaja: Beemster Old Gouda</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0usk0xLkpu0ho1hotFPP30S1kXTMbburm9sdciH0ylB8ox1Ww74ss-VrF8IZwPIioEElqmnz3Y8E4XSMZn1xgeCZOk0TO0hA5L2do1a-QAlsZTBbJlVGYcrAndd3oGjMx4Xsfv8Qm-9d3kVYtiXx90E_9LK6_UXlCt_Z-GPwy0aIwqf0BLJ-ePwSLQw8/s4000/20240127_134031.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="362" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0usk0xLkpu0ho1hotFPP30S1kXTMbburm9sdciH0ylB8ox1Ww74ss-VrF8IZwPIioEElqmnz3Y8E4XSMZn1xgeCZOk0TO0hA5L2do1a-QAlsZTBbJlVGYcrAndd3oGjMx4Xsfv8Qm-9d3kVYtiXx90E_9LK6_UXlCt_Z-GPwy0aIwqf0BLJ-ePwSLQw8/w483-h362/20240127_134031.jpg" width="483" /></a></div><p style="text-align: left;">Tämän piti olla se klassikko, mutta siitä tuli haastaja, koska alkuperäinen "haastaja" oli vähän turhan raju. Eli toisena juustona Lentävästä Lehmästä hollantilainen Beemsterin gouda, joka ei kai ole ihan puristimpien näkökulmasta gouda, mutta "old gouda" nimellä tätä Suomessa silti myydään. Varmaan siksi "old", koska hollantilainen "oud" on suomalaiselle kuluttajalle ihan liian paljon vaikeampi kuin englanti ja omaa kieltään suomalainen markkinoija häpeää yhtä paljon kuin housuunsa paskomista julkisella paikalla.</p><p>Käsittääkseni n.10kk kypsynyt, eli ei nyt mikään tosi vanha gouda. Myyjä sanoi, että tämä "ei ole se ihan miedoin, mutta miedosta seuraava". Noh, kyllä se aika mieto silti oli. Happamuudeltaan miedompi kuin tuo edam, mutta tiettyä kypsempää pähkinäisyyttä siinä oli. Tuntuma myös rasvaisempi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxI-yqcFlbSEG3NC5Dc7SOvLE3ThNEuGs4PNqV7_M8SIwc_1R-MjPhmy7TPAQjb31aVNIKiJL7Lk4g2OAmgqE1Xj3hP6etRmhVedwAIWUbdVrxPG2vzKuOzHsQXrT3TSynDVt6EuEZicAxheNWlGyvOXrjE9kyrznF99EQYa6ZetKWruSK8Z_cx8QwFac/s4000/20240127_133859.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="540" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxI-yqcFlbSEG3NC5Dc7SOvLE3ThNEuGs4PNqV7_M8SIwc_1R-MjPhmy7TPAQjb31aVNIKiJL7Lk4g2OAmgqE1Xj3hP6etRmhVedwAIWUbdVrxPG2vzKuOzHsQXrT3TSynDVt6EuEZicAxheNWlGyvOXrjE9kyrznF99EQYa6ZetKWruSK8Z_cx8QwFac/w405-h540/20240127_133859.jpg" width="405" /></a></div><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Bitter (London Pride):</b> Herkullista. Oluen karamellisuus ottaa juuston pähkinästä koppia ja nousee ihan uudelle tasolle. Tähänkin komboon kädet palaavat kuin ohjattuna. Koska bitter on lempityylejäni, tämä oli varmaan oma lempparini tässä, vaikkakin parituksena vasta kakkossijalla. Tai ehkä teeman paras paritus, jos tuota viimeistä juustoa ei lasketa. Paritusarvosana: 8+. <br /><br /><b>Pilsner (Shelter): </b>Odotin parempaa, mutta rehellisesti sanoen aika "meh" on tämä. Olut jotenkin lössähtää, eikä mitään nouse esiin juustosta tai oluesta. Ei pahaa, mutta arvosanaksi 6.<br /><br /><b>Sour (Vierrepotku): </b>Ei tässäkään. Rasvaisempi tuntuma juustossa pärjää vähän paremmin hapanoluelle kuin edamissa, mutta heikoksi jää, olut jyrää edelleen. 5½.</p><p><br /></p><h3>Kotimainen: Helsingin Meijeriliikkeen 10v Juhlajuusto</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicgLTqrgibvmrcCCkOqoKzAdA1o8y7JApiLIiIohyphenhyphenFHUGZ1Trzp0HwGxMPAp6lf4JZEoFyW9YwPF4ehjNQBWpb6lmwQM5I5D5Mmc0jJDrLIsC7RLFVaFKWwjPwb2GrmiRez27hWyyGQy1eZsA-Wya4IqU9IXepJeUEwEjoBZr9IzhPATpu6FcFiaEdBqo/s4000/20240127_134045.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="383" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicgLTqrgibvmrcCCkOqoKzAdA1o8y7JApiLIiIohyphenhyphenFHUGZ1Trzp0HwGxMPAp6lf4JZEoFyW9YwPF4ehjNQBWpb6lmwQM5I5D5Mmc0jJDrLIsC7RLFVaFKWwjPwb2GrmiRez27hWyyGQy1eZsA-Wya4IqU9IXepJeUEwEjoBZr9IzhPATpu6FcFiaEdBqo/w511-h383/20240127_134045.jpg" width="511" /></a></div><p>Juustokaupasta suositeltiin kotimaiseksi esimerkiksi <a href="https://www.helsinginmeijeriliike.fi/">Helsingin Meijeriliikkeen</a> 10v Juhlajuustoa, joka on myös juuston nimi. Mitään muuta tietoa siitä ei sitten irtoakaan mistään, paitsi, että kyseessä on ilmeisesti "pitkään kypsytetty jogurttijuusto", mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. Kypsytyksestä huolimatta maultaan juusto oli hyvinkin mieto, varsin herkkä, mutta aivan älyttömän mukavan kermainen suussa. Sellainen, että tuli himo syödä lisää. Oikeastaan <b>paras</b> koko tästä neljän muutenkin hyvän juuston setistä. Ikävä kyllä juuston herkille mauille oli kaikkein hankalin löytää paria. Olisi pitänyt olla ehkä jotain witbieriä tai jotain.</p><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Bitter (London Pride):</b> Aluksi Pride ei meinaa lähteä ei niin millään, mutta lopulta totean sen ehkä parhaaksi. Lähinnä koska oluen karamellinen vivahde on kiva juuston rasvaisuuden perään. Mitään erityistä yhdistymää niistä ei tule. Paritusarvosana: 7.<br /><br /><b>Pilsner (Shelter): </b>Ei huono, mutta ei hyväkään. Mallaspohja on ihan kiva ja katkerot nappaavat hyvin rasvaisuuteen, mutta en varsinaisesti halua tätä lisääkään. Arvosana: 6½.<br /><br /><b>Sour (Vierrepotku): </b>Näinkin kevyt happamuus jyrää herkän juuston ihan täysin. Arvosana: 5.</p><p><br /></p><h3>Bonus: Occelli al Barolo</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3-nYvfe6a8WK08kZzztzQlQE7zKpw2zuyDf63VuIoi4fGeroJHu4crTiUhsjJJLY6pzWHaHj8YmUfgqJa2fN17mowpY9T3vVyevsECe-_LCyk0Zd_P_yYpKV15n3lSv0D7uVdKDlUL3S5NsQiqpQuldkL7aFD8I99CIwM4GXsaRcdO50y7U7AW49KXpo/s4000/20240127_134037.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="368" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3-nYvfe6a8WK08kZzztzQlQE7zKpw2zuyDf63VuIoi4fGeroJHu4crTiUhsjJJLY6pzWHaHj8YmUfgqJa2fN17mowpY9T3vVyevsECe-_LCyk0Zd_P_yYpKV15n3lSv0D7uVdKDlUL3S5NsQiqpQuldkL7aFD8I99CIwM4GXsaRcdO50y7U7AW49KXpo/w491-h368/20240127_134037.jpg" width="491" /></a></div><p>Italialaisen Bebbino Occellin kastanjanlehtiin kääritty juusto ("in foglie di castagno") on yksi lemppareitani, jota ostan usein joulupöytään. Niinpä, kun juustokaupasta suositeltiin haastajaslottiin punaviinimäskiin pyöriteltyä "al barolo" versiota "mietona" juustona, vähän epäröin. Se kastanjanlehtiversio on nimittäin todella terävä, enkä missään nimessä sanoisi sitä miedoksi. Kysyin vielä, että onko tämä siis mieto. Kuulemma oli. Sopivan kokoinen jämäpala oli tarjolla niin otin sen, mutta en sitten laiskuuttani jaksanut ruveta jonossa maistelemaan. </p><p>Olisi pitänyt maistaa, tämähän on jopa terävämpi kuin se toinen versio! Hyvinkin kirpakka ja maukas juusto, jossa punaviinin sävyjä. Juusto on myös todella mureneva, niin en tiedä onko tästä oikein puolikovaksikaan, kun en oikein tiedä miten se lopulta määritellään. Ei kuitenkaan oikein sovi teemaan. Mutta maistetaan nyt kun on ostettu, hyvä juusto se on.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5BhrUnv1ub1rLb1lBwM9wVopnaKlhiuzzimHH1-o_PDDwKiPArZPd1hUqCGQSCTDFpH_akYLwjLf0SGcivfDR1LsNJuW1kdp2Oc8iw7kWvyA99rbMbdG_QoItGLdTuVbdxg0thTcJJS-0p6jTLAYe0JdoqENxljaUOzhuLeQDWHg63CeZUY5xJeQosDQ/s4000/20240127_134016.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="522" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5BhrUnv1ub1rLb1lBwM9wVopnaKlhiuzzimHH1-o_PDDwKiPArZPd1hUqCGQSCTDFpH_akYLwjLf0SGcivfDR1LsNJuW1kdp2Oc8iw7kWvyA99rbMbdG_QoItGLdTuVbdxg0thTcJJS-0p6jTLAYe0JdoqENxljaUOzhuLeQDWHg63CeZUY5xJeQosDQ/w391-h522/20240127_134016.jpg" width="391" /></a></div><p><b>Paritukset:</b></p><p><b>Bitter (London Pride):</b> Juuston terävyys haukkaa bitterin alleen, eikä tule kesää. Ei pahaa, mutta olut hukkuu. Arvosana: 6.<br /><br /><b>Pilsner (Shelter): </b>Pilsin suoraviivainen katkeruus pärjää terävän juuston kanssa paremmin, mutta ei mitenkään erityisen mainiosti. Arvosana 7.<br /><br /><b>Sour (Vierrepotku): </b>No niin, löysi se hapanolutkin parinsa. Tässä alkaa olla sellaisia hienon parituksen sävyjä, jos ei vielä ihan tähtiin päästäkään. Oluen ja juuston terävyydet kohtaavat ja hyvin jännästi nostavat sekä oluen hedelmämausteet, että juustossa asuvan viinin hedelmät todella selvästi pinnalle. Olut paranee juuston kaverina paljon, juusto hieman. Arvosana: 8½ ja <b>kierroksen parhaan parituksen titteli!</b></p><p>---</p><p>Näin eka kerralla. Ensi kerralla vähemmän pohjahorinaa. Lajia en ole vielä valinnut.</p>
Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-41185378646954984232024-01-13T12:47:00.001+02:002024-01-13T12:47:10.928+02:00Blogin tila ja suunnitelmat 2024<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinhyuDN-AcQgRRh27thZRjdc_hkqX_3GgFwO4U0us7psKecd1c2asufTxuL5fJ3VcdeIWlgh5oZj7VImCswnozqre3tIIV6eZWaxv2Qg-aYSHW7ROT-fBBrrMdu_o-3hySiXIzvAJtRho8hr2mLMtcnwznDfQ2jmAl-6gsaNKBSIgwMWJisKbX4s0lcys/s4000/20240113_113908.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="460" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinhyuDN-AcQgRRh27thZRjdc_hkqX_3GgFwO4U0us7psKecd1c2asufTxuL5fJ3VcdeIWlgh5oZj7VImCswnozqre3tIIV6eZWaxv2Qg-aYSHW7ROT-fBBrrMdu_o-3hySiXIzvAJtRho8hr2mLMtcnwznDfQ2jmAl-6gsaNKBSIgwMWJisKbX4s0lcys/w345-h460/20240113_113908.jpg" width="345" /></a></div><p>Hyvää puoltapäivää Tuopillisen toimistolta!</p><p>Perinteisesti olen tammikuussa katsellut vähän mihin päin blogi on matkalla. Jo vuosia on ollut totuus, ettei kukaan enää blogeja lue, joten ensimmäinen linjanveto on pitää homma ylipäätään elossa, ihan vittuillessaan. Toinen kysymys on sitten, että mitäs tänne tänä vuonna keksisi ja mitä tänä vuonna ylipäätään tapahtuu.</p><p>Noh, lagerin vuosi -23 oli ja meni. Minulle valiteltiin, että vitsi oli vanha jo alkuvuodesta, mutta höpönlöpön. Huonot vitsit on siitä näppäriä, ettei ne enää huonone vaikka toistaisi loputtomiin. Lager-painotus kuitenkin poistuu tämän vuoden osalta. Vitseistä en lupaa mitään.</p><p>Craft-touhut on olleet tympäiseviä jo monta vuotta, mutta pikkuhiljaa alkaa taas lämmetä, kun älyttömimmät kikkailut alkavat ehkä vähän väljetä ja homma alkaa oluen puolesta hyvällä tavalla stabiloitua. Craft on toki ilmiönä ihan ikänsä ja taloustilanteen takia vaipumassa, toivon mukaan ei liian pahasti noin ihan panimoiden ja kauppojen talouden kannalta. </p><p>Toisaalta craft-panimoiden tuotteissa alkaa olla taas välillä jotain kiinnostavaakin. Ehkä kyseessä on vain vääristynyt tunne, mutta yritän pysyä positiivisena. Kiinostavuudesta esimerkkinä: kävin <b>Tuju</b>n Taproomilla Lappeenrannassa keskiviikkona ja siellä oli esim. <b>Musta Vyö Karaokessa</b> -tumma lager, joka oli aivan hemmetin hyvä. Todella hyvä balanssi juotavuuden, maltaan ja paahteen kanssa. Kaunista tekemistä.</p><p>Kaupparajan lakimuutostahan on uhottu täksi vuodeksi, mutta eiköhän sitä saada pari vuotta viivyteltyä kun oikein kunnolla terveysviranomainen yrittää. Saa nähdä miten se blogin puolella näkyy, kun en aio olutarvioita niin paljon tehdä, mutta ei sitä tiedä. Ehkä siitä jonkun vaarallinen viinakalja -sarjan saa aikaiseksi. Itse muutos toki sietääkin tulla. Odotan siltä saralta eritoten maahantuojien valikoimien monipuolistumista. Sinällään kaupparajan muutos ja nettikaupan salliminen ajaa kulutusta vieläkin enemmän koteihin baareista, mistä en ole kauhean innoissani. Toivoisi jotain ohjausta juuri toiseen suuntaan. Etenkin kun peruspessimistinä odotan kauppojen hyllytilan menevän ensi sijassa Tuplapukille. Mutta ennen kaikkea nettikaupan järkevöittäminen on kuitenkin hyvin tervetullutta. Ensinnäkin koska se antaa kotimaisille panimoille lisää mahdollisuuksia ja toisaalta erinäisten virastojen pelleily sen suhteen on ollut aivan naurettavaa kansalaisten kiusaamista, jota sietäisi jokaisen siihen osallistuneen virkamiehen hävetä ja kunnolla.</p><p>Mutta, takaisin blogiin. Postausten määrä varmaan vähenee entisestään, mutta ehkä laadulla korvataan määrää, jos hyvin käy. Kuten sanottua, olutarvioita en ihan kauheasti tänne varmaan kirjoittele tänä vuonna. Instagramiin sen sijaan voin lyhkäisiä silloin tällöin tiputella (<a href="https://www.instagram.com/vogod/">@vogod</a>). <br /><br />Mitä sen sijaan <b>on </b>luvassa blogiin:<br /></p><ul style="text-align: left;"><li>Alkon pruuveissa käynen silloin kun aikataulun puolesta onnistuu. Ihan kiinnostavaa muuten, jos lakimuutos tapahtuu, että mitä Alkon olutvalikoimalle oikein käy. Luultavasti ei mitään hyvää, mutta Alko, jos luette, teillä on mahdollisuus olla maailman paras barley wine ja imperial stout -myymälä!</li><li>Muutkin fermentoidut tuotteet kiinnostaa, niin aloitan tämän kuun lopulla kuukausittaisen sarjan juustoista. Joka kuukausi siis juusto-olut paritukset. Juuston vuosi -24! Muita sarjoja ei näillä näkymin ole, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä sitä keksii vuoden mittaan.</li><li>Jokunen matkajuttu. Ehkä pikkukatsaus Osloon keväällä ja näillä näkymin kesällä suuntaan kultaiseen laaksoon missä kaloilla on sormus suussa, mutta se on vasta suunnitteilla ja voi muuttua. </li></ul><p></p><p>Näiden lisäksi varmaan sitten ns. tunteella muita juttuja, kun siltä tuntuu.</p><p>Heitetään tähän loppuun nyt sitten pieni olutarviokin. </p><p>Diamond Beveragesilta tuli näytteitä eilen. Seassa oli brittiläisen <b>Duration</b> -panimon tuotteita, joista otin <b>Dripping Pitch</b> west coast IPAn kirjoitusolueksi tähän. Nimi ja tölkkitaide viittaisi sellaiseen huolella pihka-hartsiseen havupläjäykseen. Sellaista siinä toki onkin, mutta myös varsin runsasta hedelmäisyyttä. Sellainen hieman modernia sävyä ottava west coast. Katkeroa on tuntuvasti ja kokonaisuus varsin toimiva. Marraskuun lopulla tölkitetty.</p><p><br /></p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-12957404158546653782023-12-31T12:25:00.001+02:002023-12-31T12:25:30.911+02:002023 - Kräft-lagerin vuosi - Osa 11 - Finaali!<p style="text-align: center;"><span style="font-size: large;"><i>Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta onneksi myös kräft-lagerin vuosi -23.</i></span></p><p>Tämä on viimeinen kräft-lager-postaus, laitetaan vuosi nippuun. Oluen osalta joulukuu meni aika tiiviisti Pienen joulukalenterin parissa instagrammissa, joten blogin puoli jäi vähän hiljaiseksi. Lagereitakaan ei tullut monia nautittua. Tässä postauksessa olevista kaksi on siis juotu jo tovi sitten sitten ja viimeinen on sieltä kalenterista.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgnCwIADQ37N3R2IOrdAJmDr64IAC7bPZWGCASfzQRe960zwcQQIASO3QVW2aYVM9ziIW01FJio2-yCDjPbfl8k7G5W_Ws9xooKV1AgTPVGRy8ThF0ZGmu4y7BN6CduJeOFeeOeiEbUya7BSnF8gqTSVFsUPjftlkHgvNJdRvdIzpq--yBld4e_UndOg_0" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="550" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgnCwIADQ37N3R2IOrdAJmDr64IAC7bPZWGCASfzQRe960zwcQQIASO3QVW2aYVM9ziIW01FJio2-yCDjPbfl8k7G5W_Ws9xooKV1AgTPVGRy8ThF0ZGmu4y7BN6CduJeOFeeOeiEbUya7BSnF8gqTSVFsUPjftlkHgvNJdRvdIzpq--yBld4e_UndOg_0=w413-h550" width="413" /></a></div><br /><b>Tornion Panimo Kräft Lager</b><p></p><p>Tornion Panimo on tehnyt tämän rapujuhlaolueksi, siitä sanaleikki (kräft tarkoittaa rapuja ruotsilla, tuolla rapujuhlien virallisella kielellä, käännösohjelmat tosin kääntää sen syöväksi, joten varovasti sanaleikkien kanssa). En tietysti voinut jättää tämmöistä hyllyyn kun kerran oikein vuoden nimikko-olutta on tehty. Torniohan on ollut ihan ok lagerien kanssa, kun lapparin uusintaversiolla maailmalle aikoinaan pullahti. Vähän laatuheittelyä sielläkin kyllä vuosien varrella on ollut.</p><p>Olut seisoi jääkaapissa ainakin kuukauden päivät kun lokakuussa ei ehtinyt ihminen tekemään mitään missään. Rapukaudeksi tehty olut voisi toki tuoreempikin olla, mutta ei tämä nyt ole kuin kolmisen kuukautta rapukauden jälkeen juotu. Päiväys on ensi helmikuulle.</p><p>Kaunis kokkareinen vaahto, hyvin vaalea olut, hieman sameutta. Metallisuutta tuoksussa, kevyttä ruohoisuutta humalasta ja pehmeämpää viljaa taustalla. Lievää hapettumista. Ei mikään voimakkaan tuoksuinen, aika peruslager-linjalla tuntuu olevan lähdetty. </p><p>Aika kivan pirteä suussa. Ohut, vetisyyden rajalla hiipivä, muttei aivan romahda altaaseen. Ei olekaan iha peruslager linjalla. Mukavaa raikasta yrttistä menoa. Ei mikään ihan tyypillisin humalointi. Olisiko Sorachi Acea? Makean tymäkkää sitrusta nousee loppuun, limeä. Ei isompaa valittamista, mitä nyt pieni hapettuminen tuntuu tässäkin, mutta ei häiriöksi asti. Varmaan rapujen kanssa oikein jees. Ei ollut tämän kräft-lagerin vuosi, vaan keskitienoille listaa. Tuoreempana olisi varmaan ollut vähän ylempänäkin, mutta ei lähellekään kärkeä.</p><p><br /></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhI0Nz7YGb4vWP6oVsADuZiQVXaxghbjj1kprykxpr2dPHevMIfUldHi4EUhooRjSlu8y2BxYcm0A84z20qCwmldHIdqYyLklb8YacsGpntLDp8BxfRyiKKW2tEdGjTQRHHrdmfF9XRHawDU6ko1S6IOF6EfngZ5-TLdivD_4fwKqM0KNOXbRKINiVdMqM" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="479" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhI0Nz7YGb4vWP6oVsADuZiQVXaxghbjj1kprykxpr2dPHevMIfUldHi4EUhooRjSlu8y2BxYcm0A84z20qCwmldHIdqYyLklb8YacsGpntLDp8BxfRyiKKW2tEdGjTQRHHrdmfF9XRHawDU6ko1S6IOF6EfngZ5-TLdivD_4fwKqM0KNOXbRKINiVdMqM=w359-h479" width="359" /></a></div><b>Maku Festbier Lager</b><p></p><p>Tarvitsin lokakuussa tuomaritestiin vanhaa päiväyksen ylittänyttä IPAa ja kyselin olisiko Makulla hapantunut sellaista varastoon. Olihan niillä parisenkymmentä tölkkiä, kun neljä tarvitsin. Kiitos (?) vain niistä. Samassa rytäkässä Makulaiset lähettivät kylkiäisenä pari uutuuttaan, jotka sitten seisoivat jääkaapissa ihan liian kauan. Esim. tämä Festbier lager on tietenkin oktoberfestin aikoihin tarkoitettu juotavaksi, mutta meni se joulukuun alussakin. Ikää on kuitenkin alle 4kk, eli ihan tuorehan tämä tällaiseksi lageriksi on.</p><p>Perinteistä Baijerilaista olutfestarilageria siis lähdetty hakemaan puolitumman märzenin muodossa. Saksassa Festbierithän kääntyivät vaaleammiksi "vahvoiksi helleseiksi" jo vuosikymmeniä sitten, mutta mielummin sitä aina vähän maltaan luonnetta ottaa mukaan.</p><p>Kaunis kuparia lähentelevä väri. Märzeniä tosiaan haetaan. Tuoksussa ikävä kyllä päällimmäisenä muovailuvahaa ja vähän pahviakin. Alla sitten viljaisempaa menoa. Humalat aika kadoksissa, pientä yrttiä ehkä, mutta eipä ne festbieriin niin kuulukaan. </p><p>Vähän turhan ohkainen suussa ja kovahko. Toivoisi pyöreämpää linjaa, koska kaato-oluitahan tällaiset, niiden tulisi soljua kurkusta kuin silkki. Onneksi lopetus on erittäin hyvässä tasapainossa, juuri sellainen, että suu vähän kuivahtaa ja tekee toista hörppyä mieli. Se pieni hapettuminen mikä tuoksussa oli, tulee makuunkin kepeänä pahvisuutena. Pientä ohraleipäisyyttä onneksi irtoaa myös, sitä tässä vähän odottelinkin. Ihan juotavaa tavaraa, mutta ehkä sen muutaman prosentin kymmennyksen vahvempana ja pehmempänä (ja vähemmän hapettuneena tietysti) olisi parempi. Vähän keskitason alle jää.</p><p><br /><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh-OZ_l0AdHA6ZXjgnv1rFghYYvU_rtxOsj6RgL2eDXYOnGCkBeZ1dXegsXN9KWwSosCzzOg8De0Q4v1NUjhxMWoxtCm_Gve4VQV4B_iJwlNKy4pgRkr9W9ivFdh3tGAQSc0KumklQ_6Yrf788O7FfjFBfJiw67_0ElGTeBNgEsVCrAFmsoWAZq0b5olTU" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="499" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh-OZ_l0AdHA6ZXjgnv1rFghYYvU_rtxOsj6RgL2eDXYOnGCkBeZ1dXegsXN9KWwSosCzzOg8De0Q4v1NUjhxMWoxtCm_Gve4VQV4B_iJwlNKy4pgRkr9W9ivFdh3tGAQSc0KumklQ_6Yrf788O7FfjFBfJiw67_0ElGTeBNgEsVCrAFmsoWAZq0b5olTU=w375-h499" width="375" /></a></div><p></p><p><b>Whiplash Immolator</b></p><p>Pienen joulukalenterin luukussa 7 oli ilokseni savu-doppelbock irlantilaiselta Whiplashin panimolta. Whiplashin oluet ovat vuosia olleet Pienen vakimaahantuontikamaa. Hyvä panimo, onhan lagerin vuonnakin jo yksi Whiplash top viidessätoista.</p><p>"Triple decoction smoked doppelbock" seisoo tölkin kyljessä. Decoction viittaa keittomäskäykseen, eli erityisesti saksalaiseen olueentekoon yhdistettyyn tapaan, jossa mäskin lämpötilaa nostetaan ottamalla siitä pienempi osa sivuun keitettäväksi. Keitetty mäski sitten palautetaan muuhun mäskiin. Todellisuudessa tässä on tietysti tarkempaakin säätöä, mutta noin karkeasti selitettynä. "Triple" eli keitto on tehty kolmesti. Prosessi on aika pitkä ja raskas, eikä nykypanimot siihen kovin usein lähde koska se ei varsinaisesti ole pakollista. Ennen muinoin näin joutui tekemään sokerin irtisaamiseksi, koska maltaat olivat huonompia kuin nykyään. Keittomäskäys kuitenkin tuo olueen makua, sellaista syvää maltaisuutta, jota ei muuten saa. </p><p>Tämän lisäksi olut on savuolut, mikä sopii toki jouluoluelle tässä Urbockia rakastavassa maassa. Paljon Bambergiin päin nyökkäilyä siis tässä.</p><p>Tumman ruskea olut, kaunis toffeen värinen vaahto. Tuoksussa on savua ja runsaasti tummaa leipää, savu tuntuu olevan hyvin talutushihnassa. Suussa täyteläisen pyöreä, erittäin juotava vahvuudestaan huolimatta. Upeaa monitahoista maltaisuutta, mallasleipäinen meininki päällimmäisenä, mutta viljaista rouheutta myös ja pähkinäistä ulottuvuuttakin. Savu ei tule jyrällä vaan kietoutuu hienovaraisesti läpi oluen, jättäen pääroolin maltaalle.<br /><br />On mahtava olut, top viiteen tämä on pakko laittaa, mutta mihin? Harkittuani asiaa äärimmäisen tieteellisellä musta tuntuu -tekniikalla, nostan kakkoseksi. Sori siitä, kotimaiset.<br /><br /></p><h3 style="text-align: left;"><b>Miltäs lopullinen lista näyttää?</b></h3>Hyvältähän se näyttää. Äärimmäisen positiivinen yllätys oikeastaan. Aiempien kokemusten perusteella odotin, että vuosi olisi täynnä viemäriin kaadettavia räkäpäisen huonoja lagereita, koska vähän sellainen maine erityisesti kotimaisella craft-lagerilla päässäni oli. Oikeasti yhtään sellaista ei ollut. Listan n. viimeistä kymmentä vaivasi lähinnä tunkkaisuus, hapettuminen ja tasapainon puute siinä määrin, ettei niitä oikein lisää olisi halunnut, mutta mitään isoa valmistusvirhettä tms. niissä ei mielestäni ollut.<br /><br />Kärkikymmenikkö puolestaan on kokonaisuudessaan aivan timanttia. Iloisesti vieläpä valtaosa niistä on kotimaisia! New Yorkista hilaamani Suarez on ehkä osittain matkafiilistelyäkin mutta on se myös yksi parhaita pilsejä mitä olen moneen vuoteen juonut. Immolator onkin käsitelty yllä. Himon Tumma Tunti oli todella positiivinen näyttö Pirkkalan kauppapanimolta. Salaman pils oli suorastaan epäreilua muita panimoita kohtaan, sillä se oli niin tuore, ettei saamassani tölkissä ollut edes etikettiä. Viidenneksi "jäi" Suomen Paras Olut -kilpailun voittaja Mustakaura, ei se syyttä voittanut.<br /><br />Olisi kiva ollut tehdä jonkinlainen play-off vaikka parhaalle kahdeksalle, mutta mistäpä tänäpäivänä pieraiset samat oluet uudestaan maistoon, puhumattakaan että olisivat tasapäisen tuoreita. Et mistään, joten tekemättä jäi.<br /><br />Tätä listaa ei toki liian vakavasti kannata ottaa, en minä ainakaan ota. On nimittäin jossain määrin hankalaa miettiä onko joulukuussa juotu keskiverto olut parempi kuin 11kk aiemmin juotu keskiverto olut. Jos antaisi tuomarointipisteitä, 0-50 linjalla, niin valtaosa listasta tippuisi luultavasti johonkin 30-35 haarukan sisään (eli bjcp-skaalalla "very good").<p></p><p>Ensi vuosi on toki lagerin vuosi, niin kuin kaikki vuodet aina ovat, mutta kräft-lagerin vuosi loppuu tähän. Tuopillisen ensi vuosi on juuston vuosi, mutta siitä lisää myöhemmin. Sen sijaan haluaisin kannustaa kaikkia siihen, että ensi vuosi olisi caskin vuosi! Eiköhän näitä yliporeilevia litkuja ole lipitetty kotinurkissa jo ihan tarpeeksi, käykäämme baarissa pintilla.<br /><br /></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Whiplash Immolator<br />3. Himo Tumma Tunti<br />4. Salama Riwaka Pils<br />5. Takatalo & Tompuri Mustakaura<br />6. Kahakka Dry Hopped Lager<br />7. Tuju Vuohineuvos<br />8. Mufloni Mosaic Lager<br />9. Hagström Groß Pilsner<br />10. Schilling Modernism<br />11. Olarin China White<br />12. Verdant Helles<br />13. Whiplash Blue Ghosts<br />14. Newbarns Super Gold<br />15. Hangaround & Nobody Jaromir Lagr<br />16. Moon Lark Bench<br />17. Olarin Pronto? Prego!<br />18. Suarez Family River Black Lager<br />19. Stadin Black Lager<br />20. Great Notion Ledge Bier<br />21. Maku Horisontti Pils<br />22. Tornion Kräft Lager<br />23. Tuju Assmonkey<br />24. Cloudwater Piccadilly Pilsner<br />25. Maku Festbier Lager<br />26. Prykmestar Keller Teer<br />27. Stigbergets Vinterbloss<br />28. FUKKNICE Eka Kalja<br />29. Mallassepät Solita Soliday<br />30. Hiisi Päivä Bock<br />31. Laitila Mosaic Lager<br />32. Karvilan TalentBeer <br />33. RPS Naughty Brgr Ja Puita!<br />34. Kimito Rye Rauch Lager<br />35. Etko/Salama Lubricator Doppelbock<br />36. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />37. Maku Kuura IPL<br />38. CoolHead Czech Please!<br />39. CoolHead Vamos!<br />40. Naïlo Czechmate<br />41. Mylläri Svejk<br />42. Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />43. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA</p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><br />(huom. setissä ei ole ollut vieläkään yhtään kunnolla huonoa olutta, vähän epätasapainoisia tai tunkkaisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella rohkeasti)</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-4365954789761610812023-12-14T22:24:00.002+02:002023-12-15T11:01:21.287+02:00Kirja-arvio: Des de Moor - Cask<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2VW58JWDEhwlck-RA8x0lDlLPPYsz4Rgc8mHxTJh03JA6BffvitlVK7dS8YvqbVcSap2WLEJqzNyQI1V4i2Rku7FurCxLS__5jrZpXvDCoGACNcdvL9N2Y5v3LimmblmzlOO6n7FLxvk_P5BDMvN1H8duNzyvA4dC4UiTlZK0zyRnWjkFeiS_kOHpatI/s4000/20231214_162109.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="546" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2VW58JWDEhwlck-RA8x0lDlLPPYsz4Rgc8mHxTJh03JA6BffvitlVK7dS8YvqbVcSap2WLEJqzNyQI1V4i2Rku7FurCxLS__5jrZpXvDCoGACNcdvL9N2Y5v3LimmblmzlOO6n7FLxvk_P5BDMvN1H8duNzyvA4dC4UiTlZK0zyRnWjkFeiS_kOHpatI/w410-h546/20231214_162109.jpg" width="410" /></a></div><h2>Des De Moor: Cask - The real story of Britain's unique beer culture</h2><p><i>The Campaign For Real Ale, 2023, 288pp</i></p><p>Cask-oluen eli ns. <i>real alen</i> puolesta puoli vuosisataa puhunut maailman suurin ja vanhin olutkuluttajajärjestö CAMRA on julkaissut olemassolonsa aikana luultavasti satoja kirjoja oluesta ja pubeista. Pääosin ne ovat olleet tietysti erilaisia olut- ja pubiluetteloja, kuten vuosittainen Good Beer Guide, mutta on silti jotenkin käsittämätöntä, että cask-olutta itseään kattavasti käsittelevää kirjaa saatiin odottaa tähän asti.</p><p>Cask ale -sanallahan viitataan perinteiseen englantilaiseen tarjoilutapaan. Siinä elävä olut on paineistamattomassa tynnyrissä, <i>caskissa,</i> ilman lisättyä hiilidioksidia. Kaikki hiilidioksidi mikä oluessa on, muodostuu tynnyrissä itsessään jälkikäymisen aikana. Pubin kellarinhoitajan vastuulla on valmistella tynnyri tarjoilua varten ja vahtia milloin jälkikäyvä olut on optimaalisessa kunnossa. Toisin kuin ns. tavallisesta oluttynnyristä, <i>kegistä, </i>olutta ei myöskään pusketa tynnyristä ulos paineella vaan yleisimmin käsipumpulla tai vaihtoehtoisesti suoraan tynnyristä valuttamalla. </p><p>Menettelyn myötä tarjoiltu olut on yleensä hiilihapoiltaan varsin pehmeää ja luonnollisesti aina tuoretta. Metodi soveltuu erityisesti perinteisille brittioluille, mutta periaatteessa minkä tahansa oluen voi tarjoilla caskista, jos haluaa. Se vain vaatii enemmän tietotaitoa ravintolan henkilökunnalta ja heikosti hoidetussa baarissa tuotteen laatu voi heitellä. Siksi käytännössä koko muu maailma suosii keg-oluita. Kyseessä on siis vähän erikoinen historiallinen brittijäänne. Optimikunnossa oleva hyvä cask-olut on kuitenkin siinä määrin herkullinen kokemus, että hyvä kun on jäänyt.</p><p>Des de Moor on sitten viimein ottanut asiakseen käsitellä koko tämän cask-hässäkän alusta loppuun, kun kukaan muu ei sitä ole viitsinyt aiemmin tehdä. Ostin kirjan tämän vuoden Great British Beer Festivalilta ja käväisin samalla kirjan teemaan liittyvässä de Moorin vetämässä tastingissa, jossa maisteltiin caskia historiallisen kehityksen mielessä. Tastingissa De Moor oli ihan joviaalin oloinen ukko ja historia-teemakin antoi odottaa kirjalta suhteellisen rennon asiallista otetta ja keskittymistä juuri caskin historiaan. Siihen vähän viittaa myös kirjan alaotsikko: <i>The real story of Britain's unique beer culture. </i></p><p>Siksi meinasin olla alkupuolella kirjaa vähän pettynyt. Se kun lähtee liikkeelle ns. perinteisen olutkirjan tavoin oluen valmistusmenetelmistä ja erilaisista tyyleistä, toki cask-painotuksella. Lisäksi etenkin valmistuksen osalta teksti menee välillä aika tekniseksi ja kuivakkaaksi numeroiden pyöritellyksi. Sisältö on kuitenkin rautaista ja pieneen sivumäärään on saatu valtavasti asiaa. Kiinnostavinta oli caskin kellarikäsittelyn aika täsmällinen läpikäynti, joka on jäänyt vähän pintapuoliseksi itselleni aiemmin.</p><p>Kirjan pihvi on silti loppupuolisko caskin historiasta. Pakollisen (?) oluen muinaishistorian käytyään, kun päästään portteriin ja siitä cask-oluen kehittymiseen nykymuotoonsa 1800-luvulla, juttu kiinnostaa ihan eri tavalla. De Moorilla on tässäkin vähän paha tapa mennä aika pedantiksi joidenkin yksityiskohtien osalta, mutta se häiritsee vähemmän kun muu juttu on kiinnostavampaa (itsestäni). </p><p>De Moor käy läpi periaatteessa saman brittioluen historian kuin moni muukin kirja, mutta puree paljon syvemmälle aiheeseen ja moni aihe mikä jää muissa kirjoissa (ml. omassani) pintahuitaisun tasolle, saa paljon lisää selkeyttä. Esim. ensimmäisen maailmansodan aikainen oluen vahvuuden radikaali romahtaminen ja erityisesti sotien jälkeinen fuusiomania sekä samoihin aikoihin seurannut caskin laadun heikentyminen ja keg-bitterin nousu avautuivat ehkä paremmin kuin koskaan aiemmin. Toki kyseessä on CAMRAn julkaisema teos niin vähän suolan kanssa voi ottaa, mutta myös järjestön vaikutuksen suuruus vähän yllätti. Olin toki ollut tietoinen, että CAMRA oli mullistava juttu, mutta että <i>niin </i>mullistava. Kirjassa esitellyt luvut eivät jätä paljon jossiteltavaa, CAMRA kirjaimellisesti pelasti caskin.</p><p>Mielenkiintoista on myös lopun pohdinta caskin tulevaisuudesta. Se kun ei voi enää niin hyvin kuin pelastamisen jälkeisinä vuosinaan, puhumattakaan 1800-1900-vuosisatojen taitteen suuruuden ajoista. Osa briteistä ei näe caskin suosiossa nykyään mitään ongelmaa, mutta De Moor on leirissä, jonka mukaan olisi ehkä syytä suhtautua caskiin vähitellen vähän uudella kulmalla, ettei taas olla kohta pelastamispuuhissa. Cask kun on brittipubeissa yleensä ihan perinnesyistä se kaikkein halvin hana. Halvempi kuin jättipanimon lager, vaikka cask-olut valmistettaisiin pienessä perinnepanimossa ja sen käsittely vaatii paljon enemmän vaivaa. Katteet ovat tästä johtuen ohuet ja kun kaikki tätä nykyä kallistuu niin jos olut kuin olut silti pitää aina saada ulos neljällä punnalla pint, niin ei se kovin kestävää menoa ole. </p><p>Niinpä sen sijaan, että nähtäisiin cask alet perusukkojen oluina, siihen nähtyä vaivaa tulisi alkaa kunnioittaa myös hinnassa, premium-tuotteena. Suomalaisesta näkökulmasta se on tietysti vähän koomista, että erillistä kellarihuolenpitoa vaativa elävä olut on pubissa halvempaa kuin bulkkilager. Tottakai sen pitäisi maksaa enemmän! Vääristyneen halpa hinta halveeraa lopulta uniikin tuotteen arvostuksenkin. Brittien on itsensä tietysti hankala nähdä sen uniikkiutta kun elävät kansainvälisesti täysin ainutlaatuisen cask-yltäkylläisyyden keskellä. Mokomat hemmotellut porsaat ottavat harvinaisen herkun itsestäänselvyytenä, kuin suomalaiset ruisleivän ja hyvinvointivaltion. On toki vähän sääli, jos brittien perinteinen konstailematon työmiehen pint muuttuu kalliiksi premium-tuotteeksi, mutta ajat muuttuvat. Argumentti <i>premiumisaation</i> puolesta on varsin järkevä.</p><p>Cask - The real story of Britain's unique beer culture on ehdottomasti lukemisen arvoinen teos kelle tahansa oluen ystävälle, mutta erityisesti tietysti brittioluista ja <i>real ale</i>sta kiinnostuneille aivan ohittamaton tapaus. Isoin heikkous on fyysinen, kansista petti nimittäin liimaus tänään kun otin kirjasta kuvaa.</p><p>---</p><h3 style="text-align: left;"><b>Cask on puhtaasti englantilaisten juttuja, vai onko?</b></h3><p>Jos muuten et ole maistanut cask alea, niin sitä saa Suomestakin. Saatavuus heittelee vähän niissäkin paikoissa joissa on varta vasten hanat caskille, koska maahantuonti on nykyisin aika hentoa (kiitos, brexit) ja kotimaista tavaraa tekevät harvakseltaan vain Olarin Panimo, Maku Brewing ja Fiskarsin Panimo (muita?). <br /><br />Ennen internetsissä oli oikein Perinteisen Oluen Seuran real ale watch, missä pystyi tsekkaamaan mitä minkäkin paikan hanassa on, mutta se on hävinnyt, eikä täydellistä listaa cask-paikoista tunnu olevan enää missään. <b>Tämä on vähän hätäisesti kyhätty lista</b>, joista kaikista en ole ihan satavarma onko niissä enää cask-hanaa etenkään koronan ja brexitin jälkeen. Lisäksi jos ja kun puuttuu jotain, niin kertokaa! </p><p>Ainakin seuraavista kuppiloista kannattaa kysellä:</p><p><br /><b>Helsinki</b><br /><b>Angleterre</b>, <b>Barley & Bait, </b><b>Black Door, Kitty's </b>ja <b>St. Urho's</b> lienevät varmimmat paikat.</p><p><b>Pikkulintu Ruttopuisto</b> aloitti tänä syksynä keskiviikkoisin caskin avaamisen, tarjoillaan suoraan tynnyristä. Itse olen suoriintunut paikalle vain kerran perjantaina ja silloin sen viikon tötsä oli jo imetty tyhjiin, joten keskiviikko ja torstai varmaan varmimmat päivät. Välipäivinä siellä on näemmä luvassa jotkut oikein cask-kinkerit.<br /></p><p><b>Espoo<br />Leili Pub </b>ja <b>Gallows Bird Tapiola, </b>eli entisen real ale festariakin pyörittäneen Gallows Birdin sivukapakit/perilliset. Pääpulju etsinee edelleen uusia tiloja.<br /><br /><b>Tampere</b><br /><b>Cask Room, </b>kuten nimestä voi päätellä. :)<br /><b>Salhojankadun Pub </b>tarjoilee myös ja ainakin ennen <b>Pikilinna </b>tarjoili kanssa.<br /><br /><b>Turku</b><br />Ei kai mitään enää?<br /><br /><b>Oulu</b><br /><b>Oluthuone Leskinen<br /></b></p><p><b>Jyväskylä<br />Harry's</b> pubissa on ainakin vielä viime vuonna ollut caskia.</p><p>---</p><p>PS: Pakollinen mainos. Jos joulupukin paketista puuttuu muuten vielä olutkirja, niin vielä ehtii <a href="https://www.adlibris.com/fi/kirja/oluiden-maailma-9789523734098">Oluiden Maailman</a> tilata.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-67691356317754592362023-11-27T19:17:00.003+02:002023-11-27T19:17:29.098+02:00Alkon jouluoluet 2023<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4qDT4zUzQbIYEgQAjfzdtTfy6zyqx3wwjzUL0wlb_ZRqOTD5C86uBhdgY3ReotceQ2ZvhXa5R33pQZktwGzQbPrX-s7pndatpmqXo_cOOzuBibo4znTIC7kkyuPQWelNHJv575Sp0hnI6GuHXemNiA10IYYU5882qX4fulq_l1todjmg7CmiVfi7CLo0/s4000/20231124_113903.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4qDT4zUzQbIYEgQAjfzdtTfy6zyqx3wwjzUL0wlb_ZRqOTD5C86uBhdgY3ReotceQ2ZvhXa5R33pQZktwGzQbPrX-s7pndatpmqXo_cOOzuBibo4znTIC7kkyuPQWelNHJv575Sp0hnI6GuHXemNiA10IYYU5882qX4fulq_l1todjmg7CmiVfi7CLo0/w568-h425/20231124_113903.jpg" width="568" /></a></div><br /><p>Kävin pruuvaamassa jouluoluet. Samassa sokkopruuvissa oli myös muutama muu uutuus, mutta jätän ne nyt pois. Siksi siis yläkuvassa enemmän oluita kuin listassa.</p><p>Jouluolutpruuvi on vähän ärsyttävä. Ensinnäkin oluita on aika paljon, toisekseen niissä on vuodesta toiseen paljon samaa kamaa ja kolmannekseen tieto siitä, että "nyt on jouluolutta" vie ajatukset <i>todella</i> helposti mausteisiin, vahvoihin talvioluisiin ja tietynlaiseen makumaailmaan, jota sitten meinaa löytää vaikka mistä. Olin myös vahingossa saanut tietää etukäteen, että Alkon jouluoluissa on punainen Leffe.</p><p>Muuten tuttu juttu muista pruuveista.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjP55cbbRjCRwchD9MzfR6o5r_EhqtzI3zdS4TLgtzqJ9A7CIKjxSMdUitMGKw-bzbPXctgHtRb7BaKr82HNv0QI_Uum9-0CUdlXTezZfDFxLEFgbUoknGeZvZME-deymCVKtWLFmvZoxzrO1Cp9lR1ZpGQ8FUe9yS7h0cUt92GueTqED8scNPYsh6kHe4/s4000/20231124_110932.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="343" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjP55cbbRjCRwchD9MzfR6o5r_EhqtzI3zdS4TLgtzqJ9A7CIKjxSMdUitMGKw-bzbPXctgHtRb7BaKr82HNv0QI_Uum9-0CUdlXTezZfDFxLEFgbUoknGeZvZME-deymCVKtWLFmvZoxzrO1Cp9lR1ZpGQ8FUe9yS7h0cUt92GueTqED8scNPYsh6kHe4/w457-h343/20231124_110932.jpg" width="457" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toinen vasemmalta on olut nr. 1 ja siitä sitten oikealle 2 ja 3</td></tr></tbody></table><p><b>1.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Tumman ruskea. Tuoksuu <i>ihan</i> pyttipannulle! Mitä hemmettiä, nyt on erikoista tavaraa. Palaneisuutta ja... rasvaa. En oikein tunnista sitä diasetyyliksi, mutta jotain sellaista. Pippuria, paistettua perunaa ja savuaromia. Siis ihan pyttipannu. Ohut kuin mikä, makua ei juuri, etenkään tuoksun mitoissa. Ei juuri katkeroa, lässähtää pahasti. Ehkä sen spydärin seuraksi sopisi. Joku schwarzbier/rauchbier viritelmä?<br /><b>Olut: </b>Lervig No Worries - Driving Home for Christmas<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Alkoholiton (0,5%) olut! Selittää vähän outoa makumaailmaa ja lässähtämistä. Joisin ehkä jouluna kuitenkin mielummin kotikaljaa kuin tätä, jos alkoholitta pitää olla.</p><p><b>2.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Kultainen väri, sameutta. Makeaa irtokarkkimaista hedelmää, jopa hieman esanssista. Sellainen lötkö sokerinen vadelmaluu, joita sai viidellä pennillä joskus herran vuonna -85. Kevyttä sitruunaisuutta myös. Ikävä kyllä myös vähän pahvin käryä. Aika mieto maultaan. Pehmeä suussa. Raikas marjahedelmäinen tunnelma jatkuu maussa hellästi. Aivan hentoa peräkärryäkin löytyy. Mandariiniakin. Ihan juotava.<br /><b>Olut: </b>Erdinger Schneeweisse<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Vanha tuttu, monena vuonna jouluoluissa tavattu saksavehnä.</p><p><b>3.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Kultainen, kirkas. Kukkainen humala, yrttiäkin kaverina hennon timjamin muodossa. Hunajaista, keksistä makeahkoa mallasta, alkoholiakin. Erinomainen tasapaino kun suuhun asti pääsee. Kevyen viljainen, helppo vetää. Ihan tasokkaan oloinen vaalea lager, ehkä bock? Vähän keskitasoa luonteikkaampi aromi.<br /><b>Olut: </b>Hohenthanner Winterfestbier<br /><b>Jälkiviisaat: </b>No ei ihan bockia mutta lähellä, alkoholisuus hämäsi. Jos nyt perus-saksalagerin haluaa jouluksi niin miksei.</p><p><b>4.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Olut puuttui pruuvista<br /><b>Olut: </b>Neuzeller Weihnachtsbier Lager Hell.<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Neuzeller, mikä ihme siinä on, että sitä on aina Alkossa... Noh, pruuvissa ei ollut.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbFJfFmniujJHTSuTiDp-jkJ90GVQU-VlrPKVbpgcBGWyz8AF622NMZ_FwvIe1tPbe1SXo_bpKk7IHaaJdSrxzAOJ_4k1nsz0R3KEKQdJUDVfR0QVkLFqGznbEMGSkZgtA0GzgNWMITVGBKgwAi1uoKbbiwFOtSE4HhlFuF4xTzfQtSrFuXBZhN0wk4HQ/s4000/20231124_111142.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="371" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbFJfFmniujJHTSuTiDp-jkJ90GVQU-VlrPKVbpgcBGWyz8AF622NMZ_FwvIe1tPbe1SXo_bpKk7IHaaJdSrxzAOJ_4k1nsz0R3KEKQdJUDVfR0QVkLFqGznbEMGSkZgtA0GzgNWMITVGBKgwAi1uoKbbiwFOtSE4HhlFuF4xTzfQtSrFuXBZhN0wk4HQ/w495-h371/20231124_111142.jpg" width="495" /></a></div><p><b>5.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Tumman ruskea, punertavaan taittaa. Tummaa paahdettua ohraleipää tuoksussa, humalan raikkauttakin vastapainona, kauniisti maltaan kanssa tasapainottelevaa yrttisyyttä. Aika klassikolta tuoksuu, lienee tuttu olut. Pehmeä, tasapainoinen, lempeä. Suklaata, tummaa leipää, hyvä takapotku niiden päälle. Kevyttä luumua. Ruokaolut. <br /><b>Olut: </b>Ayinger Winterbock<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Huh. Lempidoppelbockini Celebratorhan se siellä talviasussaan taas. Onneksi en teilannut sokkona. </p><p><b>6.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Ruskea. Nyt on jännä meininki. Navettaa ihan selkeästi, brettaa. Maalaissiiderimäinen meno siltä osin. Suklaata ja kuivattua hedelmää myös. Kuiva, mutta runkoa kuitenkin on. Leipää, kevyttä happamuutta, tanniinia, viinimäistä luonnetta ruskeassa oluessa. Joku belgi tai craft-kikkailu varmaan. Ruualle ehkä.<br /><b>Olut: </b>Mallaskoski Yuletide Doppelbock<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Öööh. Nyt ei kyllä ole (yleensä hyvin varman) Mallaskosken doppelbock ihan kunnossa. Tässä oli niin selvästi brettaa, että onko tölkeissä ollut pöpö vai mitä pruuvissa on tapahtunut? Sinällään tämä ei ollut mitään varsinaisesti pahaa.</p><p><b>7.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Ruskean punertava. Terveen humalainen, hieman alkoholinen. Leipäistä menoa, ruskeaa mallasta ja viljaa. Erittäin mukava maltaan osalta. Tasapainoinen, kuivahko. Ihan kiva, mutta ei mielenkiintoisimmasta päästä. Olisko jokin tumma bock? <br /><b>Olut: </b>Furth Kloster Dunkel<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Tässä tämän jouluvaikutuksen taas näkee. Bockiksi sitä arvelee, vaikka eihän miltei 6% dunkel tietysti kovin kaukana ole. Ihan hyvä perusolut joulupöytään.</p><p><b>8.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Ruskea. Raikas tuoksu. Alkoholia on, lennokkiliimaisuutta, jonka yhdistän yleensä La Trappen Quadrupeliin. Neilikkaa, suklaata. Belgityylinen tämä on. Maltaisuutta, ruskeaa leipää ja hieno mausteinen hiivan olemus sen kaverina. Tummia hedelmiä, kuivattua luumua. Ihan hyvä katkerokin loppuun. <br /><b>Olut: </b>Fiskars Luostarin Talvipolku<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Oho! Kotimainen belgi. Erittäin onnistunut tapaus.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs6ao7AZt1mMZ7IEJ8eEg8ge64R1TYblpthlj0ACHJFqt80hh16n4l9dFlOSnbuUgOZa7cUPfnjTr3kuONylKw3wNN0h3N0ToCKlxvQhwkOpIKsUdEzZYphIHXqtfrjzZn4QDE1l8xBcydDbCGTcBfdSTlPjK8rqz-3bJQqbGmpRgv1u64PpyhGMCFs00/s4000/20231124_112657.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="386" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs6ao7AZt1mMZ7IEJ8eEg8ge64R1TYblpthlj0ACHJFqt80hh16n4l9dFlOSnbuUgOZa7cUPfnjTr3kuONylKw3wNN0h3N0ToCKlxvQhwkOpIKsUdEzZYphIHXqtfrjzZn4QDE1l8xBcydDbCGTcBfdSTlPjK8rqz-3bJQqbGmpRgv1u64PpyhGMCFs00/w514-h386/20231124_112657.jpg" width="514" /></a></div><p><b>9.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Kultainen, kirkas. Raikas kepeä humala tuoksussa, rosmariinia, pyöreämpääkin mausteisuutta. Karamellia. Pehmeä ja täyteläinen suussa. Pyöreä karamellinen mallas pohjalla tuo viljaa ja keksiä mukaan, mutta mausteisuutta tuntuu maussakin, pippuria. <br /><b>Olut: </b>Ridgeway Very Bad Elf<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Kas, Ridgewayn tonttuhan se taas siellä. Jouluajatus veti taas mausteisiin tosi vahvasti tämän kohdalla. Sellainen ihan juotava luonteikas vahva britti tämä on.</p><p><b>10.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Tumman kultainen, kirkas. Leipäistä mallasta, karamellia, hedelmiä, kypsää omenaa tuoksussa. Kevyttä mausteisuutta. Neilikkaa? Korianteria? Puolitäysi suussa. Tutun oloinen. Puhdas, maku jatkaa tuoksun linjoilla. Ihan hyvä, mutta mielenkiintoisempiakin on. Oikein juotava kyllä. Jos on belgi, niin on niin neutraali, että vois olla se Leffe.<br /><b>Olut: </b>Shepherd Neame Christmas Ale<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Heh. Ei ollut Leffe, ei. Oli niin neutraali belgi, että olikin britti. Brittiklassikko, vakikamaa tämäkin jouluvalikoimassa.</p><p><b>11.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Kupari, kirkas. Mausteita hiivasta, belgiassa mennään. Neilikkaa, kanelia, hedelmiä, kirsikkaisuutta, lämmintä meininkiä. Pahvia myös, häiritsevyyteen asti. Suuhun päästyään kovin pliisu, sokerinen tuntuma. Seuraa tuoksua, mutta kuin käännettynä puolelle volyymille. No sittenkin tää on se Leffe?<br /><b>Olut: </b>Leffe D'Hiver Winter<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Osuipas toisella yrityksellä. Kovin hapettunut oli tämä, sinällään olis kiva ja kaunis suuri pullo joulupöytään, mutta en nyt ehkä viitsi pahvia kinkun kaverina.</p><p><b>12.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Punertava kupari, kirkas. Juonikas tuoksu. Makean hedelmäinen, marjoja, kirsikkaa, siihen hieman pihkaista tuntumaa ilmeisesti humalista. Mausteita piisaa suunkin puolella. Kanelia, maustepippuria. Varsin makeaa maltaisuutta, melassia ja ruskeaa sokeria. Jouluista konvehtia. Ihan jees. Belgiasta varmaan puhaltaa.<br /><b>Olut: </b>Abbaye d'Aulne Christmas Beer<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Sieltähän tämä. Tämäkin on ennen ollut valikoimissa. Hyvä belgi, jos sellaisen joulupöytään haluaa. Mielummin tämä kuin Leffe.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRdmMIXVeUJueREl6IdA4i6LyP3I9ZKftLeRQAPSMynSD5IX4Waqwj8yDFkNQn1hZh0dXeBC_IzH5gorE9-4T5W5z7P0qOZJcn7H6G9xwLOZyidBrC06wtfeF7F4z3SbszGc7WuS4JRtbpLsukClzdR1bdR6j8y-K85kB_j6XcMRYq1SaNsLa1K0jnOf0/s4000/20231124_113903.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="401" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRdmMIXVeUJueREl6IdA4i6LyP3I9ZKftLeRQAPSMynSD5IX4Waqwj8yDFkNQn1hZh0dXeBC_IzH5gorE9-4T5W5z7P0qOZJcn7H6G9xwLOZyidBrC06wtfeF7F4z3SbszGc7WuS4JRtbpLsukClzdR1bdR6j8y-K85kB_j6XcMRYq1SaNsLa1K0jnOf0/w535-h401/20231124_113903.jpg" width="535" /></a></div><p><b>13.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Tumman ruskea. Todella supermaustettu tuoksu. Jahas. Taitaa olla vanha tuttu Gouden Carolus. Lakritsia, fenkolia, kasa muita mausteita. Sokerinen, vähän glögimäinen meno. Mausteet ovat niin vahvat että maun puolella ne polkevat oikeastaan kaiken alleen. <br /><b>Olut: </b>Gouden Carolus Christmas<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Vanha tuttu, puuhkalakki, karvanuttu... Joka joulun maustepommi täällä taas.</p><p><b>14.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Musta. Asetaldehydiä, ja öö... puuta? Siinäpä se. Eikun korjaan, alkoholiakin on. Hyvin kevyttä paahdettakin kun heiluttelee hetken. Suussa täyteläinen, maltainen. Asetaldehydi (vihreä omena) häirää ja kokonaisuus lässähtää äkkiä. Pahviakin löytyy. Ihan kelvoton tekele. <br /><b>Olut: </b>A. Le Coq Jõuluporter<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Tsiisus. Iso pulju ja tämmöistä jälkeä.</p><p><b>15.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Ruskea. Jenkkihumalaa, raikas on. Greippiä niistä, metsääkin. Raikkauden taustalla ruskeaa mallasta, leipää. Myös lämpimämpää hedelmäisyyttä, kypsää omenaa ehkä? Vähän tylsä aluksi suussa, mutta leipämallas nousee todella mukavasti taustalta esiin ja tasapaino on elävä. Hiipivä katkero tulee vasta jälkimaussa hellästi esiin. Juonikas, kivempi kuin ensi kosketuksella oletti.<br /><b>Olut: </b>Malmgård Xmas Porter<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Eli X-Porterin jouluversio. Kiva tuote!</p><p><b>16.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Tumman ruskea. Ruoksu on mieto. Ruskeaa maltaisuutta tietysti, kuten melkein kaikissa aimmissakin. Leipäähän siellä, paahdetta sen kaverina jonnii verran. Mausteista humalaa tasapainona. Pahviakin. Vahvaa tämä lienee on, mutta hämmentävän ohut, eikä mitenkään hyvällä tavalla. Mallasvoittoinen, helppo juoda. Ruualle.<br /><b>Olut: </b>Ridgeway Lump of Coal<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Taas jokavuotinen tuttu. Näin vahvaksi stoutiksi kovin ohut.</p><p><b>17.</b><br /><b>Sokkokommentit: </b>Ruskean punertava, kirkas. Tuoksu vie luulot pois. Tulihan se sieltä. Savua on kilotonni, ja pyökkisavua. Luultavasti eräältä W-alkuiselta mallastamolta, eräässä B-alkuisessa kaupungissa. Loistava balanssi, upea juotavuus. Pehmeä. Savuoluiden eliittiluokkaa ja on helppo keksiä mistä... guten morgen Bamberg. </p><p><b>Olut: </b>Aecht Schlenkerla Eiche<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Tämän olisi voinut kirjoittaa maistamatta, koska tottakai siellä on Schlenkerla. Schlenkerla kuuluu joulupöytään niin kuin kiuas saunaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVQACDLNOZVUreaMwTGbnYN1CM6so4VpNIw_hGtX4F2U2dt-Xor05dRYHXe__uV-Im7F02GZQeF3wm4ZF4BhWWja2X_qRGucbj65hZ0OrWVdrobLfxreYq3EZrBWzNrPkWRM3kuR2YyGMk6fnxG6cgATw6MncvnBI4QHP8nmRfUocbIB4AdpvKcMbTEJc/s4000/20231124_113909.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="557" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVQACDLNOZVUreaMwTGbnYN1CM6so4VpNIw_hGtX4F2U2dt-Xor05dRYHXe__uV-Im7F02GZQeF3wm4ZF4BhWWja2X_qRGucbj65hZ0OrWVdrobLfxreYq3EZrBWzNrPkWRM3kuR2YyGMk6fnxG6cgATw6MncvnBI4QHP8nmRfUocbIB4AdpvKcMbTEJc/w418-h557/20231124_113909.jpg" width="418" /></a></div><br />Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-46849927462696485652023-11-15T20:47:00.004+02:002023-11-15T22:15:54.308+02:00Englanti 2023 - osa 3: Birmingham ja Black Country(akin)<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQ2S7iO8sc0W2TpcPXvzTQYGhjN7qavCQJ0vraqNnyuOUBF-79OlLbbwUUJ_8uBxXfzW6Wpum1WLAn9Rmfv6DSeD8vir4VslY9qemcaNN3JUO_uqmvtrYPP1pludItwIYk-AaiV3hsXTPxIqhSYKK8ccDdurtsXrakQnwshoE4K_ISYO0FMzhOT2xJH14/s3264/IMG_20230805_203602.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="559" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQ2S7iO8sc0W2TpcPXvzTQYGhjN7qavCQJ0vraqNnyuOUBF-79OlLbbwUUJ_8uBxXfzW6Wpum1WLAn9Rmfv6DSeD8vir4VslY9qemcaNN3JUO_uqmvtrYPP1pludItwIYk-AaiV3hsXTPxIqhSYKK8ccDdurtsXrakQnwshoE4K_ISYO0FMzhOT2xJH14/w419-h559/IMG_20230805_203602.jpg" width="419" /></a></div><br /><p>Tämä kolmas osapa viivästyi tovin, mutta viimein. <a href="https://www.tuopillinen.fi/2023/09/englanti-2023-osa-2-oxford.html">Oxfordista</a> selvittyäni kävin Black Country -alueella kansainvälisen porukan kanssa parin päivän panimokierroksella. Siitä kierroksesta olen kirjoittanut jutun ensi viikolla* julkaistavaan 4/23 Olutpostiin ja lisäksi vielä englanniksi toisen, joka julkaistaan (lyhennettynä) ainakin yhdessä CAMRAn pubilehdessä, niin suoraan sanoen ihan laiskuuttani en nyt jaksa kattaa tismalleen samoja asioita eri tavoin vielä tänne blogiinkin. Jos OlPo ei tule kotiin, niin sen voi lukea sopivissa baareissa. Niistä baareista saa myös olutta, juomaa, josta oletkin jo ehkä kuullut hyviä asioita. Lukeminen ja ölppä, mikä kombojen kombo!</p><p>Sen sijaan kirjoittelen tänne pääasiassa Birminghamin ja Black Countryn kiertelystä niitä juttuja, mitkä noista artikkeleista jäivät pois ja summaan muut mestat enemmän maininnan tasolla. Artikkelit siis keskittyy lähinnä GBCU:n porukan kaksipäiväiseen panimo- ja pubikierrokseen, johon palaan tässä vain pikaisesti. Pientä päällekkäisyyttä toki silti puskee.</p><p>Kuvamateriaali ekstrasurkeaa, koska olin edelleen reissussa tabletin varassa.</p><h3 style="text-align: left;"><b>Birminghamiin</b></h3><p>Tunnin myöhässä lähtenyt bussi ajeli Oxfordista Birminghamin bussiasemalle, joka on vähän syrjässä keskustasta. Kamojen ronttaus kävellen keskustan toiselle puolelle hotelliin ei kiinnostanut, joten sijoitin taksiin ja huristelin kumijalalla hotellille. </p><p>Matkalle mentiin keskustan läpi joka vaikutti ensi tuntumalla helvetin sekavalta. Supermoderneja rakennelmia ja vanhaa britti-imperiumin tönöä aivan sekaisin, yksikään katu ei tuntunut menevän suoraan ja jos menikin, niin pystysuunnassa se vähintään mutkitteli koska koko kaupunki on kumpujen päälle tehty. Tämän lisäksi täysin keskellä kaupunkia kulkee suuri valtatie kuin suuri joki. Ilmeisesti ne Smith-Polvisen <a href="https://dynamic.hs.fi/2019/smith-polvinen/">Helsingin suunnitelmat 1960-luvulta</a> toteutettiin täällä. </p><p>Hotellilla (St. Paul's House) meno oli yhtä sekavaa. Sain avaimen huoneeseen ja tallailin sinne sisään. Ehdin sekunnin ihmetellä, että melko erikoinen ratkaisu tämä tervetuliaislahja. Yleensä siinä sängyllä on suklaata tai jotain, mutta että naisten alusvaatteet? Järki sai ajatuksen kiinni ja tajusin, että täällähän asuu jo joku! Sängyn takana oli avoin matkalaukkukin vielä. Onneksi asukki ei ollut paikalla, niin hiippailin ulos ja läksin selvittämään asiaa tiskille. Tiski ei meinannut uskoa, joten eikun katsomaan ja sitten takaisin tiskille, jossa työntekijät olivat ihan pihalla asiasta, yksi ilmoitti olevansa jopa peloissaan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixeOcz48JLmBIit1BoH4ycgufMdV8PftWTu1OkgvnRZx6UgEsUWhVqLzKXVnQccsXeFsTz-kxKRzoAKaUtBjzXZ3cQzD6taPBEJE9yAWxzu8greQVO3jexZvqqn_B3ekeu4x9tAxID4S0kdKUp62MSuZINaHrfLJ08VZ5S6Fft4pnKRlXpn_ewW96EdLU/s3264/IMG_20230804_160552.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="465" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixeOcz48JLmBIit1BoH4ycgufMdV8PftWTu1OkgvnRZx6UgEsUWhVqLzKXVnQccsXeFsTz-kxKRzoAKaUtBjzXZ3cQzD6taPBEJE9yAWxzu8greQVO3jexZvqqn_B3ekeu4x9tAxID4S0kdKUp62MSuZINaHrfLJ08VZ5S6Fft4pnKRlXpn_ewW96EdLU/w349-h465/IMG_20230804_160552.jpg" width="349" /></a></div><br /><p>Lopulta respa järjesti ensimmäiseksi yöksi toisen huoneen, joka oli vapaana. Se olikin paljon hienompi kuin alkuperäinen, joten en valitellut liikoja. Respa kyseli smalltalkina siinä ohessa mitä aion tehdä kaupungilla. Kerroin tulleeni juomaan olutta. No mistä oluesta tykkäät? Sosiaalitilanteiden idioottina sanoin, että ihan kaikenlaisesta. Joten anteeksipyyntönä huonesekoilusta respan neiti kiikutti kohta pyytämättä ovelle tuopillisen... Carlingia. Siellä alakerran pubissa olis ollut caskissa ihan hyvääkin tavaraa, kun olisi avannut asiaa vähän paremmin...</p><h3 style="text-align: left;"><b>Queens Arms ja The Old Royal</b></h3><p>Carlingin särpimisen ja pienen rauhoittumisen jälkeen lähdin katselemaan pubeja. </p><p>Parin korttelin päästä hotellista oli Queens Arms, joka oli päätynyt kartalleni Britain's Best Real Heritage Pubs -kirjasta. Ongelma sen kirjan pubeissa on, että niissä on kyllä jollain lailla hieno perinteikäs ulkoasu tai sisustus, mutta se ei mitenkään takaa, että kyseessä olisi muuten hyvä pubi. </p><div><br /></div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAUuwUattJYp9WFbeG_hNhBWHmHR-smyJG9nGLZtPCBo286xKkA5A83HUQ0yVobtbeKRjADJsrJ85qhyphenhyphenmdninDs3sJkxJWoZvpxPVnquxvEieDpMXUfL8VgA7trRaftva2I1UVvBjUlQpNrJTX45guTLOVx-EVYTxLDSNiuTAx3NgKHmx4xz_GCyYofR0/s2384/IMG_20230804_173651_HDR.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2384" data-original-width="2001" height="472" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAUuwUattJYp9WFbeG_hNhBWHmHR-smyJG9nGLZtPCBo286xKkA5A83HUQ0yVobtbeKRjADJsrJ85qhyphenhyphenmdninDs3sJkxJWoZvpxPVnquxvEieDpMXUfL8VgA7trRaftva2I1UVvBjUlQpNrJTX45guTLOVx-EVYTxLDSNiuTAx3NgKHmx4xz_GCyYofR0/w397-h472/IMG_20230804_173651_HDR.jpg" width="397" /></a><br /><p>Queens Arms onkin ulkoa aika korea laitos ja sisälläkin sisustus oli hienoa viktoriaanista menoa. Pubina se sen sijaan oli aika tavanomainen naapuruston kulmakuppila. Birmingham Brewingin Blonde Brummie -caskikaan ei ollut ihmeellisessä kunnossa. Paikassa oli erikoisuutena vege-intialainen, joten tilasin ruuaksi tadka dalin, joka näytti kuvissa paljon paremmalta kuin oli, mutta söihän tuon. Kaiken kaikkiaan aika valju fiilis pikakäynnistä jäi, mutta jos asuisin kulmilla niin varmaan mielellään tuolla istuisin.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-MtPYx4qd-nZAD3GvfVhWmRWJ_bywL6n-dj9cOtVvbtpLpIa3xtXhE4Lw8pRlNbZTHl3KdHWJOtYnhKx5kEEGlaCCfEeMsmmWYOHVMKHV-ydfqjapSHSGYnn2Y83Pj3AEmb57D8to3vaMKvBEA-Ayn_r_hlNUdFj5tYAVW6hb3IHW8dX81yfpgL8uvqs/s3264/IMG_20230804_181041_HDR.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="494" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-MtPYx4qd-nZAD3GvfVhWmRWJ_bywL6n-dj9cOtVvbtpLpIa3xtXhE4Lw8pRlNbZTHl3KdHWJOtYnhKx5kEEGlaCCfEeMsmmWYOHVMKHV-ydfqjapSHSGYnn2Y83Pj3AEmb57D8to3vaMKvBEA-Ayn_r_hlNUdFj5tYAVW6hb3IHW8dX81yfpgL8uvqs/w371-h494/IMG_20230804_181041_HDR.jpg" width="371" /></a></div><p>Suuntasin ruokailtuani The Old Royaliin, joka oli tois puol A4400-moottorijokkee varsinaisessa ydinkeskustassa. Sekin pubi oli ulkoa oikein komea. Sisään astuessa se kuitenkin paljastui jonkinlaiseksi finanssiveljien after-work-mestaksi. Läpeensä täynnä ja kaiken lisäksi kun vilkuilin tiskiä, siellä ei ollut edes cask-pumppuja. Helvettiin tämmöisestä paikasta äkkiä! </p><p></p><h3 style="text-align: left;"><b>The Old Contemptibles</b></h3><p>Suuntasin naapurikorttelin toiselle puolelle The Old Contemptiblesiin. Hauska vanha pyöröovi sisäänkäyntinä. Vähän samoja asiakaskuntafiiliksiä kuin edellisessä, mutta ehkä hieman varttuneempaa väkeä. Pubi itsessään oli varsin hieno. Suurehko pariin osaan jaettu tila, jossa kiinnittää ensimmäisenä huomiota huimaan huonekorkeuteen ja sitten upeaan puupaneloituun sisustukseen. Suuret huoneet oli jaettu pienempiin soppeihin puusta ja lasista tehdyillä väliseinillä. Katon hopeaiset koristeet ja kattokruunut kruunasivat kokonaisuuden. Näistä ei luonnollisesti ole kuvaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAiYF028bEK_79rtKC_RzvDG_vFu3Hd-YWR_QgKQT0qtnyvbzzgOn77d-UzB2u6JxcCnqvXfa_hgsKI_Q7xSH2h7aAHqim6qEht0EdGRAnHzms75RpELmijrhY-ojv0rhfSmU2ndUQGt03O321qYyHW7L2uunc-34jlqDr-0TvpVkzirYIs8LwoF1nmoA/s3264/IMG_20230804_183800.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="347" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAiYF028bEK_79rtKC_RzvDG_vFu3Hd-YWR_QgKQT0qtnyvbzzgOn77d-UzB2u6JxcCnqvXfa_hgsKI_Q7xSH2h7aAHqim6qEht0EdGRAnHzms75RpELmijrhY-ojv0rhfSmU2ndUQGt03O321qYyHW7L2uunc-34jlqDr-0TvpVkzirYIs8LwoF1nmoA/w463-h347/IMG_20230804_183800.jpg" width="463" /></a></div><br /><p>Pubi on osa Nicholsonin ketjua. Hanoissa oli monenlaista läheltä ja kaukaa, mm. London Pridea, ja Birmingham Breweryn tuotteita. Silmään osui kiinnostavimpana perinnepanimo Adnamsin ja craft-keittämö Deyan yhteistyö Boat Trip. Ei nyt varsinaisesti mitään paikallistuotetta, mutta onneksi valitsin, sillä tynnyri oli aivan priimassa kondiksessa. Mehuisa modernin makuinen golden ale. </p><p>Koska seuraavan päivän kierros saksalaisten kanssa alkoi aamuvarahin, päätin tältä erää jättää pubien kiertelyn tähän. Kiva pubi kyllä, mutta en suosittele yrittämään nimen lausumista muutaman tuopin jälkeen. Ironinen nimi eli suomeksi "vanhat halveksuttavat" viittaa muuten ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina taisteelleeseen brittien "<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/British_Expeditionary_Force_(World_War_I)">siirtoarmeijaan</a>".</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCY4rLmH7LaeV1bntSARt7ev1B9Y9n2VIBDtfzkpQa7lxPQgpVrLUHrP3JcXY4yXyi5pWHk6uoJ4JOVxXUe1srcJUGkNnWB7GStRw6KJmJIf4I4LgOUT8cqWN0smDMrmh-Jy_0OrFPv9BCQt6a_00sAVCMMh_K-moGPqjFCLjbNsHFgri1pk2C3fv8Qbc/s3264/IMG_20230805_091406.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="342" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCY4rLmH7LaeV1bntSARt7ev1B9Y9n2VIBDtfzkpQa7lxPQgpVrLUHrP3JcXY4yXyi5pWHk6uoJ4JOVxXUe1srcJUGkNnWB7GStRw6KJmJIf4I4LgOUT8cqWN0smDMrmh-Jy_0OrFPv9BCQt6a_00sAVCMMh_K-moGPqjFCLjbNsHFgri1pk2C3fv8Qbc/w456-h342/IMG_20230805_091406.jpg" width="456" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Asemalla on tämmöinen valtava liikkuva härkä, jonka nimi on Ozzy.</td></tr></tbody></table><br /><h3 style="text-align: left;"><b>Mustalle maalle</b></h3><p>
Black Country eli "Mustamaa", on Birminghamin itä- ja luoteispuolella oleva <strike>Mordor</strike> pienehkö alue (pinta-alaltaan Vaasan luokkaa), käytännössä osa Birminghamin
(tai West Midlandsin) metropolialuetta, pitäen sisällään mm. Wolverhamptonin
kaupungin ja muita pienempiä pitäjiä. Nimensä alue on saanut teollisen vallankumouksen ajalta, jonka
ytimessä se oli. Paikka on ollut siis täynnään mustaa nokea savuttavaa
tehdasta ja niille energiaa tuottanutta hiilikaivosta. Nykyään nämä ovat
tietysti taakse jäänyttä elämää, mutta nimi jäi.
</p>
<p>
Kovaa brittityöläisyyden ydintä siis. Kuten kaikki tietävät, kaivos- ja
tehdastyöläisille on kautta maailman perinteisesti maistunut työpäivän päälle
ja väliin ns. <i>kylymä kalija </i>ja hiiliteollisuuden kulta-aikoina 1800- ja
1900-luvun alkupuolella se on näillä seutuvin ollut usein mild alea. </p><p>Muutakin olutta toki seudulla silloin juotiin, onhan aikansa kuuluisin panimokaupunki Burton-on-Trent vain muutaman kymmenen kilometrin päässä koillisessa, mutta erityisesti mildin seutuna alue
nykyään tunnetaan. Tässä toki tulee huomioida, että mild ei ole
<i>missään</i> erityisen voimissaan, joten vähän hakemista pitää tehdä mustalla maallakin. Asiantuntijoiden valitsemalla kierroksellakin tuli vastaan eioota.</p>
<p>
Ajattelin tässä selitellä, että mikä se mild ale oikein on, mutta käytän
tilaisuuden <strike>laiskotteluun</strike> markkinointiin ja laitankin tähän
kuvakaappauksena mildia käsittelevän aukeaman kirjastani (kyllä, huomasin sen
kirjoitusvirheen siellä, <i>nyt</i>). Kuvaa saa klikkaamalla isommaksi. Kirjaa
on <i>muuten</i> edelleen saatavilla esim. <a href="https://www.suomalainen.com/collections/keittokirjat-ja-sisustus/products/oluiden-maailma">Suomalaisesta</a>,
<a href="https://akateeminenwebshop.com/tuote/jouni_koskinen/oluiden_maailma/9789523734098">Akateemisesta</a>,
<a href="https://www.adlibris.com/fi/kirja/oluiden-maailma-9789523734098">Ad Libriksestä </a>ja** kirjastoista tietenkin.
</p>
<p><br /></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB3zrEE6EOHvbZd3ERyFlUZWD1oyKrUNRR-grtgYfGOIlqbfz7gDl1qhtLZL-pgS0G2RVeOLPYlLQf6f4QDAXlLAkL8xew3Xp4m3iOnRlF1_ijlJrHYDQO2m8GYO0KsV1nClJjOoI5lq26xSl8xKiJkxN7htMEYSrfCJ8o-z2uaPozAqf1AxyGieQYvdg/s1718/mildale.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1074" data-original-width="1718" height="370" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB3zrEE6EOHvbZd3ERyFlUZWD1oyKrUNRR-grtgYfGOIlqbfz7gDl1qhtLZL-pgS0G2RVeOLPYlLQf6f4QDAXlLAkL8xew3Xp4m3iOnRlF1_ijlJrHYDQO2m8GYO0KsV1nClJjOoI5lq26xSl8xKiJkxN7htMEYSrfCJ8o-z2uaPozAqf1AxyGieQYvdg/w592-h370/mildale.png" width="592" /></a>
</div>
<br /><p><br /></p><p>Bussi vei ensin Batham'sille ja panimon pubiin The Vine Inniin. Tätä olin odottanut. Pubi ensinnäkin on hyvin esillä Pete Brownin The Pub -kirjassa. Batham'sin olut on kovassa maineessa ja Brownin kuvaus panimon oluesta oli erityisen kutsuva. Vapaasti lainaten: Kun ottaa ensimmäisen hörpyn Batham'sia, miettii, että aika tyypillinen sessio-olut, ei mitään ihmeellistä. Mutta kun aikoo ottaa toisen hörpyn vahvistaakseen mielikuvaa, huomaa, että tuoppihan on kummallisesti tyhjä. Noh, Brown puhui panimon bitteristä. Sekin oli ihan ok, mutta paikan mild oli ehkä paras mitä olen ikinä juonut. Aivan maagillinen liemi. Sulaa lempeyttä ja juotavuutta, herkkää karamellitatsia.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNKaVzNQ6h2iXeWFz9qmlOnLhrcb5ZVHwL22znS_-oQwuYayvt69tKDCctUVx69vWnk_N6naVd6JJFOxmD-N_k0tbSBim4nxp14lOuoD6znD8PIEoITly7Q2a6BOriGFDbcolcByA8ummd9HgaT5bmaFkQDuGaM0w259xcWNwECihj4ujSQldeWVltLy4/s2488/IMG_20230805_104445.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1906" data-original-width="2488" height="337" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNKaVzNQ6h2iXeWFz9qmlOnLhrcb5ZVHwL22znS_-oQwuYayvt69tKDCctUVx69vWnk_N6naVd6JJFOxmD-N_k0tbSBim4nxp14lOuoD6znD8PIEoITly7Q2a6BOriGFDbcolcByA8ummd9HgaT5bmaFkQDuGaM0w259xcWNwECihj4ujSQldeWVltLy4/w440-h337/IMG_20230805_104445.jpg" width="440" /></a></div><br /><p>Muuten kierroksella pistäydyttiin Sarah Hughes' Breweryllä eli The Beacon Hotelissa sekä panimokierroksella että pubissa, pubissa välikaljalla ja lopuksi vielä Holden's -panimon pubissa. Sarah Hughes'in mildia olin juonutkin takavuosina GBBF:ssä, mutta se kyllä sieti uusinnan.</p><p>Se mikä ei mahtunut lehtiartikkeleihin oli outo sattumus. Alueella oli pieni tovi sitten lopettanut legendaarinen pubi The Crooked House eli "vino talo". Pubin talo kun oli kirjaimellisesti vinossa, kuin Pisan torni ikään. Oppaamme valitteli, ettei voinut meitä viedä sinne kun pubi oli vastikään sulkenut eikä jatkosta ollut tietoa. Ei tarvinnut pohtia tulevaisuuden vierailua pitkään. Kierrospäivien välisenä yönä koko pytinki nimittäin pistettiin tuleen ja se paloi täysin purkukuntoon! Ja nimenomaan pistettiin, myöhemmin kun <a href="https://www.bbc.com/news/uk-england-birmingham-66799921">selvisi ettei pubi syttynyt vahingossa</a>. Ilmeisesti jotain tontinkäyttöön ja suojeltuihin rakennuksiin liittyvää tuhopolttotoimintaa. Saatanan vandaalit! Paloa seuraavana päivänä syystä ei oltu vielä varmoja, mutta yksi oppaistamme tuumasi jo silloin eräälle paikalliselle sarkasmia tihkuen <i>"bloody convenient, that"</i>. Niin, jännän kätevästi sitä syttyy vanhat pubit, klubit, junamakasiinit ja valtiopäivätalot kun siitä on yhtä näppärästi jolle kulle hyötyä.</p><h3 style="text-align: left;"><b>Birminghamiin taas välillä</b></h3><p>Kierros loppui suhteellisen järkevissä ajoin ensimmäiseltä päivältä. Oltiinkohan kuuden-seitsemän maita iltapäivällä takaisin Birminghamissa. Suuntasin turistoimaan Black Sabbathin sillalle. Olihan se, pikkuruinen silta isolle bändille. Ympäröivä alue oli ilmeisesti jonkinlainen kaupungin bilekeskus, iltaa viettävää laumaa oli siinä määrin ja klubimusa hakkasi ulos asti. Kävin syömässä viereisessä Barajee-intialaisessa, joka mainosti itseään palkituksi ja erinomaiseksi ja Birminghamin parhaaksi niin monella tapaa, että ei varmaan ollut parasta nähnytkään. Ihan hyvä vindaloo kuitenkin.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkPv02574HOMjyOKopXjZFpfHaFEvwbt5NM6Fn0t9DYgT8Imhv4iGhoj-DOSqYVAmOMgU69tjVVkaiWpC18bJOAHS9Svq4PRAII_BA4t0ojwj20JULFpem7UIwpkx7zUt_OjQKqMoU0Mkja6KfkEutsKOjP_0IcGKtr3BelehgARQ7E6Fpohos9AqrWPE/s3264/IMG_20230805_185952.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="420" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkPv02574HOMjyOKopXjZFpfHaFEvwbt5NM6Fn0t9DYgT8Imhv4iGhoj-DOSqYVAmOMgU69tjVVkaiWpC18bJOAHS9Svq4PRAII_BA4t0ojwj20JULFpem7UIwpkx7zUt_OjQKqMoU0Mkja6KfkEutsKOjP_0IcGKtr3BelehgARQ7E6Fpohos9AqrWPE/w560-h420/IMG_20230805_185952.jpg" width="560" /></a></p><p>Kulman takana oli Tap & Spile -niminen kivaksi mainittu kuppila (tap on tietysti hana, spile on cask-tynnyriin menevä tietynlainen tulppa). Alamainintana "cask & craft", joka kertookin valikoimasta. Vanhaan kanavanvarren taloon tehty pitkänsorttinen pubi oli sisustukseltaan karuhko, jotenkin moderni ja vanha yhtäaikaa, mutta ihan kiva kuitenkin. Olutvalikoimaa oli peruspubia paremmin, muttei nyt mikään valikoimataivas silti ole kyseessä. Kesäisemmällä kelillä kanavanvarren pikkuterassi olisi varmaan todella mukava, mutta ikävä kyllä, vaikka kesä olikin niin koko Birminghamissa olon ajan tuli hyvin englantilaisittain vettä (eli aika vähän, mutta vähän väliä). Jäi istumatta.</p><p>Tap & Spilesta hortoilin kanavan varsia (kanavia on seudulla kuulemma enemmän kuin Venetsiassa) takaisin keskustampaan ja paikannettua itseni otin tietoisemmin suunnan kohti The Craven Arms -pubia, josta olin kuullut paljon hyvää. Kierrosseura kun oli käynyt siellä edellispäivänä ja se oli listallani muutenkin. Se olikin sitten yksi parhaista pubeista missä olen ikinä käynyt.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpCWIEnUNBhjnDII2z3MPmysg6_yDuDTx-NbhY_xhHhvw1BdBLEEM8ESCyMpfxA08SzPrEpmHGhQeqBHUSIhbcD8PQRlQUfZPULFCCGO4j4nXFqXLjqmtIdoUs7Gkm5hLmJC3cz0PgrQ7SNfBRNs5emCVrRZ1FTzMYJlnr9BT0WKqXZbWbwnP4jmDxmJk/s3264/IMG_20230805_203333.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpCWIEnUNBhjnDII2z3MPmysg6_yDuDTx-NbhY_xhHhvw1BdBLEEM8ESCyMpfxA08SzPrEpmHGhQeqBHUSIhbcD8PQRlQUfZPULFCCGO4j4nXFqXLjqmtIdoUs7Gkm5hLmJC3cz0PgrQ7SNfBRNs5emCVrRZ1FTzMYJlnr9BT0WKqXZbWbwnP4jmDxmJk/w571-h428/IMG_20230805_203333.jpg" width="571" /></a></p><p>Vähän irrallaan oleva vanha talo näyttää taistelun ainoalta eloon jääneeltä. Ympärillä kun on uudenaikaisempia pytinkejä, purettuja tontteja ja myös jonkun uuden suuren kompleksin työmaa. The Craven Armsin viktoriaaninen julkisivukin on varsin hieno, mutta täyden upeutensa se paljastaa sisällä. </p><p>Pienehkö pubi on perinteistä tumman puun ja kuparin pubityyliä, näyttävästi, mutta ei liian mauttoman prameasti. Tietty miellyttävä kulahtaneisuus ja äänet imevä peribrittiläinen kokolattiamatto lisäävät tunnelmaa. Tihkusta sisään astellessa pubi oli myös lämmin ja todella, todella rauhallinen. Siellä oli jonkin verran asiakkaita, mutta ei möykkää. En edes muista oliko siellä musiikkia. Jos oli, se oli hiljaisella. Tummasta puusta ja plyysistä rakennettu keinokohtu, jossa mieli lepää. Nuoren Snoop Doggin näköinen baarimikko tarjoili pubin omistavan Black Country Ales -panimon oluen: Pig on the Wall -mildin. Se oli oikein hyvää ja sopi paikan tunnelmaan täydellisesti. <i>Hygge</i>, sanoisi tanskalainen. <i>Cozy, </i>sanoisi amerikkalainen. Savolaisena sanon vain "<i>mukavata</i>"<i>.</i></p><h3 style="text-align: left;"><b>Ja taas Mustalle Maalle</b></h3><p>Seuraavana päivänä suunnattiin ensin Black Country Living Museumiin. Dudleyssa olevan museon kierros piti jättää lehtijutussa tilanpuutteen vuoksi pelkäksi maininnaksi, niin kerrotaanpa enempi siitä. On nimittäin mahtava museo.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5-4T_PbbMybhhW8oWCLpnzC469cyvAllqwP0k0NYkmRV8TjagyHq1GjLfe0Ox0CB78nzCm-AgUtxXJMZigZUGg6xHrJqIntIA4aPXk4LDBmb2E5Loa88ALICehHmE8Ei9kyAZX8OpizKCG_JHnqdlFMBa5qXBBr9W9NeE8iFxAbDmWKIav6BLuao8e1Y/s3264/IMG_20230806_124418-EDIT.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5-4T_PbbMybhhW8oWCLpnzC469cyvAllqwP0k0NYkmRV8TjagyHq1GjLfe0Ox0CB78nzCm-AgUtxXJMZigZUGg6xHrJqIntIA4aPXk4LDBmb2E5Loa88ALICehHmE8Ei9kyAZX8OpizKCG_JHnqdlFMBa5qXBBr9W9NeE8iFxAbDmWKIav6BLuao8e1Y/w533-h400/IMG_20230806_124418-EDIT.jpg" width="533" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvasta puuttuu lättähattuja ja juonittelua</td></tr></tbody></table><br /><p>Melko suurelle alueelle on rakennettu kokonainen kylä, jossa pystyi tepastelemaan talosta ja kaupasta toiseen. Seassa haahuili rooliasuissa näyttelijöitä, jotka esittivät kylän asukkeja. Talot olivat käsittääkseni kaikki restauroituja taloja, jotka oli siirretty muualta Black Countrysta museon alueelle osaksi kylää. Lähempänä sisäänkäyntiä oli n.1940-1960-lukujen taloista ja liikkeistä tehty kortteli ja aluetta halkovan kanaalin toisella puolella n.1900-1920-lukujen vastaava alue, joka huipentui kanaaliveneiden lastausalueeseen ja työpajamiljööseen. Se tuntui todella hämmentävän tutulta paikaksi, jossa en ole koskaan käynyt ja joka on lisäksi vanhan aikaisessa asussaan. Sitten tajusin, että lastausalue oli ollut Peaky Blinders -sarjassa vakiopaikkana, vaikka kuinka monessa jaksossa. Shelbyn veljekset vain puuttuivat. Tykkäsin sarjasta todella paljon, niin pelkästään sitä fiilistellessä meni varmaan puoli tuntia. Työpajassa hommia tehnyt seppä näytti ohessa kuinka käsipelillä taotaan rautaketjuun rengas.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_9ktvq0rhYIZlvkQ98-QsYYuOq3ke1nxRvAhSutyhzTrs0qoXsWxWhoUsb0CNVEwJaALac64HtPuFFJMR0o3ZQP3wg7eW0NPWuK_5rhJ0DH7GsTkM9fVTO_cT4e4IKi0DFDvb7Fn02XjdG3W9z67Kj9bqsfN7fZinKSbeaCnV7nrxz9OHP84Y8VIE5Rc/s3264/IMG_20230806_112158.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="405" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_9ktvq0rhYIZlvkQ98-QsYYuOq3ke1nxRvAhSutyhzTrs0qoXsWxWhoUsb0CNVEwJaALac64HtPuFFJMR0o3ZQP3wg7eW0NPWuK_5rhJ0DH7GsTkM9fVTO_cT4e4IKi0DFDvb7Fn02XjdG3W9z67Kj9bqsfN7fZinKSbeaCnV7nrxz9OHP84Y8VIE5Rc/w540-h405/IMG_20230806_112158.jpg" width="540" /></a></p><p>Molemmilla alueilla oli myös toimivia liikkeitä. Moottoripyöräkaupat ja muut eivät sentään oikeasti myyneet mitään, mutta ruokaa ja juomaa sai. Esim. vuosisadan takainen <i>chip shop</i> tarjoili erinomaista fish & chipsiä ihan perinteisessä sanomalehtikääreessä ja sain sieltä viimein etikkamunankin mitä olin haikaillut jostain käsittämättömästä syystä. En ehkä tarvitse toista. </p><p>Olennaisimpana näin olutturistina molemmissa kortteleissa oli aikalaispubit! 1915 vuoteen sisustettu pubi Bottle & Glass Inn oli siirretty paikalle Brierly Hillistä, jonne se oli rakennettu joskus 1700-luvun lopulla. Pubiosa taloa oli karuhko hämärä huone, jonka lattia oli peitetty sahajauhoilla ja ikkunoiden vastaisella seinällä pieni baaritiski tarjoili juomia ja pientä syötävää. Kotoisa ja lämmintuntelmainen paikka.</p><p>Uudempi sodanjälkeinen Elephant & Castle oli jo sitten tutumman oloinen kaksikerroksinen hyvin valaistu ravintolapubi, jossa korostui nykyisiin verrattuna hyvin pelkistetty sisustus. Vuoteen 1960 ajastettu rekonstruointi on entinen Banksin panimon pubi, joka on purettu Wolverhamptonin keskustan läheltä vuosituhannen alusta. Paikalla on nykyään halpahalli. Ihan kiva mesta, josta tuli jotenkin Monty Pythonin jaksot mieleen, niissä kun on varmaan oltu aika saman näköisissä paikoissa. Beatleskin siitä 1960-luvun alun tunnelmasta jotenkin tuli aivoon. Mielummin kuitenkin joisin oluseni Bottle & Glassissa. Oluena pubeissa oli Black Country Alesin oluita.</p><p>Lisäksi museossa olisi ollut kaivoskierros, jossa olisi päässyt tutustumaan 1900-luvun alun hiilikaivoksen tunnelmaan. Ikävä kyllä kierrokselle pääsi vain rajattu määrä porukkaa kerrallaan ja jono leikkautui juuri edestäni. Takaisin tullessa uusi jono oli kasvanut niin pitkäksi, että jäi koko juttu välistä. Kuulemma oli melko ahdistava paikka.</p><p>Jos tästä ei tullut vielä selväksi, niin ehdottomasti suosittelen museossa käyntiä, eritoten jos on alueella muuten pyörimässä mutta ihan varta vastenkin lähtisin. Ei ole mikään tunkkainen museokierros tuo, ja minä sentään pidän niistä tunkkaisista museokierroksistakin.</p><p>Museolta suuntasimme craft-panimo Fixed Wheelille ja sieltä Old Swan Inniin, joista enemmän lehtiartikkeleissa. Sen verran tässä mainitsen, että panimopubi Old Swan on upea paikka, aivan ykkösluokan pubikohde. Tekee omat oluensa ja vieläpä harvinaista vaaleaa mildia.</p>
<p></p><h3 style="text-align: left;"><b>Taas Birminghamiin</b></h3>Illan päätteeksi suuntasin vielä Post Office Vaults -kuppilaan, jota oli moneen otteeseen ja monessa paikkaa mainostettu erinomaisena craft-olutpaikkana, jopa kaupungin parhaana. Vähän hankalasti löydettävä kellaribaari on "pääkatu" New Streetin varrella. Sisäänkäynti on hyvin huomaamaton kahden kaupan välissä oleva ovi, jonka yläpuolella pienellä olevan nimenkin ohittaa kun sitä ajatuksissaan pitää oikeasti postitoimiston osana. Tai se on virallinen osoite. Nyt kirjoittaessa selvisi, että kulman takana viereisellä Pinfold Streetillä on paljon näkyvämpi sisäänkäynti, jota en ollut tajunnut lainkaan.<p></p><p>Paikka olikin valikoimaltaan ja oikeastaan lähes kaikelta muultakin osaltaan oikein hyvä. Lähes. Siellä ei nimittäin voinut olla, mikä on melko merkittävä haittatekijä kapakassa. Kellaripubi oli niin lämmin, kostea ja niin törkeän kellarihomeen lemuinen, että varmaan ohikulkijatkin saavat sisäilmaoireita. Haistele siinä nyt sitten oluita kun kaikki tuoksuu kellarille. Tätä sitten kehutaan? Läksin yhden puolipintin jälkeen pois. </p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRtBhK8PYOCkTN0RR34PEfP8tfUva-TYlfv4cfMt0IreCnXATCX4rnGvJt0T2hYcmJabUFdp9AMe22CPzxZP3FGoigOETA9H2x0VSFIC5DhxZJdi9Bb7tA_ndiUWinj9hQ_WU-xnikgpRObmZP4-NrEfrt_MXF0jWRfonwrlQlzhJavYVvz2qBdcuQO2Q/s3264/IMG_20230807_194218.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="422" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRtBhK8PYOCkTN0RR34PEfP8tfUva-TYlfv4cfMt0IreCnXATCX4rnGvJt0T2hYcmJabUFdp9AMe22CPzxZP3FGoigOETA9H2x0VSFIC5DhxZJdi9Bb7tA_ndiUWinj9hQ_WU-xnikgpRObmZP4-NrEfrt_MXF0jWRfonwrlQlzhJavYVvz2qBdcuQO2Q/w562-h422/IMG_20230807_194218.jpg" width="562" /></a><br /><br />Seuraavana, reissun viimeisenä, päivänä lähinnä kävelin ympäri Birminghamia, jonka totesin ei niin kovin mielenkiintoiseksi noin suurkaupunkien joukossa. Hämmentävästi yli miljoonan asukkaan kaupungin keskusta onnistui tuntumaan jotenkin... Jyväskylältä. Vielä viime hetken pubisuosituksen sieltä kuitenkin sain kääräistyä taskuun. Olin aiemmin käppäillessäni nähnyt kutsuvan nimisen, mutta jotenkin kuumottavan epämääräisellä nurkalla olevan pubin: Cask and Curry. Tai, kuten alueen tapoihin kuuluu, sen nimihän oli oikeasti Hen and Chickens. </p><p>Intialaisten ja pakistanilaisten maahanmuuttajien tulo monta sukupolvea sitten on tehnyt juuri Birminghamista britti-intialaisen ruuan kehdon ja tällaiset intialaista ruokaa perinteiseen pubiympäristöön yhdistävät ns. <i>desipubit</i> ovat alueella erityisen hyviä. Desi eli deshi viittaa siis intialaisiin, ei mittayksikköön. Intialaista ruokaa tuntui löytyvän pubeista muutenkin, vaikkeivat ne olisi siihen erityisesti painottaneet. Tämä oli sattumalta hotellin lähistöllä ja vaikutti kehutulta. Oikein hyvää currya ja cask-olutta sieltä irtosikin, eikä hintakaan päätä huimannut. Viime tingan suosittelut sille siis!</p><p><b>Loppu tulee<br /></b></p><p>Noin. Siinäpä viimeinenkin pubi- ja panimoraportti Britanniasta tältä vuodelta. On se kiva maa. Pitää varmaan taas mennä uudestaan kohta puoleen. Jos Skotlantiin?</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSaRNPGJEM32zWS8cJw9rOO_pRcatu7yuz8I8IqQctikkK73SJzHF0dIy9581nn9y96QRAgSvF0qt3VVBsMLg3CPxhjkGgU_vk2OMY4Ou3sUSY7Z77NeaE-3nlzT_o08PwRV9jzMskW8Fx__rIQAIfi5p2azPO4js-XjTBv9WLeQdfNRnuLFqXbBALxnM/s3264/IMG_20230808_175205.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="350" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSaRNPGJEM32zWS8cJw9rOO_pRcatu7yuz8I8IqQctikkK73SJzHF0dIy9581nn9y96QRAgSvF0qt3VVBsMLg3CPxhjkGgU_vk2OMY4Ou3sUSY7Z77NeaE-3nlzT_o08PwRV9jzMskW8Fx__rIQAIfi5p2azPO4js-XjTBv9WLeQdfNRnuLFqXbBALxnM/w467-h350/IMG_20230808_175205.jpg" width="467" /></a></div><br /><p><span style="font-size: x-small;">*Tämän jutun julkaisun ajoittuminen näin näppärästi OlPon ilmestymisen kanssa samoihin on muuten ihan oikeasti sattumaa. Tämän kun piti tulla jo vähintään kuukausi sitten, mutta en ole ehtinyt viimeistellä.</span></p><p><span style="font-size: x-small;">**(yksi käytettykin on näemmä <a href="https://www.antikvaari.fi/teos/oluiden-maailma-kotikaljasta-ohrapirteloon/640740807b12383a7922360f?product=64073ce6562fb3f8678fbf54">Antikvaarissa</a>. En toki hyödy siitä itse mitään, mutta kirjat kiertoon!)</span></p>
<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br />Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-90646926047698289582023-11-04T17:15:00.009+02:002023-11-04T17:27:23.016+02:00 Kirja-arvostelu: Raf Meert - Lambic (2022)<h2 style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyhuQ5wvLnazxBXkiWZcGQt9P2u7gsWxsa7vUIZA5cJuUWyRBfaMbk7744MqiCrjh8iyrIA0hG7jT7ziVpw_2YfgRtBy3ykNmNpVV0FcB_R7hqjnZN1m0mRLXh0xYfNhpXu6FjzWaiWAIt6FFIHCw8ICfYcpRgliQ7kMek0iNyNar-12OOIskYS4DMruo/s3340/1000004206-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3340" data-original-width="2186" height="603" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyhuQ5wvLnazxBXkiWZcGQt9P2u7gsWxsa7vUIZA5cJuUWyRBfaMbk7744MqiCrjh8iyrIA0hG7jT7ziVpw_2YfgRtBy3ykNmNpVV0FcB_R7hqjnZN1m0mRLXh0xYfNhpXu6FjzWaiWAIt6FFIHCw8ICfYcpRgliQ7kMek0iNyNar-12OOIskYS4DMruo/w393-h603/1000004206-01.jpeg" width="393" /></a></div></h2><h2 style="text-align: left;">Raf Meert: Lambic - The Untamed Brussels Beer: Origin, Evolution and Future</h2><p><i>Serendippo, 2022, 360pp</i></p><p>Viime vuonna ilmestyi belgialaisen Raf Meertin pitkään työstämä historiateos lambicista, tuosta Belgian oluista ehkä kuuluisimmasta. Lambic on nykyoluiden joukossa niin erikoinen ja niin pieneltä alueelta kotoisin, että siitä on vuosikymmenten aikana kerrottu yhtä jos toistakin tarinaa. Meertin tavoite on ollut tiukalla tutkimustyöllä löytää kaikkien legendojen seasta totuus.</p><p>Meert aloittaa kirjan rehellisesti sanoen vähän rasittavasti. Hän käy kuusikymmentä sivua läpi sitä mitä lambicista on kirjoitettu aiemmin ja parjaa kirjoittajat ja kirjoittajien tutkimusmetodit tai niiden puutteen samalla niin useaan otteeseen, että alkoi jo väsyttämään. Ymmärrän toki, että tutkimusta tekevää tyyppiä nyppii kun ulkomaalainen oluttoimittaja on takavuosina vähän oikaissut mutkia ja aivan perättömät jutut ovat jääneet totuudeksi ihmisten suuhun. Pidinkin kirjan kanssa monen kuukauden tauon kun alkupuolen sävy alkoi nyppiä. Vähän diplomaattisempi sanojen asettelu olisi ehkä ollut välillä paikallaan. On vähän mautonta parjata esim. ulkomaalaista populaaritekstin kirjoittajaa siitä, että on uskottu lambic-panimomestarin (eli oletettavasti asiantuntijan) tarinat sellaisenaan. Sen sijaan siis, että olisi käyty lukemassa alkuperäisiä hollanninkielisiä lähteitä jostain ties minkä arkistojen uumenista. </p><p>Noh, Meert on käynyt ne(kin) lukemassa ja päästyään muiden virheistä ohi, tietoa alkaa tippua pöytään ja suurin piirtein jokainen lambicista muka tietämäni "fakta" saa kyytiä. Lambichan on tunnetusti muinaisilla metodeilla tehty Brueghelin tauluista tuttu ikivanha maalaisoluttyyli, joka on kotoisin Pajottenlandin alueelta Sennen laaksosta ja jota ei saa tai voi muualla valmistaakaan. Paitsi, että on nuorempi kuin portteri, ei ole maalaisolut, ei ollut Brueghelin tauluissa, ei ole Pajottenlandista kotoisin ja saapas ja voipas valmistaa muuallakin. Mihin tässä nyt enää tämän jälkeen uskoo? </p><p>Noh, olutkirjoittaja Martyn Cornell näkee <a href="https://zythophile.co.uk/2022/10/31/is-everything-you-have-ever-read-about-the-history-of-lambic-and-gueuze-totally-wrong-raf-meert-thinks-so/">omassa pitkässä arviossaan</a> asiassa myös lambictuottajien "sisäpoliittisempia" näkökulmia, joskin kokee myös todistusaineiston vakuuttavaksi. Meikäläisellä ei ole Cornellin natsoja kommentoida asiaa, mutta voin kompata, että hyvin vakuuttavasti Meert asiansa tosiaan esittää. Viimeistään jälkikirjoituksen lopussa Meert toki hyökkää HORALin lambic-tulkintaa vastaan sen verran suoraan, ettei alla olevasta agendasta kuitenkaan jää paljon epäselvyyttä.</p><p>Meert kuvaa brysseliläisen teollistumisen ajan kaupunkilaisoluen kehityksen nykyiseksi kirkkaaksi kuplivaksi gueuzeksi ja käy läpi myös hedelmälambicit siinä ohessa. Aihe kalutaan suurin piirtein joka puolelta luuhun asti. </p><p>Itseäni jotenkin viihdyttää tässä ja monien muiden oluiden taustoja käsittelevissä jutuissa se, että koko kysymyksen jonkin oluttyylin alkulähteistä voi yleensä kääntää ympäri kysymykseksi siitä, että jos samalla sanalla on viitattu vuosien varrella erilaisiin oluisiin niin onko lopulta kyseessä yksi oluttyyli vai sen sanan merkityksen siirtyminen. Samaa tuttua sanaa kun on helppo uudelleen käyttää ihan uudelle tuotteelle. Jos tuote on suosittu, odota parikymmentä vuotta ja uusi merkitys on syrjäyttänyt vanhan. Olisi kiva kun keksittäisiin aina uusi sana uudelle asialle, mutta uutuudenkammoista kuluttajaa pitää pitää kädestä kiinni*. Jossain vaiheessa koko homma joko hajoaa käsiin, ja sanan merkitys väljähtyy (katson sinua IPA) tai sitten joku saa tarpeekseen ja yrittää suojella sitä "alkuperäistä" merkitystä, joka ei luultavasti edes ole alkuperäinen. Sanat, hassuja vehkeitä ne. </p><p>Hyvä esimerkki tästä on gueuze. Meertin mukaan se saa nimensä termistä joka tarkoittaa <i>käsittelemätöntä </i>sillä alkuaikojen gueuze on ollut vanhaa <i>sekoittamatonta</i> lambicia. Kaikki muu lambic kun on tavattu jotenkin käsitellä myyntiä varten. Sittemmin 1800-1900-luvun taitteessa lageria ja muita tuontioluita vastaan kilpaillessa vanhasta monivuotiaasta lambicista kehitettiin nuorempaan sekoittamalla poreileva pullotuote, jolle käytettiin samaa nimeä, jonka merkitys oli ilmeisesti unohtunut. Nykyään sitten suojellaan "perinteisenä" versiona olutta, joka on määritelmällisesti aina sekoitettua ja sen nimeä, jolla on viitattu sekoittamattomaan. Heh. </p><p>Meert kirjoittaa välillä melko kuivakkaan detaljiin menevästä aiheesta huolimatta aika vetävästi ja kirjaa on ihan ilo lukea. Olettaen tietty, että on tosiaan kiinnostunut siitä aiheesta. Kääntäjää ei nimetä, joten käsittääkseni tämä on kirjoitettu suoraan englanniksi, eli ei kirjoittajan äidinkielellä, joka tekee kokonaisuudesta vielä vaikuttavamman. </p><p>Tässä on lambicin historiasta oikeastaan kaikki mitä voi kuvitella tarvitsevansa, jos on valmis hyväksymään, ettei juuri mikään aiemmin kerrottu pidä paikkaansa. Hieno kirja, kunhan sen alun jaksaa vetää. Eli vähän kuin se ensimmäinen juomasi gueuze...</p><p>Kirja on pienen Serendippo-erikoiskustantamon julkaisema ja muistuttaa ulkomuodoltaan pahvikansineen ja eleettömine sisältöineen enemmän yliopiston prujua kuin tavanomaista olutkirjaa. Kertoisin mistä sitä saa hankittua, mutta kun en tiedä. Kirjan kannessa oleva verkkosivu ei toimi, eikä toimi kustantajankaan, eikä kirjaa ole tarjolla missään tavallisissa verkkokirjakaupoissa. Sitä oli julkaisun aikoihin saatavilla Cantillon ja 3 Fonteinen -lambic-panimoiden verkkokaupoista. Kummaltakin se on ilmeisesti loppu. Noh, (verkko)divarionnea tai uuden painoksen odottelua sitten vain.</p><p>---</p><p>Sen sijaan voin kertoa isänpäivälahjaa hakeville, että toista 2022 ilmestynyttä oluen megasuurteosta, eli meikäläisen <a href="https://www.adlibris.com/fi/kirja/oluiden-maailma-9789523734098">Oluen Maailmaa </a>saa edelleen kirjakaupoista ja nettikirjakaupoista! Ei maksa paljoo ja mulle on kerrottu, että se on ihan hyväkin. Kirjastoissakin on, jos haluaa testiajaa ennen kuin päätyy vääjäämättä sen ostamaan.</p><p>Oluiden Maailmassa on muuten muutama oikaisun paikka lambic-osastoilla, tämän kirjan luettua... Noh, päivittelen jossain vaiheessa errataa vanhaan malliin <a href="https://www.tuopillinen.fi/p/oluiden-maailma.html">tänne</a>.</p><p>---</p><p><span style="font-size: x-small;">*Samaa sanaa käyttämällä voidaan myös helposti sitoa ihan erilaiset tuotteet samaan jatkumoon. Nykyisellä samealla IPAlla on aika helvetin vähän tekemistä 1800-luvun alun India Pale Alen kanssa, mutta niin vain tulee Intian viennin tarinat vastaan edelleen jatkuvasti.</span></p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-52258461813517726932023-10-30T19:50:00.001+02:002023-10-30T19:50:12.317+02:00Alkon erikoiserät - Marraskuu 2023<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3mDVtQI7hOEz9cevqXqQsldCEtTRlmEQEdrrNynfiegVpbaQVVdtsbtXrWvD6_6mb0pIGW6SQfLXZlYwQ6EIq6jpUz7VrpzbsRhgizuspK_YIbowXpU62GaApRn6nb0zXg6ifATra3c2RqdTbK6sTn0Gy6AE5iNIvqRoGd_iBTSJC95VFoG41ZMxNLQ0/s4000/20231027_090720.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3mDVtQI7hOEz9cevqXqQsldCEtTRlmEQEdrrNynfiegVpbaQVVdtsbtXrWvD6_6mb0pIGW6SQfLXZlYwQ6EIq6jpUz7VrpzbsRhgizuspK_YIbowXpU62GaApRn6nb0zXg6ifATra3c2RqdTbK6sTn0Gy6AE5iNIvqRoGd_iBTSJC95VFoG41ZMxNLQ0/w552-h414/20231027_090720.jpg" width="552" /></a></div><p>Pruuvauksessa oli seitsemän olutta. Huvittavaa kyllä, olin saanut viisi näistä Diamond Beeriltä näytteinä samalla viikolla (nr. 3 ja 6 ovat Brew Seekeriltä ja Servaalilta). En ollut vain ehtinyt siunata niille ajatustakaan ennen pruuvia. Noh, tulipahan testattua nekin samalla. Alkossa kaikki maistettiin tuttuun tapaan sokkona. Teema erikoiserälle oli "Craft Beer USA", johon nähden aika tympeästi oli melkein pelkkää IPAa koko setti.</p><p><br /></p><p><b>1.</b></p><p>Keltainen, samea. Paljon humalaa tuoksussa, greippiä, vähän appelsiinia, mutta reilusti havua myös. Aprikoosia ja ananastakin irtoaa, trooppisempaa menoa. Hedelmistä huolimatta kaikkinensa kuitenkin vähän tunkkainen käry, joka polttelee nenäkarvoissa. Väri ei vihjaa hapettuneisuuteen, mutta kyllä tuoksussa sen verran pahvia on, ettei voi jättää mainitsematta. Ohut, ei mehuisuutta, jota ulkoasun perusteella odotin. Sekahedelmää maussa ja loppuun ylijyrkkä katkero ja humalanpoltetta, kitkeräksi menee. Mallasta ei juuri näy. Raikkautta uupuu kokonaisuudesta muutenkin. Yleisin NEIPAn alalaji, nimeltään "ei kovin hyvä".</p><p><b>Olut: </b>Crooked Stave Southern Cross IPA<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Kotona olevasta tölkissä päiväys on heinäkuulta, niin ei tämän näin ihan näin tukkoiselta pitäisi tuntua ja toki humalaa tuoksussa olikin, mutta raikkaus siitä uupui. Lupaava pohja, joka hajoaa hop burniin ja tunkkaisuuteen.</p><p><b>2.</b></p><p>Kultainen, pientä sameutta. Tuhtia mallasta tuoksussa, diasetyyliä, leipää. Epämäääräistä hedelmää taustalla (mangoa?). Hunajamallasta, rasvaista keksiä. Kevyt suussa. Alkukosketuksella lähes lagermaisen kuulas, kunnes pehmeyttä nousee. Maltaisuus maussa miedompi kuin tuoksussa. Pihkainen katkero jyrääkin kaiken hempeämmän alleen ja jatkuu suussa pitkään. Sen verran vanhan koulun tunnelma, että lienee jokin west coast IPA viritelmä. Ei ehkä kovin tuore ja diasetyyli vähän häirää.</p><p><b>Olut: </b>Epic Space Debris IPA<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Epicin näytetölkeistä puolestaan en löytänyt päiväyksiä lainkaan niin hankala kommentoida tuoreutta. Ei mikään hitti.</p><p><b>3. </b></p><p>Tumman kuparinen. Melko kirkas. Mausteinen, pihkainen kulma humaloinnissa, joka on tuoksussa päällimmäisenä. Mallaskin löytää tiensä sen läpi silti, jopa rukiinen fiilis, hapankorppua siellä on. Pahvia tässäkin, raikkautta uupuu pahasti. Selvää leipää maun puolella ja yrttimausteisuutta. Ottaisin riistalle jopa. Topakka pihkainen katkero, mutta pysyy hyvin tasapainossa. Ihan miellyttävä. Sen verran katkeroa on, että West coast IPA varmaan tämäkin.</p><p><b>Olut: </b>Ska Modus Hoperandi IPA<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Modus Hoperandi! No huh huh. Tuttu olut, mutta tätä sai jo takavuosinakin raikkaampana.</p><p><b>4. </b></p><p>Vaalean kultainen, vähän sameutta. Kiva tuoksu. Hunajainen alku, jonka läpi pullahtaa mehevä hedelmä loppuun. Kevyttä mandariinia ja hunajamelonia. Pientä keksisyyttä taustalla. Pehmeä ja raikas. Kevyen hunajainen myös suussa aluksi ja taittuu sitten raikkaaseen hedelmäiseen humalaan. Katkerot erittäin mukavasti tasapainossa, mutta silti ihan tuntuvat. Paras tähän asti.<br /></p><p><b>Olut: </b>Tommyknockers Off Leash Juicy IPA<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Just kun pääsin ihmettelemästä, että loppuiko näiden Tommyknockerien tuonti ihan kokonaan vaikka baarikin Roballa on. Tämä oli oikein kiva. Juicyksi en kyllä kuvailisi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHE1oaL3RJaRiDknNGbboZWlmnZ6Lp-Y3OhZ4Hsokg1wjxfKOMnOjHGbUdI1Y1hRxADjm21YbjkhB1MTGZKEImWYRQzEdLOvDe4Xtm4E66AMCxvzdWinYJOSxhodzT0y_oKyd-jx3WFqT0JuVcH7oa4Gm2gZAHNwbJCClK6lTunzIAdj4Xgce6sY459ME/s4000/20231027_092827.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="362" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHE1oaL3RJaRiDknNGbboZWlmnZ6Lp-Y3OhZ4Hsokg1wjxfKOMnOjHGbUdI1Y1hRxADjm21YbjkhB1MTGZKEImWYRQzEdLOvDe4Xtm4E66AMCxvzdWinYJOSxhodzT0y_oKyd-jx3WFqT0JuVcH7oa4Gm2gZAHNwbJCClK6lTunzIAdj4Xgce6sY459ME/w483-h362/20231027_092827.jpg" width="483" /></a></div><p><b>5. </b></p><p>Keltainen, samea. Humalaa on paljon, ei tosin kovin raikkaasti tässäkään ja lisäksi sivujuonne joka häiritsee. Bensaa, valopetrolia. Sen päällä karkea epämääräinen hedelmä ja havua. Sieraimia polttelee taas pahvin käry. Suussa täyteläinen, maku miellyttävän hedelmäinen itse asiassa. Mangoa, aprikoosia. Aluksi hyvältä tuntuva katkero, joka kuitenkin kääntyy vähän turhankin kitkeräksi loppua kohti. Ehkä jokin WC IPA tämäkin. </p><p><b>Olut</b>: Epic Citralush IPA<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Epiciä toinen siis. Tuoksu ei vakuuttanut, mutta kokonaisuutena ihan ok. West coastia tällä kai ei ole haettu.</p><p><b>6. </b></p><p>Kultainen, kirkas. Marjoja ensi iskulla tuoksussa. Vadelmaa? Kokonaisuutena kuitenkin edellisiin verrattuna aika mieto tuoksu. Vähän epämääräistä hedelmäisyyttä siellä on ja kevyttä viljaakin löytyy. Suussa aika täyteläinen, lämminkin, voltteja piisannee. Maku erittäin mukava. Trooppista hedelmää, kevyttä appelsiinia. Erinomainen, hieman lakritsi-salmiakkiin vivahtava katkerointi loppuun. Fenkolia. Raikas, hyvä. Ehkä jotain maustetta, tai sitten vain humalista tulevaa mausteisuutta. IPA tämäkin on. Teema lienee aika selvä tässä vaiheessa.</p><p><b>Olut:</b> Sierra Nevada Big Little Thing Imperial IPA<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Oho. Vanhakin taitaa vielä. Tämä oli oikein jees, mitä nyt tuoksuun olisi kaivannut terhakkuutta. </p><p><b>7.</b></p><p>Tumman ruskea. Jotenkin odotan Black IPAa kaikkien noiden muiden jälkeen. Paahdetta, kahvia, palanutta ruisleipää, suklaata, melassia. Kevyttä raikasta humalaakin, mutta paahde määrää. Kevyt ja ohut suussa. Maku ei varsinaisesti seuraa tuoksua. Paahdetta toki on, mutta ohuus saa tämän tuntumaan jääkahvilta. Katkeroakin on, mutta tuskin ihan IPA-lukemissa. Tai ainakin toivon ettei tätä IPAna myydä. Kovin hennon luiruksi jää.</p><p><b>Olut: </b>Tommyknocker Cocoa Porter<br /><b>Jälkiviisaat: </b>Noh, kauppavahvuinen kaakaoporter. Ilmankos oli ohut.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-16406753925762597032023-10-07T18:11:00.000+03:002023-10-07T18:11:35.794+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi - osa 10<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2ny-UeBn57p3Ib493kJLWWntz9QKo8pz2EWSDkabGxdJeVpGJwaUPxaYAokTzlse7webeVtQLhhS6ydGE4EtuqEq-bKTjjlkcDw7ti5Ad05NeIRIVJY8WBQ8gt8dHtO1HJ6L73MdxRksXCsKBHvw-VjgwWi1uuNacfIsu7ruX1cUZsDmysLF9gUIooao/s4000/20230922_203401.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="431" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2ny-UeBn57p3Ib493kJLWWntz9QKo8pz2EWSDkabGxdJeVpGJwaUPxaYAokTzlse7webeVtQLhhS6ydGE4EtuqEq-bKTjjlkcDw7ti5Ad05NeIRIVJY8WBQ8gt8dHtO1HJ6L73MdxRksXCsKBHvw-VjgwWi1uuNacfIsu7ruX1cUZsDmysLF9gUIooao/w323-h431/20230922_203401.jpg" width="323" /></a></div><br /><p></p><p><b>Karvilan TalentBeer</b></p><p>Vaimoni uunituore firma, Kupsakka Consulting (kaikkiin rekrytointitarpeisiisi, wink wink), käväisi jonkinlaisessa TalentBee-firman verkostoitumistilaisuudessa, josta annettiin mukaan yritykselle brändättyä Enonkosken Karvilan Panimon tekemää TalentBeer-hunajaolutta. Näppärästi minun kurkustani löytyi niille käyttökohde.</p><p>Noh, lageria tämäkin on, joten eikun lagerin vuoden kelkkaan.</p><p>Tumman meripihkainen, suorastaan punainen olut. Tuoksussa reilusti hunajaa ja suomi-panimoiden yhteistä kaveria eli muovailuvahaa. Muutenkin vähän hapettunut, pahvia tulee. Kukkaista, brittibitterimäistä fiilistä taustalla. Diasetyyliä myös, joka tosin voi olla ihan vain hunajan rasvaisuuttakin. Diasetyyli eli voimaisuus ei siis mitenkään häiritse, enemmänkin tukee.</p><p>Keskipaksu, aika suora maultaan. Aika hiilihappoinen. Ihan jees lager, jossa hunajan elementtejä tukena. Puhdas sinänsä muuten, mutta pientä hapettuneisuutta kuten tuoksu antoi ymmärtää. Pääosin toimiva. Katkerointi kevyttä, silti tasapainoista. Jälkimakuun toivoisi vähän raikkautta lisää tai sitten pehmeämmän vähemmän hiilihappoisen kulman. </p><p>Kyllähän tää menee, mutten nyt erityisemmin innostukaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMVbPzg00CZ2QnXtRHKlslPsy46kCCaLp4bXqE0attk8txrt82Gsa8OldaAf6mR1ysr9alD9J_PJqhm-skByq1XS9VF5bpJYQOHplVeLtxaTicbXjAngxnhamBqNjyq_az10knWwijIXIwG6aSjHFBntdJGMO0r4wPJ1ALCPI9f6MRBPtPvFLTy1plljs/s4000/20230922_210657.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="451" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMVbPzg00CZ2QnXtRHKlslPsy46kCCaLp4bXqE0attk8txrt82Gsa8OldaAf6mR1ysr9alD9J_PJqhm-skByq1XS9VF5bpJYQOHplVeLtxaTicbXjAngxnhamBqNjyq_az10knWwijIXIwG6aSjHFBntdJGMO0r4wPJ1ALCPI9f6MRBPtPvFLTy1plljs/w338-h451/20230922_210657.jpg" width="338" /></a></div><p><b>Takatalo & Tompuri Kaski Mustakaura</b></p><p>Tämähän voitti Suomen paras olut -tittelin tänä vuonna, joten tottakai se oli otettava mukaan.</p><p>Musta nimensä mukaisesta, pieni tiiviihkö vaahto. Lempeän viljainen paahde tuoksussa. Vilja on tässä avainosassa, tämä ei ole vain raakaa kahvista paahdetta vaan siinä on pehmeämpi ulottuvuus taustalla. Se ei silti pullistele stoutmaisen runsaaksi vaan pitää kolean lagermaisen kulman, juuri ja juuri. Suussa meininki jatkuu. Tavanomaisen schwarzbierin kovan lagermaisuuden päällä oleva paahde taittuu kauran ansiosta mainion pehmeästi ja oluesta tulee hyvinkin juotava setti.</p><p>Tämä ei ole turhaan Suomen paras olut. Tässä on niin monella taholla tasapaino kunnossa, ettei sitä juuri kärsi moittia. Kyllä, olin itsekin finaalissa pahasti kahden vaiheilla ja siellä oli voimakkaampia, raikkaampia ja humalaisempia, mutta lopulta oli myönnettävä, että ei näin... kauniita. Moni tästäkin tuomiosta on valittanut, tietenkin.</p><p>Onko tämä siis heittämällä paras suomalainen lager myös lagerin vuoden listassa? No.... ei. Nimittäin minun mielestäni Himon Tumma Tunti oli parempi kuin tämä ja niin myös Salaman äärituoreena nautittu Riwaka Pils oli elähdyttävämpi kuin Mustakaura. Niitä ei sattumoisin ollut kisassa... Silti, onhan tämä aivan loistava olut. Top viiteen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYT0Hlu2lLS5nka8M-nFODdWuQx_iMLaKG1uK_istqd4DzeJ5fuSZDZgW_KAMeUHiSo0P3Pbd_0rmjXD6iUJ3D5707aimjFq1iAFfK40OTZdzSkXqvtepOHKwseQzIAM2UKOY5G8njxVJcQqAMitm3z62M75AKpfEnLZ1qVNUzKNVRep4WeNIH8SugNMM/s4000/20230922_215614.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="460" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYT0Hlu2lLS5nka8M-nFODdWuQx_iMLaKG1uK_istqd4DzeJ5fuSZDZgW_KAMeUHiSo0P3Pbd_0rmjXD6iUJ3D5707aimjFq1iAFfK40OTZdzSkXqvtepOHKwseQzIAM2UKOY5G8njxVJcQqAMitm3z62M75AKpfEnLZ1qVNUzKNVRep4WeNIH8SugNMM/w345-h460/20230922_215614.jpg" width="345" /></a></div><p><b>Tuju Vuohineuvos</b></p><p>Vaaleaa bockia eli hellerbockia harvemmin näkee. Ainakaan tyyliin nimetysti tehtynä. Vaaleaa viinalageria on toki eri nimillä hyllyt täynnään. Lappeenrannan Tuju puski kuitenkin ulos ihan bockin 6,8% vahvuudessa. Tuju on toki yksi valtakunnan kärkipanimoita, niin tältä voi odottaakin jotain, vaalea vahvahko lager kun ei ole missään tasossa helpoin laji. Heikommalta pienpanimolta odottaisin virhemakuista paskaa ja isolta panimolta viinankäryistä tasapainotonta pissaa. Tai <a href="https://www.youtube.com/watch?v=5yEyfdsnM8g">Terveet Kädet -hengessä</a> tasapainoisesti molempia. Tujulta odotan sen sijaan hyvää.</p><p>Tumman kultainen, pientä sameutta. Raikas, selvän yrttinen, hieman lakritsisalmiakkinen kulma tuoksussa. Suorastaan yllättävän raikas ja jännittävä. Ihan rehellisesti yksi parhaimman tuoksuisista heller bockeista mitä olen haistanut. Saksalaiset mukaan luettuna. Toki tavallaan "moderni", ei saksalainen näin ronskia humalaa omaansa laittaisi.</p><p>Pehmeä, täyteläinen runko. Upea tasapaino. Pehmeän pullahtava runko, jossa leipää, kevyttä makeutta ja sen päälle kaunis, erittäin kaunis humalan puraisu. Ei liikaa ylikatkeraa jälkikarheutta, ei mitään maltaan äitelyyttä jälkimakuun. Vain kevyttä sitruunankuoren häivähdyksiä laskevaa rakuunaista yrttiä. Loppuun aivan häivähdys alkoholia ja lämpöä. Näin.</p><p>Olipas kaunis tuote lajissaan. Aivan kärkisijoille, ainoana rokotuksena henkilökohtainen preferenssi: Tykkään itse kevyemmästä ja tummemmasta enemmän, joten kommentteihin voi lisätä muutaman kehun jos siltä tuntuu.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiara4AbilNp1qoirIVK5O4ipWbQeMs_Dmidm8_zyecLvhVpyiEmdiSnG1MAe7Zsnp51YVNelnSUiMZnblD28S3PjZvKnbVuFEv1ExJT9t-Uq8pnf8Jef3cQsrbKZtYisLH5FLxHiIuber7cPvDpFy2wne-OqXS_zCr9hFWCBhjUqANuIKeavJFElnGudg/s4000/20231007_134825.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="492" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiara4AbilNp1qoirIVK5O4ipWbQeMs_Dmidm8_zyecLvhVpyiEmdiSnG1MAe7Zsnp51YVNelnSUiMZnblD28S3PjZvKnbVuFEv1ExJT9t-Uq8pnf8Jef3cQsrbKZtYisLH5FLxHiIuber7cPvDpFy2wne-OqXS_zCr9hFWCBhjUqANuIKeavJFElnGudg/w369-h492/20231007_134825.jpg" width="369" /></a></div><p><b>Hangaround & Nobody Jaromir Lagr</b></p><p>Sori nimimaakari Tuju, tässä on vuoden paras bissen nimi. Naurahdin kaupassa ääneen kun näin. En tiedä jääkiekon takatukkalegendan olutmakua, mutta koska ukko on tšekki, niin varmaan pilsneri maistuu. Jyväskylän kiertolaispanimo on teettänyt olusen UG:lla lohjalla. Sielläpä ne kiertolaiset nykyään usein suorittavat. Parasta ennen on 7/24, eli olisko kolmisen kuukautta vanhaa.</p><p>Tumman kultainen, hieman samea. Aika kukkaista ja appelsiinista humalaa tuoksussa, ei mitään perinteisintä settiä siis. Taustalla murakan oloinen vilja, leipääkin. Ehkä diasetyyliäkin, ellen sitten kuvittele vain etiketin tšekin takia. </p><p>Suunmyötäinen ja pehmeä. Erittäin mukava. Mallas esillä lähinnä muhkeuden muodossa rytmiyksikössä, humala on soolokitarassa. Raikasta mandariinista humalaa, pientä greippiäkin purskahtelee. Tuntuva, mutta hyvässä tasapainossa oleva katkerointi loppuun. </p><p>Erittäin hyvä, rapsakka, virheetön ja raikas juomalager. En rehellisesti sanoen odottanut mitään ihmeitä, mutta tämä olisi ylittänyt kovemmatkin odotukset. Ei nyt ihan top-kymppi kamaaa, mutta lähelle!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSHCCJrPFF56JiXsy2hixuhhnvaOMeF2KQOKSEomJGU5vFCHhAkxtREI2HeUzhXEln5z2tuVUHXHe_WORUClYJSSPl1oes7FyLaoMO5u-cCJB-W7FNgqzJCBRwx2h3D_aXD2WdaFiZU5QeI4i3CPMsav-ntKRXFmMopObFaFORH8lhIYVLUryaOakCk-w/s4000/20231007_142506.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="474" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSHCCJrPFF56JiXsy2hixuhhnvaOMeF2KQOKSEomJGU5vFCHhAkxtREI2HeUzhXEln5z2tuVUHXHe_WORUClYJSSPl1oes7FyLaoMO5u-cCJB-W7FNgqzJCBRwx2h3D_aXD2WdaFiZU5QeI4i3CPMsav-ntKRXFmMopObFaFORH8lhIYVLUryaOakCk-w/w356-h474/20231007_142506.jpg" width="356" /></a></div><p><b>Cloudwater Piccadilly Pilsner</b></p><p>Lähikaupasta löytyi Pienen maahantuomaa Cloudwaterin pilsneriä. Panimohan on enemmän mehu-ipastaan tunnettu manchesteriläinen ja onkin siinä lajissa huipputekijä. Retrotölkki pisti silmään, joten nappasin mukaan. </p><p>Tölkki sanoo "classically hopped", sivuilla taas kerrotaan, että klassiseen humalointiin kuuluu mm. Chinook ja Mosaic. Eli ei tässä nyt sittenkään ehkä mitään saksapilsiä tavoitella. Mukana on myös vehnää ja kauraa. Tölkitetty heinäkuun lopulla, eli kaksi ja puoli kuukautta ikää.</p><p>Erittäin vaalea, keltainen. Sameutta on. Kaunis kukkurainen vaahto. Tuoksu ei itse asiassa ole mikään erityisen hyvä. Ylipäätään tuoksu on hyvin mieto, mutta siinä on vähän märkäkoirainen taustakäry. Ironista kyllä, just semmonen ison panimon liian pitkään kaupassa seisoneen hapettuneen oluen käry. Viljaa taustalla, näkkileipää. Kevyttä sitrusta, jotain epämääräistä persikkaakin sieltä tulee, lienee Mosaicin ansiota. </p><p>Erittäin kevyt, juotava, mutta ei silti vetinen. Hieno tasapaino siinä mielessä. Luultavasti kauran tuoma pyöreys pitää kokonaisuuden tosi hyvin kasassa. Se kyllä vehnän kanssa tuo olemukseen myös tietynlaista vehnäolutmaista pehmeyttä, joka vie ajatusta pois pilsnerin kuulaudesta. Vehnäleivän kaverina pientä vähän epämiellyttävän sokerista makeutta, siihen sitruksinen terhakka katkero, joka on myös varsin mukavasti raikas toisin kuin tuoksu antoi odottaa. Hyvin kuiva lopetus.</p><p>Ihan ok, ei sinällään mitään isompaa moitittavaa kuin tuoksun mutta panimon tietäen vähän pettymys. Hintaansa nähden (miltei 7€ tötsä) ei juhlittavaa. Keskiseuduille listassa. Olen huomaavinani tämän tyylisissä hyvin vaaleissa ja kevyissä craft-pilsnereissä jonkinlaisen trendin. En ehkä ole sen suurin ystävä, vaikka toki nämä ihan juotavia ovat. Vieläkin pelätään mallasta.</p><p><br /></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Himo Tumma Tunti<br />3. Salama Riwaka Pils<br />4. Takatalo & Tompuri Mustakaura<br />5. Kahakka Dry Hopped Lager<br />6. Tuju Vuohineuvos<br />7. Mufloni Mosaic Lager<br />8. Hagström Groß Pilsner<br />9. Schilling Modernism<br />10. Olarin China White<br />11. Verdant Helles<br />12. Whiplash Blue Ghosts<br />13. Newbarns Super Gold<br />14. Hangaround & Nobody Jaromir Lagr<br />15. Moon Lark Bench<br />16. Olarin Pronto? Prego!<br />17. Suarez Family River Black Lager<br />18. Stadin Black Lager<br />19. Great Notion Ledge Bier<br />20. Maku Horisontti Pils<br />21. Tuju Assmonkey<br />22. Cloudwater Piccadilly Pilsner<br />23. Prykmestar Keller Teer<br />24. Stigbergets Vinterbloss<br />25. FUKKNICE Eka Kalja<br />26. Mallassepät Solita Soliday<br />27. Hiisi Päivä Bock<br />28. Laitila Mosaic Lager<br />29. Karvilan TalentBeer <br />30. RPS Naughty Brgr Ja Puita!<br />31. Kimito Rye Rauch Lager<br />32. Etko/Salama Lubricator Doppelbock<br />33. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />34. Maku Kuura IPL<br />35. CoolHead Czech Please!<br />36. CoolHead Vamos!<br />37. Naïlo Czechmate<br />38. Mylläri Svejk<br />39. Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />40. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA</p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><br />(huom. setissä ei ole ollut vieläkään yhtään kunnolla huonoa olutta, vähän epätasapainoisia tai tunkkaisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella rohkeasti)</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-62956393895793794312023-10-01T10:24:00.003+03:002023-10-01T10:24:41.795+03:00Alkon uutuuksia - Lokakuu 2023<p>Alkossa taas pruuvattu. Sama proseduuri kuin joka kerta, Miss Sophie. Eli sokkona maistelu ja kommentit jälkikäteen. Oluita oli tällä kertaa vain kolme, joka tosin on kolminkertainen määrä edelliskertaan nähden.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8VbOzaZaH4Gwb2qqIM9kDvisKABvPWX8bvAFqhqR51AcUr6KVVAKhUGkTL-B3LXYv_2ozSSToisrca0ualPxql4MYLzx0SqzzaTKP5-ysiYG_c7SfimTwkuZc0r_UlIENY6cihFriehiMVr_iL7t3FlSouNPWnfKvdDlrW85-vDrRlR1st7VDILPB7FU/s4000/20230929_090348.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="422" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8VbOzaZaH4Gwb2qqIM9kDvisKABvPWX8bvAFqhqR51AcUr6KVVAKhUGkTL-B3LXYv_2ozSSToisrca0ualPxql4MYLzx0SqzzaTKP5-ysiYG_c7SfimTwkuZc0r_UlIENY6cihFriehiMVr_iL7t3FlSouNPWnfKvdDlrW85-vDrRlR1st7VDILPB7FU/w563-h422/20230929_090348.jpg" width="563" /></a></div><p><b>1.</b></p><p>Tumman kuparinen, pientä sameutta. Makean leipäistä mallasta. Tummaa hedelmää, rusinaakin jopa. Hieman karkeampaa mausteista humalaa. Pientä hapettuneisuutta pahvin muodossa. </p><p>Suussa lagermaisen kuulas, ohuehko, juotava. Liukkautta myös. Maku on mallasvetoinen, selkeää rouheaa viljaisuutta, ruisleipää, suklaatakin. Aika mukava. Loppuun hyvin tasapainotettu katkero. Kevyt hedelmäisyys tuoksussa hämää, mutta olisiko joku märzen tai mieto bock. Kotimainen. En osaa sanoa miksi, mutta ihan selvästi kotimainen.</p><p><b>Olut: </b>Mallaskoski Harvest Lager</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Kolmen viljan (ohra, kaura, ruis) syyslager. Lähelle meni veikkaus. Ihan onnistunut tapaus. </p><p><br /></p><p><b>2. </b></p><p>Ruskea, sameutta on. Ei juuri vaahtoa, mutta voi johtua olosuhteista. Mieto tuoksu. Tummaa maltaista leipäisyyttä tässäkin, kuten myös mausteista humalaa aika mukavan raikkaasti. Karamelliomenaa häivähdys. Toffeetakin? Ehkä menee kuvittelun puolelle se. </p><p>Suunmyötäinen, lagermaisen selkeä. Terävähkö katkeron puraisu. Maku myötäilee tuoksua, mutta vielä vähän hennommin. Kokonaisuus on vähän meh, eleetön. Ei sinällään mitään vikaa, mutta mitään ei oikein erityisesti nouse esiin. Siksi ehkä voi löytää ruokapöydässä hyvän kaverin, joka nostaa olutta. Syksyinen menohan tässäkin vähän on. Riistapata? Ryynimakkara? Tämäkin on kotimainen, ehkä jokin dunkel-viritys?</p><p><b>Olut: </b>Fiskarsin Pikkupässi Kekriolut</p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Brukettin sivujen mukaan "ruisbock". No lähelle meni sekin. Kotimaisuus näissä tuli jostain syystä kaikissa ihan ilmiselvästi esiin. Mikähän lie sekin? Hankala sanoa. Sama pätee nimittäin myös viimeiseen, kuten tulette huomaamaan. Oluitahan ei maistella yksi kerrallaan ja välissä paljastella vaan vasta lopuksi.</p><p><br /></p><p><b>3.</b></p><p>Tumman kultainen, sameutta on. Ovela tuoksu. Viljaista mallasta siinä pääosin, mutta humalat tuntuu erikoisilta, koska sieltä pirskahtelee minttua, ehkä eukalyptusta, olisko joku Ekuanot? Pahvista hapettumistakin taustalla. </p><p>Pehmeä ja suunmyötäinen. Erittäin juotava. Hunajakeksimäistä mallasta maussa, tukena kaunis, kevyen aprikoosimainen hedelmä taustalla tukena ja siihen varsin terhakka puraisu päälle. Jälkimaku on vähän sellaisen tympeän katkeron jyräämä ja se latistaa jälkifiilistä. Hiukan pirteämpi tämä voisi siis ehkä olla, mutta ei huono sinänsä. Samaa teemaa kuin edelliset selvästi, joku syyslager. Märzen tai ehkä jopa amber ale? Kotimainen.</p><p><b>Olut: </b>Hiisi Pääpäivä Festbier<br /></p><p><b>Jälkiviisaat: </b>Onko tää nyt Päivä vai Pääpäivä? Pruuvin listassa tämä on Pääpäivä ja baareissa tämä on ollut nimellä Pääpäivä, mutta Alkon sivuilla ja Hiisin sivuilla ja ilmeisesti pullon etiketissä olut on pelkkä Päivä. En tiedä. Festbier joka tapauksessa. Ehkä vähän tummahko festbieriksi, niin vetäisin märzeniksi itse. En tiedä mistä hitosta tuo minttuisuus humalan tuoksusta aivoon tuli, kun ei näy kenenkään muun kuvauksissa sellaista, mutta kyllä se siellä ihan selvästi silti oli. Näin se menee.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-69484653857711452302023-09-16T13:39:00.000+03:002023-09-16T13:39:27.770+03:00Englanti 2023 - osa 2: Oxford<h2 style="text-align: left;"><b><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBviPugvwKEzoG1Hmta9KliUFfKpKXWbXgFdup0abc9d8HssVMtCtTCOcRpDXBrcNsz84NAjUlg1SoBRGbTtyKHWsNORUs2lGScKVxzrZiM0GafNNu2QfRjeSPWwAT4-poxnRaE7YGCk17i_bWi8X98gdlgM52xIPnt-iOn5r1yIzSNFTO36jlDteRJSE/s3264/IMG_20230803_141723_HDR.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="431" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBviPugvwKEzoG1Hmta9KliUFfKpKXWbXgFdup0abc9d8HssVMtCtTCOcRpDXBrcNsz84NAjUlg1SoBRGbTtyKHWsNORUs2lGScKVxzrZiM0GafNNu2QfRjeSPWwAT4-poxnRaE7YGCk17i_bWi8X98gdlgM52xIPnt-iOn5r1yIzSNFTO36jlDteRJSE/w575-h431/IMG_20230803_141723_HDR.jpg" width="575" /></a></div></b></h2><h2 style="text-align: left;"><b>Oxford</b></h2><p>Oxford oli suunniteltu välipäiväksi, jolloin tarkoitus oli keskittyä vähemmän aikuisaikani ylijumalan oluen sijasta enemmänkin lapsuuteni <i>Eru Ilúvatar</i>in eli Tolkienin palvontaan. Ukko kun on ainakin puoliksi* syypää anglofiliaani. </p><p>Mutta olihan siellä toki muutama pubikin...</p><p>Bussikyyti OxfordTubella Lontoosta on helppo, halpa ja nopea. Kannattaa vain huomata, että Victorian bussiasema, josta Oxfordin bussit lähtevät, <i>ei </i>ole osa Victorian metro/juna-aseman rakennusta vaan väliä on hyvä puolisen kilometriä. </p><p>Päiväpuoli Oxfordissa meni museoita suhatessa ja Tolkienin taloa ihmetellessä (siihen saakin menemään melkein kokonaisen minuutin, yksityisasumusta kun ei viitsi hirveästi tuijotella). Luonnontieteellinen museo oli melkoinen lapsiperheiden temmellyskenttä, mutta sen perällä oleva Pitt Riversin antropologinen museo on mahtava. Molemmat ilmaisia muuten. Pitt Riversin keihäiden, fetissien ja pakarakoristeiden seasta ajattelin suunnata yhdelle päiväoluelle.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzDCYv3gmQxgIwON3z8QlGfGUT5mRP3HW1JGizpLvfQ03MMigsm3LGd0AlITNbYmvpr2gIIncM6irETPmZZV7NjuX9ke9h7f5WniYKH_XFNzNr-Kgya0TTB2NZjSl2Igp4IwrSL3brxX6wi9BtMt4CrfsfcFIyNzocjyQwhIJETU9XMoHYOFneUsxn5S4/s1971/uusieagleandchild.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1458" data-original-width="1971" height="381" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzDCYv3gmQxgIwON3z8QlGfGUT5mRP3HW1JGizpLvfQ03MMigsm3LGd0AlITNbYmvpr2gIIncM6irETPmZZV7NjuX9ke9h7f5WniYKH_XFNzNr-Kgya0TTB2NZjSl2Igp4IwrSL3brxX6wi9BtMt4CrfsfcFIyNzocjyQwhIJETU9XMoHYOFneUsxn5S4/w514-h381/uusieagleandchild.jpg" width="514" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Siellä se olisi ollut.</td></tr></tbody></table><br /><p>Ilmiselvin pubi kaupungissa käytäväksi olisi tietysti ollut <i>The Eagle and Child</i> pitäjän keskustassa. Kuuluisa pubi on eritoten siksi, että siellä kokoontui aikoinaan <i><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/The_Inklings">The Inklings</a></i> -niminen kirjoittajapoppoo, jonka jäseniä olivat mm. edellä mainittu JRR, mutta myös Narnia-veijo C.S.Lewis. Olen vähän haaveillut Kotkassa ja Lapsessa käynnistä varmaan kaksikymmentä vuotta eli siitä lähtien kun kuulin sen olevan olemassa. Maailman musta vihollinen <strike>Morgoth</strike> Covid oli kuitenkin saanut pubin sulkemaan ovensa ja rakennus on ilmeisesti muutenkin huonossa hapessa ja vaatisi kalliin remontin. Uusin tieto on, että <a href="https://www.oxfordshirelive.co.uk/news/oxfordshire-news/historic-eagle-child-pub-oxford-8714916">toivoa ehkä on näköpiirissä</a>, mutta eipä se minua elokuun alulla lämmittänyt. Noh, näki sen ulkoa sentään.</p><p><b>Lamb and Flag</b></p><p>Suljettua pubia vastapäätä on onneksi toinen perinteikäs <i>Lamb and Flag, </i>jossa sentään mainittu porukka kokoontui viimeisinä vuosinaan, vaikkakin ilman olennaisinta jehua. Sinne siis. Vaikka rakennus on yhden kaupungin vilkkaimman ja leveimmän tien varrella, pubin varsinainen sisäänkäynti on sen mukaan nimetyllä sivukujalla, joka menee ikään kuin rakennuksen läpi. Kuja johtaakin melkein suoraan edellä mainituille museoille, joten saapuminen oli helppoa. </p><p>Suht tunnelmallinen vaaleaksi rapattu, vanha, sisätiloista matalahko ja varsin koruton pubi. Sen sivualkovissa oli seinällä herra ja rouva Tolkienin kuva, joten istuskelin siihen katselemaan satusetää silmiin. Pubi on "free house" eli ei panimoihin sidottu. Melko craftinen valikoima, jopa pumpuissa. Otin paikallista Loose Cannon -panimon bitteriä, jonka nimeä en näköjään sitten kirjoittanut muistiin mihinkään mistä sen löytäisi. Olut oli mukiinmenevää ja pubi mukava. Ikävä kyllä jo vuodesta 1992 suunniteltu viisitoistaosainen fantasiakirjasarjani ei vieläkään saanut alkulausetta, että se siitä inspiraatiosta sitten. <i>Caskissa puun sisällä asui hop-peli...</i></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNKaFwQSNuOTKrfPTCORQQtB9O0ELHFYP7Tg88vbSHZd-DwlFmd6sGVzhYkXs-jXA-1mwPy6uuxaXQhcXR3PkzKG6BxnjUtYAjE4EHKZhQhqiRfd2eL1jSVlSoEJA8FKlNz7ds-0qgw06JbrLNc0qvm1TAGpxnGlY0efbiuFAqwi5ToWtavhTSduHE1SE/s3264/IMG_20230803_153653.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="517" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNKaFwQSNuOTKrfPTCORQQtB9O0ELHFYP7Tg88vbSHZd-DwlFmd6sGVzhYkXs-jXA-1mwPy6uuxaXQhcXR3PkzKG6BxnjUtYAjE4EHKZhQhqiRfd2eL1jSVlSoEJA8FKlNz7ds-0qgw06JbrLNc0qvm1TAGpxnGlY0efbiuFAqwi5ToWtavhTSduHE1SE/w388-h517/IMG_20230803_153653.jpg" width="388" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä se jii-är-ärkin istui ja kaljaa joi, jos oikein<br />kovasti niin uskon.</td></tr></tbody></table><p>Piipahdin hotellilla lepuuttamassa, mutta palasin pian bussilla takaisin keskustaan hortoilemaan. Oxford on näppärän pieni ja aika nopeasti olennaisin ydin oli nähty. Päädyin kauppahalli The Covered Marketiin, jossa oli melkein kaikki jo kiinni ja muutenkin vaikutti kovin ylimainostetulta mestalta. Pullahdin eri ovesta ulos High Streetille. Siltä lähti läheltä pikkuruinen sivukuja Alfred Street, jonka päässä näkyi jotain tuttua punaista. No mutta, onkos siellä Fuller'sin pubi? </p><p><b>The Bear</b></p><p>Olihan siellä ja sattumalta se oli ollut listassani muutenkin. The Bear väittää olevansa Oxfordin vanhin pubi, paikalla jo vuodesta 1242. Tai niin ne väittävät, pubien ikäväitteissä vastuu on yleensä kuulijalla. Tämänkin varsinainen alkuperäinen pubi on ollut High Streetillä ja nykyinen on <i>vain</i> 249 vuotta vanha. Mutta pubin historiaa on siis kuitenkin 781 vuoden ajalta, joten Kaisaniemen Juovalla on vähän tekemistä vielä. Olisi muuten sinällään noloa jos tämmöinen olisi kaatunut koronaan, jos se kerran väittää mustasta surmastakin selvinneensä.</p><p>Karhu oli äärimmäisen viehättävä vanha pikkupubi. Vanhanaikainen sisätila tummaa puuta ja hirttä. Niin matala, että minunkin 173-senttinen varteni joutui vähän kumartelemaan ovissa, muutaman sentin pidemmillä näkyi ottavan päälaki kattoparruihin kiinni pubihuoneessakin. </p><p>Olutvalikoima oli cask-pumpuissa Fuller'sia, kegeissä teollisuuslagereita Asahin ja Heinekenin konsernivalikoimista ja lisäksi Beavertownin Gamma Rayta, jota tuntui olevan kaikkialla briteissä tyrkyllä muutenkin. Heinekenhan senkin omistaa tätä nykyä ja ilmeisesti tekee Gamma Raysta jotain Brittilän Lagunitasta. Otin Gale's HSB:n pumpusta, sitä kun harvemmin (eli ei koskaan) Suomessa näkee. Bitteriksi vahvahko 4,8% entisen George Galen panimon olut on mukavan pehmoinen kokemus. Kiva, että myös Asahin Fuller's pitää sen edelleen omien brändiensä ohella tuotannossa.</p><p>Pubin kuriositeettina seinillä ja katoissa on lasien takana tuhansittain irtileikattuja kravattien päitä. Siis mesta on suorastaan vuorattu niillä. Jokaisessa on lapulla päivämäärä ja jonkin klubin, koulun tai muun seuran nimi. Mitään selitystä en niille sieltä löytänyt, mutta internetistä selvisi, että 1950-luvulla pubin isäntä oli alkanut keräillä kravatinpäitä ja uutta vastaan sai puoli pintia olutta. Piru kun en käytä kravattia tai kuulu klubeihin. Poistuessani huomasin, että pubin takana olisi ollut myös varsin hyvän kokoinen terassi.</p><p>En tietenkään ottanut koko kapakasta yhtä ainutta kuvaa.</p><p>Aavistin, että nälkä alkaa jossain vaiheessa painaa ja lähdin hortoilemaan kaupungin läpi pohjoiseen kohti illallispubia.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhrLw9Cg2roSt-APHnxwXB_Tc_0x8Q2tO5iF6FBVzObLn3lALueS20UjZSK6r5P-SWNjIT66ukQk457-GR0w5sFJVOt_TDGl7w_JPCq8h1WIPj92zgnC8zHF_GtXhCvOJHWC2VnEIQLTA_gfPzrKi4pw7IXHsLcljabVsbCDzkMLcmJ6OwnXjUMHqcrog/s3264/IMG_20230803_180048.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="321" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhrLw9Cg2roSt-APHnxwXB_Tc_0x8Q2tO5iF6FBVzObLn3lALueS20UjZSK6r5P-SWNjIT66ukQk457-GR0w5sFJVOt_TDGl7w_JPCq8h1WIPj92zgnC8zHF_GtXhCvOJHWC2VnEIQLTA_gfPzrKi4pw7IXHsLcljabVsbCDzkMLcmJ6OwnXjUMHqcrog/w428-h321/IMG_20230803_180048.jpg" width="428" /></a></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKHo47-P4bK9YD2zegM0L9BqFUKtbJty-SsoIRzKdpWuhCNh2fnBLHVrNT1Gxka1wJSM8z_djx6Mn-AKoVmangeV7pEMRAHz7WNBHdBH_DccutYIwAIL4KiiBvKaZ8GYQHyU9TVyZKCc6nYKqie92JRYuWMVIGEF-PHy4p0W-SUfBQUE2BYYnQuI7Ocis/s3264/IMG_20230803_184843.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="409" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKHo47-P4bK9YD2zegM0L9BqFUKtbJty-SsoIRzKdpWuhCNh2fnBLHVrNT1Gxka1wJSM8z_djx6Mn-AKoVmangeV7pEMRAHz7WNBHdBH_DccutYIwAIL4KiiBvKaZ8GYQHyU9TVyZKCc6nYKqie92JRYuWMVIGEF-PHy4p0W-SUfBQUE2BYYnQuI7Ocis/w307-h409/IMG_20230803_184843.jpg" width="307" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joskus pubien nimet ovat aika... obskuureja.</td></tr></tbody></table><p><b>The Perch</b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivpDzGzYA2agRbgm8XBIsXyKh5bmBNYWC67KmsLzFGUwyFrBtH5G0brs6hU4lQ6WtEuKqp1S8QPaAF7WgnokwZ9YFY1XPnyNzrSrQhxrhdiuqciZAN_UfkL4M09ods3dXYRAn0SPscv6GrSBNkiPjLNgAQPLVtI0Fy4Etc3z_omCfJaksrS416IY4lYds/s3069/niitty.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2184" data-original-width="3069" height="364" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivpDzGzYA2agRbgm8XBIsXyKh5bmBNYWC67KmsLzFGUwyFrBtH5G0brs6hU4lQ6WtEuKqp1S8QPaAF7WgnokwZ9YFY1XPnyNzrSrQhxrhdiuqciZAN_UfkL4M09ods3dXYRAn0SPscv6GrSBNkiPjLNgAQPLVtI0Fy4Etc3z_omCfJaksrS416IY4lYds/w510-h364/niitty.jpg" width="510" /></a></div><br /><p>Oxfordin luoteiskulma on rauhoitettu suurelle Port Meadow'n yhteiskäyttöniitylle. Niitty on toiminut vapaana laidunmaana ainakin tuhat vuotta, eikä sitä ole tiettävästi ainakaan neljään tuhanteen vuoteen kynnetty pelloksi. Kaksi ja puoli kilometriä pitkällä, reilusti yli sadan hehtaarin nurmialueella saa siis vapaasti laiduntaa eläimiään edelleen. Hevosia siellä nytkin taisi kaukaisuudessa vaeltaa kun tulin alueen eteläpäästä sisään. Thames juoksee niityn länsipuolta, varsin kapoisena virtana tässä kohtaa. Suureksi joeksi se levenee vasta paljon lähempänä Lontoota.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8zh3migby8T9r_PCSmpUN9fX1JSkHO7boAh2EP8_6petwrq3PNkQL5RYFHJWdxXimJ-xDeO9nkwvXF_CfGW84dsxxrfoAE7GAk5jkEh99QlI6cB8Z3cR1LpyDnBYDuaYSV8glMj2cz--RwYQyzwNHGOlKcy7fcfGom9Lk0yZ3e3Ewi6I4pFRGzhWAsc0/s3264/IMG_20230803_202450_HDR.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="444" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8zh3migby8T9r_PCSmpUN9fX1JSkHO7boAh2EP8_6petwrq3PNkQL5RYFHJWdxXimJ-xDeO9nkwvXF_CfGW84dsxxrfoAE7GAk5jkEh99QlI6cB8Z3cR1LpyDnBYDuaYSV8glMj2cz--RwYQyzwNHGOlKcy7fcfGom9Lk0yZ3e3Ewi6I4pFRGzhWAsc0/w592-h444/IMG_20230803_202450_HDR.jpg" width="592" /></a></p><p>Joen yli pääsee pientä kävelysiltaa pitkin ja vähän siitä eteenpäin kun kääntyy poispäin joelta muutaman sata metriä suhteellisen villinä rehottavan niittyalueen läpi, tulee todella kauniin vanhan olkikattoisen maalaispubin kohdalle, jonka pihassa on kyltissä teksti "The Perch" eli Ahven.</p><p>Tosin ennen sinne pääsyä jo puolimatkassa tuli selväksi, että pubissa on jotkin isot kinkerit. Möykkä kantoi melkein joelle asti. Pubin viereistä laidunta yksin hallinnut lehmä ei arvostanut menoa lainkaan vaan ammui mölinän päälle sen mikä kurkusta lähti. Ah, maaseudun rauhaa. </p><p>Kun tulin paikalle, lehmä keskitti huomionsa minuun ja alkoi ammua suoraan minulle. Rupattelin nautarouvan kanssa hetken ojan yli, mutta ammu oli sen verran kyrpiintyneen oloinen pubin elostelijoihin, että alkoi vähän kuumottaa tuleeko se kohta ojan yli päälle. Parempi mennä käännytettäväksi pubin ovelta. Möykästä ja autojen määrästä päätellen näytti nimittäin pahasti siltä, että siellä olisi yksityistilaisuus. </p><p>Olihan siellä, häät nimittäin. Häät kuitenkin varasivat paikasta vain pihan ja pubin ja ravintolan puoli oli normaalisti auki, huh. Sisään astuessa tuli pieneen pubimaisempaan tilaan kaminan ja baaritiskin läheisyyteen. Tiskin toisella laidalla, vähän ylempänä, on pieni vähän intiimimpi ruokailutila ja sitten talon koko takaosa on siunattu suurelle ravintolatilalle. Täysmittainen ravintolahan tämä enemmän oli kuin pubi oikeastaan, mutta näinpä monet vanhat maalaispubit ovat pelastuneet: Muuttumalla ruokapainotteisiksi gastropubeiksi.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY2j9loJWnww1fuTaiO5G91Rj8D3BU6gmYREHyrtJF2d-AZqQmu2GGmUlgrBADp6oR4zWOzmC14xjfPAyrSGJrL102X6BLjnV3CEnO7AfMNx208BO4sCRjPSkYt5Aq2eY7oewuIN8WXpe58gTuOQig7JhmPsFvB2knqGVFdTRTLAtha_IrYtL6VNF_jg0/s3264/IMG_20230803_192400.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="488" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY2j9loJWnww1fuTaiO5G91Rj8D3BU6gmYREHyrtJF2d-AZqQmu2GGmUlgrBADp6oR4zWOzmC14xjfPAyrSGJrL102X6BLjnV3CEnO7AfMNx208BO4sCRjPSkYt5Aq2eY7oewuIN8WXpe58gTuOQig7JhmPsFvB2knqGVFdTRTLAtha_IrYtL6VNF_jg0/w366-h488/IMG_20230803_192400.jpg" width="366" /></a></p><p>Talon oma olut on lager, mutta pumpussa oli läheisen perinteisen panimon Hook Nortonin tuotteita. Ei ikävä kyllä mildia. Tilasin best bitter Hookyn (vain 3,4%, todella miedon pään bitter jo) joka tarjoilltiin mukavasti perinteisessä dimpled mug -tuopissa, jollainen minulla on kotonakin vakituoppina. Heti on kotoisampi olo. Paikka oli ihan täynnä ruokailijoita ja häävieraita, mutta pienemmältä ruokapuolelta vapautui minulle juuri pöytä, johon tarjoilija hätisteli istumaan. Perhana, olisin paljon mielummin syönyt takkahuoneen puolella, mutta mennään nyt.</p><p>Lista oli vähän teennäisenkin hienostelevasti kirjoitettu, mutta annokset lopulta pääosin ns. pubiruokaa. Vähän hienommin selitettynä ja valmistettuna vain. Tilasin <i>haudutettua porsaan lapaa, omenaa ja täysjyväsinappia naudanrasva-taikinakuoressa, hispi-kaalia ja paahdettua perinneporkkanaa sekä kolmesti paistetut ranskalaiset perunat. </i>Tai siis lämpimän possupiirakan ja ranet. Hintaa näille tuli alkupaloineen vähän reilu 30 puntaa.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAPtZdXxIbkLDKo5URRC5aD4PWu8GEGF3ELSsPTak_mb5CFjiE81mCjw-PtQgpi0yfqgEDM5T0fEEXdTOliQR7iJUb_UZNetUsssJ3jT2wbKtnWkX0FdsOWopqHrRQYMAcqwKUybMAFOvZ9GbaJsyzudr7a05nRS5Owgjt3wp4BzNIpDjqTHT9weJBdlQ/s3264/IMG_20230803_193857.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="364" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAPtZdXxIbkLDKo5URRC5aD4PWu8GEGF3ELSsPTak_mb5CFjiE81mCjw-PtQgpi0yfqgEDM5T0fEEXdTOliQR7iJUb_UZNetUsssJ3jT2wbKtnWkX0FdsOWopqHrRQYMAcqwKUybMAFOvZ9GbaJsyzudr7a05nRS5Owgjt3wp4BzNIpDjqTHT9weJBdlQ/w485-h364/IMG_20230803_193857.jpg" width="485" /></a></p><p>Otin alkupalaksi snäksilistalta viiriäisenmunia sellerisuolalla, ihan vain koska halusin nähdä niin epäpubimaisen annoksen. Kuppi keitettyjä viiriäisen munia saapuu ja ihmettelin hetken miten niitä pitäisi syödä. Aina aiemmin kun olen syönyt viiriäisen munia, ne ovat olleet paistettuja. Yritin kuoria yhtä munaa ja ei siitä meinannut tulla helvettiäkään. Ei kai näitä pirukaan näprää kuoristaan, puoli tuntia per muna? Kuorineenko nämä vedetään? Kokeilin yhden kuorineen ja totesin, että ihan hyvä se on niinkin. Onpahan kiva rapsakkuus siinä. Kun tarjoilija tuli pääruuan kanssa, kysyin, että mikä meno viiriäismunien kanssa. Että olen tässä nyt näitä kuorineen vedellyt, heh heh. Tarjoilijan naama värähti vähän kauhuissaan ja siitäpä selittelemään, että eikun niitä sillai pyöritellään käsien välissä ja sitten siitä kuori irtoaa helposti. <i>"But I guess it's nothing dangerous... I think you're fine." </i>Asia selvä.</p><p>Pyörittelin yhden munan käsien välissä, eikä siitä kuorimisesta tullut edelleenkään yhtään mitään. Äitis oli helppo kun käsien välissä pyöritti. <i>"Paskat, luusto kiittää kalsiumista"</i> tuumasin ja vedin loputkin munat kuorineen. Pääruuan kanssa oli vähemmän haasteita. Piirakka oli oikein hyvää, kastike muhkeaa ja bitter toimi niiden kaverina erinomaisesti. Ruuan puolesta paikkaa voi suositella ja sijainti ja rakennuksen miljöö ovat upeat. Ikävä, että häät olivat varanneet pihan, sillä puutarhan puolelta vanhan talon ihastelu olisi ollut hehkeimmillään.</p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjib9SjSU07vjbPP6Dzj9TSGY0AmqTXR5ZYQXqVLFfSnOrh22x6Aq2UnsbgQitYvo7nixU8EqlznGzNt06fw1mVW2yFIZIiRL-VTbPt6tKfuTvCMTzGH4lPFW0X1WsBwHAL5EfTl8bAG7Wn1fxCty1MrvkMV6jrf-KPfsAGLUAly4IO57hgY_sSwyl8EVo/s3264/IMG_20230803_194734.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="377" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjib9SjSU07vjbPP6Dzj9TSGY0AmqTXR5ZYQXqVLFfSnOrh22x6Aq2UnsbgQitYvo7nixU8EqlznGzNt06fw1mVW2yFIZIiRL-VTbPt6tKfuTvCMTzGH4lPFW0X1WsBwHAL5EfTl8bAG7Wn1fxCty1MrvkMV6jrf-KPfsAGLUAly4IO57hgY_sSwyl8EVo/w502-h377/IMG_20230803_194734.jpg" width="502" /></a></p><p>Häiden ja täyden ravintolan hektinen meno ei erityisemmin muutenkaan kutsunut jäämään vaikka paikka rauhallisempana aikana olisikin aivan upea maalaispubi. Siirryin syötyäni ulos ja mietin mitäs seuraavaksi. Seurailin etupihalle köpötelleen naapuruston kissan toimintaa hetken ja tuumasin jalkojen levänneen sen verran, että vielä tästä jaksaa kävellä. Kun on kalaan lähdetty niin ei kai tässä mihinkään ahvensaaliiseen tyydytä, kun on taimentakin tarjolla.</p><p>Nimittäin Port Meadow'n pohjoispuolella on toinen kalan mukaan nimetty maalaispubi, The Trout Inn. </p><p><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2jY2RrVkNCrACVw_yed519Ns40mjoLgDv3tpItPGQtbZb_nFTi2fRn7S_Gy98TKXNznlGe82V1P1h-TFMVj1uSrd4Mer_wNfkywoTHJI7IWuFjs-BDK3OfuTTEp7DlbTVRcY4WWC7SZf_nEh6G9YnuUVe_-O7Y0QVum8HsXqTBDLp_LZ4EVWzU9M-HV0/s3264/IMG_20230803_204443_HDR.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="509" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2jY2RrVkNCrACVw_yed519Ns40mjoLgDv3tpItPGQtbZb_nFTi2fRn7S_Gy98TKXNznlGe82V1P1h-TFMVj1uSrd4Mer_wNfkywoTHJI7IWuFjs-BDK3OfuTTEp7DlbTVRcY4WWC7SZf_nEh6G9YnuUVe_-O7Y0QVum8HsXqTBDLp_LZ4EVWzU9M-HV0/w382-h509/IMG_20230803_204443_HDR.jpg" width="382" /></a></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiiW0-WeBjr1Z9IFoTtpJ0GPb05WVU_6Y_ZaRLu1lfawCFwLYwwhEPlfnN3S36TK86ABA4kffrvJSgz9qR3nB-JSwFs-cpQNxyELp07vP59Isp-vjGgqK_XBN9jMUJ7VOGs_mKroQB8iuzRPcBQ_T5xmtD0Gin53LTcz1_p6a6TrgFX1-g_DYpqZF6CQA/s3264/IMG_20230803_211509.jpg" style="font-size: 24px; font-weight: 700; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="316" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiiW0-WeBjr1Z9IFoTtpJ0GPb05WVU_6Y_ZaRLu1lfawCFwLYwwhEPlfnN3S36TK86ABA4kffrvJSgz9qR3nB-JSwFs-cpQNxyELp07vP59Isp-vjGgqK_XBN9jMUJ7VOGs_mKroQB8iuzRPcBQ_T5xmtD0Gin53LTcz1_p6a6TrgFX1-g_DYpqZF6CQA/w421-h316/IMG_20230803_211509.jpg" width="421" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nunnaluostarin raunioiden vahtikissa</td></tr></tbody></table><p></p><p><b>The Trout Inn</b></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgE8bR93qcxpahphQcL2OAMx-p8buLDWQx_07-LoAzmku82suV2rrWDasiC31ntUqfnSxtyieVDS0taTJGQP-_o7H5IQGLoXE15f_4VTw8bb8_LUZMTagf6yZag7jkMaUN8B3PLhl7CGQy_R1_k1pDKA9flMFkrjgAkmE4iAlSEaX59kPxnDYwYRY6-unY/s3264/IMG_20230803_211852.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="396" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgE8bR93qcxpahphQcL2OAMx-p8buLDWQx_07-LoAzmku82suV2rrWDasiC31ntUqfnSxtyieVDS0taTJGQP-_o7H5IQGLoXE15f_4VTw8bb8_LUZMTagf6yZag7jkMaUN8B3PLhl7CGQy_R1_k1pDKA9flMFkrjgAkmE4iAlSEaX59kPxnDYwYRY6-unY/w528-h396/IMG_20230803_211852.jpg" width="528" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pädin kameralla alkoi tulla iltahämärässä rajat vastaan...</td></tr></tbody></table><br /><p>Kun Ahvenesta kävelee vajaan pari kilometria kaunista Thamesin vartta pohjoiseen, väistellen kymmenet reittiä omanaan pitävät jänikset, päätyy pienelle Godstownin kanavasululle ja sen sivuutettuaan voi ihastella vanhan nunnaluostarin raunioita auringon laskiessa. Heti luostarin kohdalla joen toisella puolella metsikön läpi näkyi vanhan joenvarsipubin lämpimät valot. Lähestyessä noin kahden maagisen minuutin ajan tuntui kuin Pomppivaan Poniin olisi tulossa. Pubille johti joen yli vanha kivinen kaarisilta. Pysähdyin siihen vielä ihastelemaan pytinkiä, joka oli kuin oppikirjasta vedetty vanha majatalo. Tätä tänne tultiin hakemaan.</p><p>Siihen se hyvä meininki sitten loppuikin. Pubi itsessään oli suuri upea vanha talo, jossa oli intiimejä sopukoita ja suuri terassi joen varressa. Se oli myös tullessani pitkälti tyhjentynyt jo ruokailijoista. Täydellistä siis. Joo, paitsi, että joka paikassa pubia soi varsin hyvällä volyymillä paskaa listadancea. Ynts-ynts-ynts-ynts-voi-ynts-perkele. Sellaista mikä ei sopinut paikan tunnelmaan lainkaan ja ylipäätään sopii ainoastaan siihen tunnelmaan, jossa musa soitetaan halvan auton kalliista äänentoistojärjestelmästä silloin kun sierra jättää sen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=VrjK-92Qa5E">turbokolomosen kautta nelosen puhaltimella</a>. Ei idyllisen rauhallisen jokimaiseman varressa istuessa! Tämä musansoittomalli on erityisen yleistä entisessä itäblokissa, mutta aina välillä siihen törmää muuallakin, ml. Suomessa. Kuulkaa istuskeluravintoloiden pitäjät, jos tulee semmoinen olo, että nyt kannattaisi asiakkaille soittaa eurodancea tai jotain helevetin Radio Novaa, niin käykää vetämässä pari kertaa vessaa pää pöntössä niin kyllä se pahin ahistus siitä sitten haihtuu.</p><p>Olutkin alkoi maistua pahalta. Se oli paljon parjattua Sharp'sin Doom Baria, eikä edellisiin verrattuna ollut mitenkään erityisen hyvin pidetystä tynnyristä. Lättänää, kovaa ja metallista. Enpä ole aiemmin kohdannut näin lupaavan näköiseltä paikalta näin heikkoa toteutusta. Ehkä Prahan U Flekůssa, mutta siellä on sentään maailman parasta tummaa lageria kompensoimaan pettymystä. Vitutti koko mesta, joten jätin tuopin puolitiehen ja taimenen omaan arvoonsa. Ahven on muutenkin paljon siistimpi kala. Noh, rehellisyyden nimissä ehkä taimenkin hieman aiemmin illasta ruoka-aikana on miellyttävämpi. Miljöö ainakin on aivan ensiluokkainen. </p><p>Ö-luokan urbaanina Aragornina samoilin kuumottavan pimeitä teitä hotellille viimeiset kilometrit, koko päivän kävelleiden jalkojen noustessa rivakasti kuin eläkeikäisellä mursulla. Hotellilla kaaduin suoraan sänkyyn. Ihana lepopäivä tää Oxford. Huomenna Birminghamiin ja mustalle maalle.</p><p><br /></p><p><span style="font-size: x-small;">*muut syypäät lienevät Lätsä-sarjakuvat, brittikomedia ja Varkauden edesmennyt Oscar's Pub</span></p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-79253315837647490702023-09-15T18:01:00.000+03:002023-09-15T18:01:18.431+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi - osa 9
<p style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPlxuMFFcjsOaQY-v8arXPGmkfxlabAHZBFmP_S5xl-Dpillr5kyy6SFZIgRGn6r9pYS1txNP5Pfpoo6CkIDMInVI55JCzPi1r7gTXyHMYQ6bDbCLoq7VJzSNzDzZWGihYtKYSr57iyxRpyqeu0ZBk0Q_hL7DHpGHoPeWulBG3NnrV0_JfyhstwcghWVE/s4000/20230906_175236.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="509" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPlxuMFFcjsOaQY-v8arXPGmkfxlabAHZBFmP_S5xl-Dpillr5kyy6SFZIgRGn6r9pYS1txNP5Pfpoo6CkIDMInVI55JCzPi1r7gTXyHMYQ6bDbCLoq7VJzSNzDzZWGihYtKYSr57iyxRpyqeu0ZBk0Q_hL7DHpGHoPeWulBG3NnrV0_JfyhstwcghWVE/w382-h509/20230906_175236.jpg" width="382" /></a></p>
<h3 style="text-align: left;"><b>Newbarns Super Gold</b></h3>
<p>
Käväisin taannoin Pienessä ja Hämeen Erkki löi tällaisen kouraan
maistiaiseksi. Korruptionäyte siis. Noh, maistetaan. Itselleni uusi nuori
panimo, perustettu 2019 ja toimii Skotlannin Edinburghissa. Perustajilla on
taustaa aika kovissa brittipanimoissa kuten Kernelissä, Sirenissä ja
Beavertownissa. Kertoo olevansa "klassisten tyylien inspiroima". Katellaan.
</p>
<p>
Tölkki on hauska. Tässä on sellaista 1960-70-lukujen premium-lagereiden
retrohenkeä, paljon kultaa ja nimikin Super Gold on retrohtava. Klassiset
palkintomitalitkin etiketissä on, tosin ei ne mistään kilpailuista ole, kunhan
kuuluvat asiaan. Panimo kertookin että etiketit perustuu vanhoista
lasinalusista löydettyihin logoihin.
</p>
<p>
Tuoksuu niin sanotusti oluelle, sillä tavoin kuin myös ei oluenharrastaja
määrittelisi sen. Hyvä, raikas, hieman keksimäinen maltaisuus. Hyvin
saksalainen fiilis, jonka tukena pirteää aika hedelmäistä brittihumalaa.
</p>
<p>
Pehmeä, kierähtää vähän vetisen puolella, mutta nousee sieltä katkeroinnin
kanssa ylös. Se tuntuukin aika tymäkältä ensi alkuun, ottaa toisen hörpyn
tyyntyä. Viljainen mallas on ensikosketuksessa ja taustalla, mutta katkero
kyllä hallitsee kokonaisuutta, sellaiseen saksalaisen pilsin malliin. Loppu on
lyhyt, kuiva ja jättää suun puhtaaksi, mitä nyt kevyt yrttinen jälkimaku
siellä pyörii.
</p>
<p>Erittäin jees, yläpuolikkaaseen.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg2uILYmQomjqEzSOSyXp1Z8LO7bQJqcbaEEFNfGzNkwcL0DRsVHM91sYACAT-LVpxL9t7OXrouJbdyQ0TezcEA9cSPDCcTgRiOYklXthwzmakpn39iOqfV6VtQ76ycEvFB5WkOCCLnGJUhBDxhutYjraL4gc8nP0uT-d21JLkXA4F9MdqCm_AwiXRD1s/s4000/20230907_181414.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="506" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhg2uILYmQomjqEzSOSyXp1Z8LO7bQJqcbaEEFNfGzNkwcL0DRsVHM91sYACAT-LVpxL9t7OXrouJbdyQ0TezcEA9cSPDCcTgRiOYklXthwzmakpn39iOqfV6VtQ76ycEvFB5WkOCCLnGJUhBDxhutYjraL4gc8nP0uT-d21JLkXA4F9MdqCm_AwiXRD1s/w379-h506/20230907_181414.jpg" width="379" /></a>
</div>
<h3 style="text-align: left;"><b>RPS Naughty Brgr Ja Puita!</b></h3>
<p>
Kuopio on siitä ovela pitäjä, että siellä on kaksi täyspainoista* panimoa,
joista molemmat onnistuvat olemaan kaupungin toiseksi parhaita. Niistä
parempi/huonompi RPS on tehnyt
Naughty Brgr -ketjun kanssa oluen. Nimeksi on valikoitunut joku sisäpiirin
läppä "Ja Puita!" jota sitten selitellään takaetiketissä, että milloin sitä
voi käyttää. Ilmeisesti burgeriukko Herlevi on hokenut sitä tv-ohjelmassaan,
mitä en ole katsonut. Vähän kyllä sen sortin sisäpiirin juttu, joka ei
selittämällä parane.
</p>
<p>
Juicy eli mehuinen lager kuulemma, mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Oletan,
että juicylla haetaan jotain yhtymäkohtaa mehukalja-ipoihin. Mehuisuutta se
nyt ainakin lupaa odottaa, kun takapuolella vielä sanotaan että "mehukas ja
raikas lager olut". Päiväys ensi vuoden kesäkuulla, niin oletan vuoden
päiväyksen ja silloin tämä olisi n. 3kk vanhaa, eli aika tuoretta.
</p>
<p>
Kultainen sameahko olut. Vaahtoaa niin maan pirusti, että meinaa yllättää.
Komea kokkareinen vaahtopää siihen muodostuukin.
</p>
<p>
Tuoksu ei nyt ihan hirveän mehuiselta vaikuta. Hedelmää siellä kyllä on, mutta
aika hillitysti. Limemäistä sitrusta etenkin, pientä mausteisuutta myös,
korianteria. Pientä hapettunutta pahvin käryä taustalla, onneksi vähän, mutta
liekö hapen suuhun mennyt parhaat humaloinnitkin...
</p>
<p>
Kova, todella purevan hiilihappoinen runko, eli juuri sellaista mitä ei
miltään mehukkaaksi väitetyltä kaipaa. Siinäpä lie vaahdon runsaudenkin syy. Sellaista tölkissä jälkikäyneen oluen tylyä kuivuutta oluessa ei ollut, mutta vähänhän tämä siihen suuntaan tuntuisi taittuneen. Maku melko lagermaisen kuulas, passiohedelmää hieman, appelsiiniakin. Mallas
ei juuri nouse, pientä ohraleipää sentään. Katkerot iskevät turhankin tylysti
hiilihapon tukemana, juotavuus kärsii. Onneksi olutta saa heiluttelemalla
vähän väljähdytettyä, jolloin meno paranee selvästi.</p>
<p>
Tyly hiilihappoisuus ja pieni pahvi teloo muuten ihan menevän oluen. Mehuista tämä ei siis ole. Kyllähän tämän juo, mutta kehua ei ihan kauheasti voi.</p><p><br /></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSvjzcmjlKDgm2yvHTC4iPNWv-5k7hDuG9PpsGnnRlLzCtchumaZ_bhgMu-VPkwfpZYIXG8JQs7oppjumc0b-tp2tO-9QXKbUvKbTrf_IMHWZGhJLmMsbXlYTqAnmRGIykjP0xv5BfU5g7s-nUcpjnWNYuZMnN_d3TKVaNEqoMU-1QmcNwqcPcGCvKlps/s4000/20230908_232756.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="455" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSvjzcmjlKDgm2yvHTC4iPNWv-5k7hDuG9PpsGnnRlLzCtchumaZ_bhgMu-VPkwfpZYIXG8JQs7oppjumc0b-tp2tO-9QXKbUvKbTrf_IMHWZGhJLmMsbXlYTqAnmRGIykjP0xv5BfU5g7s-nUcpjnWNYuZMnN_d3TKVaNEqoMU-1QmcNwqcPcGCvKlps/w341-h455/20230908_232756.jpg" width="341" /></a></div>
<h3 style="text-align: left;"><b>Moon Lark Bench</b></h3>
<p>
Puolalainen panimo, joka muistaakseni ennestään tuntematon itselleni. </p>
<p>
Kaunis etiketti. Kaunis on olutkin, kultainen ja kirkkaahko. Tuhti tuoksu.
Oudosti onnistuu olemaan lihaisan timjami-yrttinen, mutta silti raikas ja
kutsuva.
</p>
<p>
Loistava tasapaino juotavuudessa. Helppo vetää, muttei liian vetinen. Olut
ottaa koppia suun laidasta hiilareillaan ja kevyellä katkerolla juuri lopussa.
Sen verran, että uutta hörppyä kaataa mielellään sisään hyvinkin pian. Maussa
mausteyrttinen humala on kivasti pinnassa ja ohraleipämallas tulee
jälkijunassa tukemaan. Lievää asiaankuuluvaa diasetyyliäkin on. Loppu
kuitenkin kuiva ja katkeron pureman tukema, kuten sanottua.
</p>
<p>
Erittäin onnistunut tsekkipils, jos aika vahva lajissaan (5,6%). Ei
valittamista muuten. Hyvää!
</p>
<p><br /></p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
<b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b>
</p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Himo Tumma Tunti<br />3. Salama Riwaka
Pils<br />4. Kahakka Dry Hopped Lager<br />5. Mufloni Mosaic Lager<br />6.
Hagström Groß Pilsner<br />7. Schilling Modernism<br />8. Olarin China
White<br />9. Verdant Helles<br />10. Whiplash Blue Ghosts<br />11. Newbarns
Super Gold<br />12. Moon Lark Bench<br />12. Olarin Pronto? Prego!<br />13.
Suarez Family River Black Lager<br />14. Stadin Black Lager<br />15. Great
Notion Ledge Bier<br />16. Maku Horisontti Pils<br />17. Tuju Assmonkey<br />18.
Prykmestar Keller Teer<br />19. Stigbergets Vinterbloss<br />20. FUKKNICE Eka
Kalja<br />21. Mallassepät Solita Soliday<br />22. Hiisi Päivä Bock<br />23.
Laitila Mosaic Lager<br />24. RPS Naughty Brgr Ja Puita!<br />25. Kimito Rye
Rauch Lager<br />26. Etko/Salama Lubricator Doppelbock<br />27. Fuerst Wiacek
Berliner Landbier<br />28. Maku Kuura IPL<br />29. CoolHead Czech
Please!<br />30. CoolHead Vamos!<br />31. Naïlo Czechmate<br />32. Mylläri
Svejk<br />33. Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />34. RPS Fahrenheit 65° Cold
IPA
</p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
<br />(huom. setissä ei ole ollut vieläkään yhtään kunnolla huonoa olutta,
vähän epätasapainoisia tai tunkkaisia vain, joten listan alapäästäkin
kannattaa maistella rohkeasti)
</p>
<p>
<span style="font-size: x-small;">*Alahovi tekee oluitaan vähän milloin (ja miten) sattuu niin sitä ei
lasketa</span>
</p>
Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-58695851492258070032023-09-10T14:58:00.006+03:002023-09-10T14:58:46.479+03:00Alkon uutuus - Syyskuu 2023<p>Luit oikein. Uutuus. Alkon pruuvissa oli tällä kertaa vain yksi olut. Piti olla neljä, mutta kolme ei ollut ehtinyt pruuviin. Teemana on maustetut hapanoluet. Yhtä olutta ei sokkona tarjoiltu.</p><p>Ainoa paikalle ajoissa saapunut oli...</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAff19XSI70fyo7YyK98HPvp2nHDwo-AS3UXCA1AwYxTtUgkWLF3rtDa4wm7sEQNftJooUGSX1ueOvf5fvuJWDyV4Se5jclqkg01jaya9F6MiWqyEaU6SHffy0VrvxztdVs33oGl1Mv-PHOu730EqjNBZukENDZcKiXv6NbtL345LlyeiIdBhY_0O3GwE/s4000/20230908_090753.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAff19XSI70fyo7YyK98HPvp2nHDwo-AS3UXCA1AwYxTtUgkWLF3rtDa4wm7sEQNftJooUGSX1ueOvf5fvuJWDyV4Se5jclqkg01jaya9F6MiWqyEaU6SHffy0VrvxztdVs33oGl1Mv-PHOu730EqjNBZukENDZcKiXv6NbtL345LlyeiIdBhY_0O3GwE/s320/20230908_090753.jpg" width="240" /></a></div><p><b>Iso-Kallan Karviais Gose</b></p><p>Tumman kultainen, jotenkin likaisen sävyinen. Vaahto on pieni ja nopea, kuten hapanoluelta olettaa saattaa. Tuoksussa marjamehua, karviaista, goselle tyypillistä märkää rättiä, mutta pysyy kuitenkin raikkaana.</p><p>Happamuus tässä on hyvin hillittyä, olut on jopa enempi makea. Lopussa sitä kuitenkin tulee. Ensi päähän hyppäävä mielikuva mausta on Sprite-limonadi, karviaisessa ja happamuudessa on jotain limemäistä. Muutenkin sellainen vähän limsainen olemus vaikka toki sen verran kirpeämpää kulmaa, ettei tätä nyt limsaksi muuten luulisi. Karviainen tuo myös viinimäisyyttä, tanniineja. Kokonaisuus onkin siksi spritzermäinen. Helleolut rannalle, jota joisi yhden ja sitten alkaisi vähän tökkäämään.</p><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCaqpQ-VLeSmRVXq62OUmPeJMPaQdxk2tgK2D8GfcP-AFmdtgIBypUvw5JTufjARaHRXysuU2pnxcarSvHBFH4nyXXBW_VzKQSVOcnChCxUO5m_l6rVMPT-2CyQziVnx56G39t8WW9qKJ3KNCaCxvQPjOu-07RAbwm4IcdYm7-eor6N2tByxAtp4ZCkdA/s4000/20230908_090658.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCaqpQ-VLeSmRVXq62OUmPeJMPaQdxk2tgK2D8GfcP-AFmdtgIBypUvw5JTufjARaHRXysuU2pnxcarSvHBFH4nyXXBW_VzKQSVOcnChCxUO5m_l6rVMPT-2CyQziVnx56G39t8WW9qKJ3KNCaCxvQPjOu-07RAbwm4IcdYm7-eor6N2tByxAtp4ZCkdA/s320/20230908_090658.jpg" width="240" /></a></div><br /><div><br /></div>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-23694943048113044122023-08-31T22:02:00.004+03:002023-09-15T13:06:10.679+03:00Englanti 2023 - osa 1: Great British Beer Festival<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgxhMJ0EiO2eMoDgK1RS5sGhV9NXy2kK_TZ_zvhZgoXDdI50Du5HmLUv0kguYhtY6BefNKt67Y8B7UzOYIPt88MJ5rzu2ZBgP5MnOTYmfPR436oafJCuN9ZIpvbOnGFaJb3pHBulfbAkYlng7awP0HmjklVh7EIcOAKahwq7bTs_UJ_IaU8EMKXssVrnPU" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgxhMJ0EiO2eMoDgK1RS5sGhV9NXy2kK_TZ_zvhZgoXDdI50Du5HmLUv0kguYhtY6BefNKt67Y8B7UzOYIPt88MJ5rzu2ZBgP5MnOTYmfPR436oafJCuN9ZIpvbOnGFaJb3pHBulfbAkYlng7awP0HmjklVh7EIcOAKahwq7bTs_UJ_IaU8EMKXssVrnPU=w507-h380" width="507" /></a></div><p>Olin miettinyt puoli kevättä, että Great British Beer Festivalilla olisi kiva käydä, mutta johonkin muuallekin Englantiin sitten sen jälkeen, eikä vain Lontoossa jumitusta. En millään saanut päätettyä suuntaa. Lähtisikö Kentiin, vai Sheffieldiin vai Manchesteriin vai ihan kunnolla pohjoiseen johonkin Newcastlen suunnalle. </p><p></p><p>Toukokuun lopulla EBCU* järjesti ilmaisen nettiluennon aiheesta mild ale, jossa puhuttiin Birminghamin naapurialueesta Black Countrysta. Se löi pisteen matkasuunnitelmille. Sinne siis. Samalla voisin pistäytyä Oxfordissa, jossa olen aina halunnut käydä. Enemmän Black Countrysta ja Oxfordista myöhemmin. Ensin se vanha kunnon Lontoo, jonne saavuin aikaisin ensimmäisenä GBBF:n festaripäivänä elokuun alussa.</p><p>Festari aukesi tavalliselle kansalle ensimmäisenä päivänä vasta viideltä iltapäivällä (alkupäivä on ns. trade -tunnit, ammattilaisväelle), joten aikaa oli tapettavaksi. Hotellin olin ottanut Hammersmithistä, joka on suht lähellä festaripaikka Olympiaa ja päätin heti kättelyssä, että keskustaan en lähde tällä reissulla. Siellä on tarpeeksi tarvottu. </p><p></p><h3 style="text-align: left;"><b>The Dove</b></h3><p>Suunnaksi muodostui Hammersmithin legendaarinen joenvarsipubi The Dove, kun ei ollut tullut käytyä. Siellä ovat aikoinaan kupitelleet mm. sellaiset kirjailijasuuruudet kuin Dylan Thomas ja Ernest Hemingway, mutta näin oluthörhön näkökulmasta merkittävin paikan suosija oli olutguru Michael Jackson, joka esim. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=v4QlURzK0ek">tässä</a> pienessä videopätkässä vie kuvaajat toimistoltaan The Doveen vierailulle joskus 2000-luvun alkupuolella.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgwz7wCgp_chGmMNiXLtlI_hlvYFmFgiDXh39jhcfMkAi9dzOpPgPuIaH3kqYKcvfK-5rSjozmddvfzduGFDBlrxC0ObC3IZI58ACW0xTwbqPCkwd4A2FohvIuvH4zOoz0OJWW4dfZBx7Zwdr6bA0kmNnSS9S74qQYC9ra1q3CFkCGHKMrcKLGn8JbKQT4" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgwz7wCgp_chGmMNiXLtlI_hlvYFmFgiDXh39jhcfMkAi9dzOpPgPuIaH3kqYKcvfK-5rSjozmddvfzduGFDBlrxC0ObC3IZI58ACW0xTwbqPCkwd4A2FohvIuvH4zOoz0OJWW4dfZBx7Zwdr6bA0kmNnSS9S74qQYC9ra1q3CFkCGHKMrcKLGn8JbKQT4=w306-h408" width="306" /></a></div><p></p><p>The Dove on tosiaan suoraan Thamesin rannalla, kuuleman mukaan paras paikka seurata kuuluisaa <i>The Boat Racea </i>eli Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen perinteistä soutukilpailua. Lähestyin pubia rannan suunnasta. Talo on viehättävä vanha tiilirakennus 1700-luvun alkupuolelta. Rakennus näyttää rannalta päin katsottuna melko isolta, mutta kun sisälle pääsee mukavan pikkukujan kautta, käy ilmi, että puolet rakennuksesta on ihan jossain muussa käytössä. Itse pubi ei siis sisätiloista olekaan mikään valtava. Siinä on pieni etutupa (jossa on myös kuulemma Britannian lyhin baaritiski), pari ylempää tilaa sekä terassi joen puolella. Terassilta pääsee vielä pienelle ylätasanteelle portaita. </p><p>Olin niin ensimmäinen asiakas, ettei pubi ole vielä auki. Menin vartomaan viideksi minuutiksi sivummalle ja eikö joku penteleen pariskunta ehtinyt väliin ja olinkin vasta kolmas sisällä. Cask-hanat kutsuivat tiskin takana. The Dove on Fuller'sin baari. Ennen panimon myyntiä olisi voinut sanoa, että lähellä kotipesäänsä, sillä panimo on noin kilometrin päässä. Nyt pubi-Fuller's on tietysti eri asia kuin Asahin omistama panimo. Sen oluita hanoissa kuitenkin oli. Otin London Priden, niin kuin on tapoihin kuulunut Lontooseen tullessa. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiBc5OeMmfGYjrTaJ8F1GsyxnjGgCH5n5fpZUHDV45XuQ9ik4u2t7Xkz5YFDvNQ23vCz5lren_mJM0vFx32lMVp5DDac8taDJXwl25cCEmqW9cLfSyeucgILPTGgUX4GAfEXlFATrs8ybwT_Nhsx4bCshqUpDMuC1cznBs7DH4dv09m_HGytNX1BNuY-do" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="449" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiBc5OeMmfGYjrTaJ8F1GsyxnjGgCH5n5fpZUHDV45XuQ9ik4u2t7Xkz5YFDvNQ23vCz5lren_mJM0vFx32lMVp5DDac8taDJXwl25cCEmqW9cLfSyeucgILPTGgUX4GAfEXlFATrs8ybwT_Nhsx4bCshqUpDMuC1cznBs7DH4dv09m_HGytNX1BNuY-do=w337-h449" width="337" /></a></div><p></p><p>Etsiydyin mainitulle terassin ylätasanteelle kevyestä sateen uhkasta huolimatta. Sieltä on hienot näkymät joelle ja muutenkin kaupunkiin päin. Pridekin oli erinomaisessa kunnossa. Ei heikompi aloituskalja. Viereen saapui ryhmä brittejä, jotka olivat turisteja jostain pohjoisempaa. Pubi oli heillekin ihmettelyn aihe. <i>"Care take a look, it's really old!". </i>Camralaisilta vaikuttivat, liekö festarin perässä hekin. En udellut enempää. Helvettiäkö se minulle kuuluu millä asialla olivat. Se on muuten jännä miten suomalaisena ei tutustu uusiin ihmisiin maailmalla.</p><p>Joella näkyi takorautainen Hammersmith Bridge. Mietin miten Englannissa aina tuoksuu teollistumisen ajan kultakauden ahjo. Imperiumi on hiipunut kohta vuosisadan, mutta vielä on kekäleissä punertavia sävyjä. Hetken niiden jälkilämmöstä voi vielä anglofiili-turisti nauttia.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEimIDKZQHI3cxNOzNYuZD6pTyJFN_KZBqeqh-I6X0ji341TRJyBwencVZhOgC5X_biz2wRqTh-yttMjdauhNWO61p-12L-gDrAelPy8HTTqliSsuTbIc4KVSawhOiNGbwH5ezQ5Nw9bdSA4TgWZ5NAGoz-LW7_BBmwu6_Nh-F0YGo5D1S-myQxXH70ozdQ" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="335" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEimIDKZQHI3cxNOzNYuZD6pTyJFN_KZBqeqh-I6X0ji341TRJyBwencVZhOgC5X_biz2wRqTh-yttMjdauhNWO61p-12L-gDrAelPy8HTTqliSsuTbIc4KVSawhOiNGbwH5ezQ5Nw9bdSA4TgWZ5NAGoz-LW7_BBmwu6_Nh-F0YGo5D1S-myQxXH70ozdQ=w447-h335" width="447" /></a></div><br />Pakenin alkanutta tihkua sisään ja päätin testata vielä toisen olusen. Golden Rays on Fuller'sin tämän kesän uutuus. Jenkkihumaloitu summer ale. Raikas, melko mehukaskin modernihko olut. Sellainen britti-cask-tulkinta moderneista mauista. Joihan sen ja lipoi huuliaan.<p></p><p>Talsin takaisin hotellille lastamaan kamat huoneeseen. Hotelli, Prince of Wales Townhouse, sattui ihan sattumalta olemaan myös pubi. Olutta sinne tuotti Big Smoke -niminen craftimö. Otin vielä ajantappona puolikkaan pintin panimon olutta caskista. Solaris, <i>session pale</i>, ei ollut kovin hyvässä hapessa. Aika tunkkaista kamaa. Olisi pitänyt ottaa naapurihanasta Harvey's Sussex Best. </p><p>Mutta oli tullut viimein aika lähteä festaroimaan.</p><h3 style="text-align: left;"><b>Great British Beer Festival 2023 - päivä 1</b></h3><p>Toinen kertani täällä yhdellä maailman maineikkaimmista olutfestareista. Ensimmäisestä kiekasta seitsemän vuoden takaa (jeesus sentään, onko siitä <i>seitsemän </i>vuotta) voi lukea <a href="https://www.tuopillinen.fi/2016/08/lontoo-ja-great-british-beer-festival.html">täältä</a>. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhrAD-_Ggpv88EQqEIF6YvmvwkD-_BPLte9rfbisbLmEYwk2MN2sRKUP48bYLuMHx-HyJ75CPZC6WUWLbrMHppIcOG1vdG-yi4tG4_7IS2-DJ0FNs58cU2MNp2qOWMJFHKUlIzX4uSp79YMO_xRsgyqfOQC3_3c3GyIU-aHSYRMX_WPGM-5NVPhpWONUO0" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="329" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhrAD-_Ggpv88EQqEIF6YvmvwkD-_BPLte9rfbisbLmEYwk2MN2sRKUP48bYLuMHx-HyJ75CPZC6WUWLbrMHppIcOG1vdG-yi4tG4_7IS2-DJ0FNs58cU2MNp2qOWMJFHKUlIzX4uSp79YMO_xRsgyqfOQC3_3c3GyIU-aHSYRMX_WPGM-5NVPhpWONUO0=w438-h329" width="438" /></a></div><p></p><p>Great British Beer Festival on cask-oluen ja pubien puolesta kampanjoivan CAMRAn festivaali, jota on järjestetty kohta 50 vuotta. Se onkin caskille tai <i>real </i>alelle omistautunut tapahtuma, jossa on cask-oluita kautta Britannian ja vähän muualtakin. Käsitykseni mukaan CAMRAn aluejärjestöt pyörittävät eri alueiden cask-tiskejä vapaaehtoisvoimin. Sen lisäksi muutama sponsoripanimo pitää omia tiskejään. </p><p>GBBF on siitä mainio festivaali tänä päivänä, että pastry stoutit, hapanoluet, smoothiet ja hazyt ovat harvinaisia. Kaikkivaltias IPA:nkin kolme kirjainta esiintyvät melko harvoin. En tarkoita, että mainituissa olisi mitään vikaa, mutta niiden ylivalta kaikissa craft-olut-tapahtumissa on suoraan sanoen aika tylsää. </p><p>GBBF onkin iloisesti tietyllä tapaa vanhanaikainen tilaisuus, jota täysin suvereenisti hallitsevat cask-oluet, erityisesti bitter ja mild ja portteri. Myös vaaleampia golden/summer aleja on paljon. On tietyllä tapaa ironista, että Britannian suurin olutfestari ja yksi maailman vanhimmista juuri "craft"-henkistä tekemistä kunnioittava festivaali on olutvalikoimaltaan paljon uniikimpi ja etenkin kansainvälisesti katsoen paljon <i>nichempi </i>kuin monet craft-festarit.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh93mypeXNH9XZxZB6ORpch0pZpw9w-AZvvQ2CG-ldOz24KBvLOqzwBpAcyTdK3hlSgYsmd42bYk73I7Zgg9Kvj_AWZ8_uadLdRyShCtzvJruVuzXwIhTPKOapJ1-8TOun89EW3Z_G9Mqfyo8WWH_CmQ4Ob1hUn5aQNaAgBLctBTdG2hhiSAl06Yu5vhes" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="356" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh93mypeXNH9XZxZB6ORpch0pZpw9w-AZvvQ2CG-ldOz24KBvLOqzwBpAcyTdK3hlSgYsmd42bYk73I7Zgg9Kvj_AWZ8_uadLdRyShCtzvJruVuzXwIhTPKOapJ1-8TOun89EW3Z_G9Mqfyo8WWH_CmQ4Ob1hUn5aQNaAgBLctBTdG2hhiSAl06Yu5vhes=w474-h356" width="474" /></a></div><br />Camran ongelmahan (jos sen nyt ongelmaksi kokee) on tavallaan siinä, että se on tehnyt mahtavaa työtä taistellessaan caskin ja pubikulttuurin puolesta, mutta samalla kun aktivistit vanhenivat, ne ehkä vähän unohtivat innostaa seuraavat sukupolvet samalla joukolla mukaan. <p></p><p>Kyseessä on tavallaan aatteellinenkin vastakkain ajautuminen. Camra on vanhaa varjeleva, eli ihan perusajatukseltaan konservatiivinen<i> </i>järjestö, joten se on suhtautunut ja suhtautuu ihan luonnollisesti vähän epäillen kaikkeen uuteen. Vallankumousta<i> </i>tehnyt craft-poppoo oli vastaavasti perusajatukseltaan kaiken muuttava, radikaali ja nopealiikkeinen, ja näin halveksui kaikkea vanhaa ja hidasta. Ensimmäinen on virallinen järjestö sääntöineen ja jälkimmäinen on hähmäisempi liikehdintä ilman sääntöjä. Kumpaanko nuorempi sukupolvi innostui, ei liene vaikea arvata.</p><p>Molemmilla on kuitenkin ihan yhteinen vihollinen suurissa korporaatioissa, joille on rahanarvoista yhdenmukaistaa, tylsistää ja tyhmistää kaikki minkä näkevät. Siksi näin ulkopuolisena on ärsyttänyt brittien nahistelu aiheen ympärillä. Mutta aika aikansa kutakin. Nyt kun alkuperäiset camralaiset ovat eläkeiässä ja craft-lasitkin enenevissä määrin heiluvat keski-ikäisten ja vauhdilla laiskanpulskistuvien tyyppien käsissä, alkaa yhteistäkin fiilistä löytyä. Tai ainakaan keskinäinen kahnaus ja piikittely ei tunnu näin satunnaisen sivustaseuraajan silmiin olevan enää ihan niin kärkevää kun vielä jokunen vuosi sitten.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhg_OfL4TJgz6tenu_52lwQTd4CmC5QJ4inrHW690bPDbrP-Nx1nDCvD3eQ8Fjo83MqNbMybVMW3Ce_B0GhSkCcIjsaTHVQDxOg5k6i09RctSOPAh8oToynQQYuorT1KJr6WQBq0neFNsZSx__Me7TAtfSmLeQFwT5srgbDYv-FGoqx21tOCL0j8X1OA78" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="440" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhg_OfL4TJgz6tenu_52lwQTd4CmC5QJ4inrHW690bPDbrP-Nx1nDCvD3eQ8Fjo83MqNbMybVMW3Ce_B0GhSkCcIjsaTHVQDxOg5k6i09RctSOPAh8oToynQQYuorT1KJr6WQBq0neFNsZSx__Me7TAtfSmLeQFwT5srgbDYv-FGoqx21tOCL0j8X1OA78=w330-h440" width="330" /></a></div><br />Viimeksi ihmettelin kuinka nopeasti massiivinen jono imettiin sisälle Olympiaan. Tällä kertaa jonoa ei ollut käytännössä lainkaan vaikka tulin paikalle ehkä vartti julkisen avaamisen jälkeen. Mainitut ammattilaistunnit olivat toki pyörineet jo aamusta asti. Ilmeisesti tiistai ei ihan vedä samanlaista populaa kuin perjantai? Koko Olympian alue oli muuten jonkun massiivisen rakennushankkeen keskellä, eikä pääsisäänkäynti ollut edes käytössä. Sivuovesta pääsi kuitenkin ilman jonoa sisälle pienen turvatarkastuksen läpi. Mietin jo hetken onko tapahtumalle käynyt jokin paha yleisökato, mutta sisällä kyllä oli molempien päivien aikana ihan kiitettävästi populaa. <p></p><p>Otin ensimmäiseksi olueksi Harvey'sin tiskiltä <i>Sussex Best</i>iä. Harvey's oli siis yksi näitä sponsoreita, joilla oli oma tiski, <i>brewery bar</i>. Ikävä kyllä olut, yksi lempibittereitäni, ei ollut kovinkaan hyvässä jiirissä. Tympeän tunkkainen.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiVADxC7Rv72XEX98VQInUnf3INuf1UX3VZ6JmPR7ghNiuYUpLVlUqQGoleV6IIH7qSLLkFIMB2y3MSGwLG0ELVuoA4tjn3Ae3A3nnG4p2QFyFEyqMeUkBFtKoax8lA9UmcHIciYgn0hVbLnF4F7qmewX-JjKHOr6AvyVsE5qYor13E_UHw9K8gNhWTZ94" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="421" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiVADxC7Rv72XEX98VQInUnf3INuf1UX3VZ6JmPR7ghNiuYUpLVlUqQGoleV6IIH7qSLLkFIMB2y3MSGwLG0ELVuoA4tjn3Ae3A3nnG4p2QFyFEyqMeUkBFtKoax8lA9UmcHIciYgn0hVbLnF4F7qmewX-JjKHOr6AvyVsE5qYor13E_UHw9K8gNhWTZ94=w561-h421" width="561" /></a></div><br />Pääasia festarilla ovat kuitenkin alueiden tiskit. Kuudella suurella tiskillä on eri alueiden panimoiden tuotoksia. Alueet on jaettu tiskeille aakkosittain, joten jokaisella tiskillä on tavaraa vähän ympäri Britanniaa. Jokainen tiski on nimetty jonkun alueilta löytyvän erityisen hyvän pubin mukaan. Näiden lisäksi löytyy siideri- ja perrytiski (jonka nimi oli ironisesti The Hop Inn) ja suuren hallin perukoilta ulkomaisten oluiden neljä tiskiä, joista mielenkiintoisin oli ehkä amerikkalaisen cask-oluen tiski. Lisäksi oli tiski, joilta sai myös (*omg*) keg-oluita. CoolHeadin tuotteet näyttivät edustavan Suomea <i>Le Jonathan's</i> Eurooppa-teemaisella tölkki/pullo-oluttiskillä.<p></p><p><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh_4vQbHh3zT2s7oMwt9aNQZSn0x6fnIZ7-anDryKWNMhgXbVtV9qDX4IMU_gtxB0fvTwd0c6tL1miwRZAURx4E6MsaP1i_9ElhJmbEyEIX_UC-OK-XzFK_81hec1HxK0Pos945Tkrfc_JOWAmauWwF8TeJ-D0Cg210OevVSvLyjNwHcjwzOxVlvl7LUdE" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="357" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh_4vQbHh3zT2s7oMwt9aNQZSn0x6fnIZ7-anDryKWNMhgXbVtV9qDX4IMU_gtxB0fvTwd0c6tL1miwRZAURx4E6MsaP1i_9ElhJmbEyEIX_UC-OK-XzFK_81hec1HxK0Pos945Tkrfc_JOWAmauWwF8TeJ-D0Cg210OevVSvLyjNwHcjwzOxVlvl7LUdE=w476-h357" width="476" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mmm.... Pork piiiiee...<br /></td></tr></tbody></table><p></p><p>Ruokapuolta on varsin hyvin myös, keskityin itse lähinnä järkyttävän hyviin ja järisyttävän epäterveellisiin perinteisiin possupiirakoihin. Erityisesti stilton-possupiiras Theakstonin <i>Old Peculier</i>in (yksi kaikkien aikojen lempioluitani) kanssa vei kielen mennessään. Toisena päivänä löytyi myös hyvää ja melko tulista intialaista lounaaksi. </p><p>Kun <i>Champion Beer of Britain</i> -kisan tulokset julkistetaan, hanoihin ilmestyy myös lätkät kertomaan mitalisijoituksesta. Ensimmäisenä niistä kokeilin <i>Brampton Mildi</i>a, "vahvojen mildien" voittajaa. Mallasleipäinen olut, vain häivähdys paahdetta. Hieno ja kepeä. Katkeruutta vain aavistus perään ja uutta hörppyä kaipaa. Ei ollut syyttä voittaja.</p><p>Kirjailin pöydässä Bramptonista merkintöjä vihkoon kun silmäkulmassa näkyi miten joku lähestyy suoraan minua kohti. Perkele nyt on joku feissari tai muu myyjä, ehdin tuumia, mutta Brunnsbergin Andrehan se olikin. Suomen Valtakunnallisen kotiolutkilpailun puuhamies ja nykyään EBCUn puheenjohtajakin. Andre oli ollut tuomaroimassa mainitun kisan finaalia ja kertoi sen myötä yllättäen tavanneensa pääministeri Sunakin, joka oli käynyt kuvauttamassa itseään rahvaan seurassa. Myöhemmin luin, ettei ollut mennyt <a href="https://www.theguardian.com/politics/2023/aug/01/trouble-brewing-rishi-sunak-heckled-on-pint-pulling-photo-op">ihan putkeen se</a>. Raivoraitis alkoholiveroja korottava poliitikko tulee olutfestarille hymyilemään kameroille, niin plörinäksihän se menee.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgj4vN6lq6cEoqzufepi2Sp6IpU7ngvQjalfYoNZt4ARJrtvf5CABEkxVWtpp1x5ov_TDT2RRtbIqNFn8nYYTOLNTvc16kc1Qz8ybTQkdrfpb7AnxRqJnewKWJ8W-ZtKJyQ2P3hUInDeqws3K1OPq2Uv2P8tdA7zPjplutwTvJEBPUGPDGAIvdgukLkejM" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="533" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgj4vN6lq6cEoqzufepi2Sp6IpU7ngvQjalfYoNZt4ARJrtvf5CABEkxVWtpp1x5ov_TDT2RRtbIqNFn8nYYTOLNTvc16kc1Qz8ybTQkdrfpb7AnxRqJnewKWJ8W-ZtKJyQ2P3hUInDeqws3K1OPq2Uv2P8tdA7zPjplutwTvJEBPUGPDGAIvdgukLkejM=w400-h533" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keräilyosastolla on myynnissä "ei juotavaksi"<br />vähän vanhempaakin tavaraa.</td></tr></tbody></table><br />Andre kertoi juuri julkistetun voittajankin, jota en ollut ehtinyt tsekata. Aiempinakin vuosina voittanut Ellandin <i>1872 Porter</i> oli sen vienyt. Hopeasijalle oli tullut tapahtuman suurimman sponsorin Greene Kingin tunnettu <i>Abbot Ale</i>. Siitä ei varmaan polemiikkia synnykään yhtään...<p></p><p>Andre lähti ystäviensä seuraan ja aloin itse keskittyä maisteluun toden teolla, kisatulokset oppaanani. Pronssi-mild Church End Breweryn <i>Grave Digger's Ale</i> oli ihan jees tumma mild, mutta aika eleetön. Pronssi-premium bitter Bateman'sin <i>XXXB</i> on alueellaan legenda, ymmärrän miksi, mutta bitteriksi se oli turhankin hedelmäinen itselleni. Kultaisen mitalin (tavallisen vahvuisten) mildien sarjasta oli vetänyt Harvey'sin <i>Dark Mild</i>. Oluessa olikin todella herkkä tasapaino, jota sietääkin palkita. Kolmeprosenttinen olut, jossa ei mitään liikaa ja lähes taivaallinen juotavuus. Sitä voisi vain vetää ja vetää ja vetää. Ei silti suosikkimildini, se oli liiankin suora.</p><p>Hopean mildeista napannut Bank Top <i>Dark Mild</i> onkin Harvey'sin tuotosta maukkaampi ja siinä on aavistus karamellimallasta kepeän paahteen seassa. Upea, upea maltaisuus. Tässä se on! Tämä on se mallasprofiili, mistä olen unelmoinut. Tämä sama kombo kun olisi prosenttia kahta vahvemmassa oluessa, seuranaan terhakka, muttei liitoiteltu humalointi, niin oltaisiin aika lähellä unelmaoluttani.</p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh9b7ZbLQwuJJQ1pxASJYxL4zFAhX5tWBjCV2CUXlcO5vOyzzivO3SltnPVDKK93XD3flyMEkPmeOEMCSCrq7wWIpULywV6lJuk6T3BPkYrQ98pHDN31OwfDJe7ykmGAnjIdQ3XNr0Dwx-eSQ38PMHFKEfbE0eOUTtc6nGEP4MfMu-z4BVIT1wRoiYmhWY" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="461" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh9b7ZbLQwuJJQ1pxASJYxL4zFAhX5tWBjCV2CUXlcO5vOyzzivO3SltnPVDKK93XD3flyMEkPmeOEMCSCrq7wWIpULywV6lJuk6T3BPkYrQ98pHDN31OwfDJe7ykmGAnjIdQ3XNr0Dwx-eSQ38PMHFKEfbE0eOUTtc6nGEP4MfMu-z4BVIT1wRoiYmhWY=w346-h461" width="346" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lavalla oli myös piiiitkään kestänyt huutokauppa<br />mitä oudoimmasta olutrihkamasta.</td></tr></tbody></table><br />Lavalla soitti jousikvartetti klassista. Kiva ylläri, sopi oudosti tunnelmaankin. Sitä ihastellessa huomasin festareilla tapahtuneen kehitystä edelliskerrasta. Vesipiste! Ei tarvitse enää käydä kellarivessassa pesemässä lasiaan. Myöhemmin löysin toisenkin. Sen sijaan ruokapuolella oli tapahtunut huonontumista. Ei juustotiskiä, eikä etikkamunia kuten viimeksi. En minä etikkamunia varsinaisesti kaivannut, mutta olin luvannut itselleni maistaa sellaisen jos löydän.<p></p><p>Oluita hakiessa pisti silmään, kuinka iäkkäitä tiskien vapaaehtoiset CAMRAlaiset oikein olivat. Pääsääntöisesti joka ukko ja akka oli <i>vähintään</i> eläkeikäinen. Välillä arviolta päälle kahdeksankymppiset sedät käsi vapisten kantoivat tuoppeja tiskiin ja ihmettelivät korttipäätteiden toimintaa. Onhan se tietysti niinkin, että eläkeläisillähän sitä on hyvää aikaa tulla kaljaa kaatamaan arkipäivinä, mutta rupesi epäilyttämään vanheneeko CAMRA ihan käsiin... </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgTPaPvl_ZZrO64auyxANg9GXQCslrOg_ilYQJZXmqOh6nyHG0K0JxsSi93SIHUiUQpVKcuRW4ynmoMjzugFLddT6UWVtymyqErYWcXzOQXbnQGqzkyOrAMyrKf-_DE6ngrdaE9IzDV58p3PePrf_tpmuxn09TFYQ7-9mSpAFswLYtM7mX_MKO0-384JFg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="331" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgTPaPvl_ZZrO64auyxANg9GXQCslrOg_ilYQJZXmqOh6nyHG0K0JxsSi93SIHUiUQpVKcuRW4ynmoMjzugFLddT6UWVtymyqErYWcXzOQXbnQGqzkyOrAMyrKf-_DE6ngrdaE9IzDV58p3PePrf_tpmuxn09TFYQ7-9mSpAFswLYtM7mX_MKO0-384JFg=w441-h331" width="441" /></a></div><br />Maistoin vielä illan lopuksi koko kisan hopeaoluen eli sen Greene Kingin Abbot Alen. Jos en olisi koskaan tuomaroinut missään kisassa, epäilisin itsekin vilppiä kun sponsorin tunnettu olut pärjää näin hyvin. Tuomaroidessa kuitenkin äkkiä oppii, että sokkomaistelussa nimenomaan ei brändi määrää ja joskus siinä käy sitten näinkin päin. Sitäpaitsi Abbot oli GK:n tiskillä todella hyvässä vedossa, oikea bitterin malliesimerkki. Se oli chili-possupiirakan kanssa todella herkullista.<p></p><p>Erityisen kivaa tässä cask-oluiden tulvassa on se, että oluet ovat lähes säännönmukaisesti sessio-vahvuisia. Ei tarvitse juoda puolen desin annoksia vaikka haluaisi maistaa montakin. Join ensimmäisen päivänä festareilla suurimmalti osalti puolikkaita pinteja ja pääasiassa alle neliprosenttisia oluita. Joskus reilun kolmen tunnin ja viiden-kuuden pintin jälkeen ylipäätään rekisteröin, että niin näissähän on tosiaan päihdyttäväkin vaikutus. Alkoi nimittäin vähän nukuttamaan. Ehkä silläkin oli jotain tekemistä asian kanssa, että olin herännyt lentoa varten aamuviideltä Suomen aikaa. Jätin ensimmäisen illan siihen ja suhailin kaksikerrosbussilla Hammersmithiin.</p><h3 style="text-align: left;"><b>Toinen päivä</b></h3><p>Toisena päivänä en pitänyt mitään kiirettä. Kävin viihtymässä elokuvissa ennen saapumista ja saavuttuani maistelin hitaaseen tahtiin, sillä illasta oli luvassa ohjattu tasting.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhmPJpLijqG6PrYWm04y3caJmXfl58ueO-vnX1QxdlZ0ZEjV9PzeSQv0np2A8IIyhdfkSVasxxyxIxsl3b_9sqnfqJUG7YoLa61eFYYxVy4LKxwqy2hLrGbnm2UuNXhd6_mNIDeO4BxebZSrnbxHL_B-rzl29CvQ2qgjFfKcPk74_EfVnLFS2wGItfU_lY" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="345" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhmPJpLijqG6PrYWm04y3caJmXfl58ueO-vnX1QxdlZ0ZEjV9PzeSQv0np2A8IIyhdfkSVasxxyxIxsl3b_9sqnfqJUG7YoLa61eFYYxVy4LKxwqy2hLrGbnm2UuNXhd6_mNIDeO4BxebZSrnbxHL_B-rzl29CvQ2qgjFfKcPk74_EfVnLFS2wGItfU_lY=w460-h345" width="460" /></a></div><br />Päädyin ihmettelemään CAMRAn myymälää festarialueella. Olin jo edellispäivänä pyörinyt siinä t-paita-ostoksilla, mutta nyt tein muitakin hankintoja. Ensinnäkin päätin korjata järjestön ikääntymisasiaa ja liityin jäseneksi. 42-vuotiaana tuon ehkä keski-ikää alaspäin, tai ainakin voin kuvitella niin ja tuntea itseni nuoreksi. Hyöty "etäjäsenelle" on lähinnä järjestön lehden muodossa, pubialennukset kun eivät juuri Suomessa auta ja noh, briteissäkin ne ovat pääasiassa megaketju Wetherspoonsiin**, jonka pubeissa ei muutenkaan hirveästi huvita vierailla. <p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj_XKBItUNZwREJd8n6uhTbqAJTIb_KsH-Rdn0b60FHUPOI3YOlAGIadgrl3wtUeautltfssXyYmxPx467KbJN2n9_URr2itQdKpLy1VqqudU6bVauRMIMN0rE9ARdSdTyBej5Dv6lzVFKtDFWNVoBj1PJ3NNrC7CWhy5oC6MqfLrTF7rkorhevEYy0rfw" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="449" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj_XKBItUNZwREJd8n6uhTbqAJTIb_KsH-Rdn0b60FHUPOI3YOlAGIadgrl3wtUeautltfssXyYmxPx467KbJN2n9_URr2itQdKpLy1VqqudU6bVauRMIMN0rE9ARdSdTyBej5Dv6lzVFKtDFWNVoBj1PJ3NNrC7CWhy5oC6MqfLrTF7rkorhevEYy0rfw=w337-h449" width="337" /></a></div><br />Toisekseen ostin Des De Moorin uuden kirjan caskista, ytimekkäästi nimeltään Cask. Sattumoisin illan tasting oli Desin vetämä ja juuri kirjan teemainen, eli tavallaan cask-oluen eri muotoja. Sain samalla näppärästi nimmarit kirjaan. Kirjaa en ole ehtinyt vasta kuin selailla, mutta vaikuttaa loistavalta. Suorastaan aiheen uudelta perusteokselta.<p></p><p>Des De Moor on tunnettu myös muusikkona ja jonkinlaisena radikaalina aktivistina ainakin nuorempina vuosinaan. Viime vuodet oli menneet tiukasti kirjan teon parissa. Tastingissä hän kävi läpi caskin historiaa nykyisten oluiden kautta. Ikään kuin esitellen miten esim. alkuperäisestä britti-IPAsta tuli ennen pitkää sellainen mieto brittiolut kuin se 1900-luvulla oli ja miten mild oli ennen tyypillistä tavaraa ja miten modernimmat humalat ilmaantuivat kuvioihin. En tullut maistingin lomassa merkinneeksi oluita muistiin, ikävä kyllä. Siinä oli kuitenkin muistaakseni mm. Thornbridgen Jaipur, ja muutama sarjavoittaja kilpailusta kuten mainittu Abbot Ale ja se koko homman voittanut Ellandin porter, joka olikin kyllä voittonsa ansainnut. Tämmöistä se on kun ei tikkaa enää...</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj5eBiCYJzdOQNybJum_NYP58ZZkVUibm7HrcSVTmZUVaQYCGk77vVXWFSseH9PQG7mqHbWjcYHWY9Y_EuXUaEAmExnDtuD6WwggvSOxXeo6MuwJ-a2W_wK_R5TeOK5W794ETP-T0ts3hktdcjeLNTxA-OXOumRN6E_IqVMTipYwP7eQyV13Gd7tda8sEw" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="363" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEj5eBiCYJzdOQNybJum_NYP58ZZkVUibm7HrcSVTmZUVaQYCGk77vVXWFSseH9PQG7mqHbWjcYHWY9Y_EuXUaEAmExnDtuD6WwggvSOxXeo6MuwJ-a2W_wK_R5TeOK5W794ETP-T0ts3hktdcjeLNTxA-OXOumRN6E_IqVMTipYwP7eQyV13Gd7tda8sEw=w484-h363" width="484" /></a></div><br />Loppuillan vedin muutenkin vapaammalla vaihteella, enkä pönöttänyt vihko tai pädi kädessä. Oluet olivat hyviä, mutta parhaat tuli juotua kyllä edellispäivänä kärkisijoituksia maistellessa. Maistelin vähän muutakin kuin peruscaskia. Mm. Vermontilaisen Idletyme Brewingin <i>Beer with a View</i> hazy IPAkin, caskista tietenkin, löytyi lasiin amerikkatiskillä. Siellä huvitti englantilaisten caskipäiden tuumailu "<i>That is quite high in alcohol, 5,7%!". </i>Amerikkalaiset tikahtuisivat.<p></p><p>Jossain vaiheessa söin taas possupiiraan ja mietin, että onneksi näitä ei ole Suomessa tai olisin jo kuollut. Täällä en vielä niin tehnyt, vaan suoriuduin takaisin hotellille suht ajoissa. Aamulla pitäisi olla Oxfordiin lähdössä. Siitä lisää seuraavalla kerralla.</p><p>...</p><p><span style="font-size: x-small;">*European Beer Consumers Union eli Euroopan oluen kuluttajien keskusjärjestö, esim. Olutliitto ja CAMRA ovat sen jäsenjärjestöjä.</span></p><p><span style="font-size: x-small;">**Wetherspoons jakaa paljon mielipiteitä, etenkin koska omistaja Tim Martin on jäätävä dorka. Toisaalta ketju on iso sponsori CAMRAlle ja myös pitää pubeissaan paikallisia cask-oluita. Juuri tuota kuvan ruoka-annosta syödessäni joku camralainen bongasi festarilasistaan Wetherspoonsin logon ja avautui kumppanilleen tunteikkaasti. <i>"Bloody Wetherspoons! They can't get rid of the FUCKING 'SPOONS."</i></span></p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-30063642730062630172023-08-19T12:17:00.001+03:002023-08-19T12:17:06.331+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi - osa 8<p>Heinäkuun alussa oli lähes valmiina tämä postaus, mutta kesä, loma, matkailu ja uusi työ pääsivät viemään ajatukset pois bloggailusta, niin jäi päivittämättä. Parempi joskus kuin ei milloinkaan. Nämä oluet siis kuitenkin juotu kaikki jo heinäkuun alkupuolella.</p><p>Pahoittelen kuvien tavanomaistakin paskempaa laatua. Toimin kesän tabletin varassa ja sen kamera ei ollut mikään kovin ässä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsg0UO5407gBr-loNcY42644VNcas900P0tlOSJ8QSc-0U1UXevLOPmQUQJVbG-7NmCw-SnUuQDrBD6n0SffDoyFCtfrTTAbCLych7ZzMdozdWyIXGcOJv1Gq4YYrHKlgc6D57UFUwUjJ5hIGFly24cNpoxREKHFGhGRvgrlcdIEE9AJKitMUPEiJL1Ao/s3264/IMG_20230707_204427.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="515" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsg0UO5407gBr-loNcY42644VNcas900P0tlOSJ8QSc-0U1UXevLOPmQUQJVbG-7NmCw-SnUuQDrBD6n0SffDoyFCtfrTTAbCLych7ZzMdozdWyIXGcOJv1Gq4YYrHKlgc6D57UFUwUjJ5hIGFly24cNpoxREKHFGhGRvgrlcdIEE9AJKitMUPEiJL1Ao/w386-h515/IMG_20230707_204427.jpg" width="386" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Salama Riwaka Pils</h3><p>En tiedä onko tuo oluen ihan virallinen nimi, tuskin. Sain pyöräreissulla panimon kaupalla piipahtaessa etiketittömän tötsän panimon Ilkalta (Beerzebub-kotipanimostaankin tunnettu) ja suurin piirtein tuommoinen nimi siihen oli tussilla vedetty, kunnes tuhrasin sen siitä käsilläni sekaisin vielä kaupan päälle. Kuulemma Salamalla on sellainen sukulaishumaliin perustuva olutsarja, jossa käytetään alkuperäistä jalohumalaa (eli vanhaa suosittua maatiaislajiketta) ja sitten siitä jalostettua modernia humalaa. Tässä jalohumalana siis Saaz ja modernimpana Riwaka. Tyylinä pils.</p><p>Hyvin tuoretta on, kuten odottaa saattaa, kun etikettikin puuttuu. Panimokäynnin jälkeen se seisoi noin viikon jääkaapissa, eli olisiko noin viikon vanhaa nauttiessa.</p><div><div>Erittäin vaalean keltainen, pientä utua. Isohko valkoinen vaahto.</div><div><br /></div><div>Kova saksalainen pils -meno tuoksussa, kuiva ja karkean yrttinen alkuunsa. Pientä paahtoleipää. Limepiirakkaa. Aika mieto kuitenkin tuoksultaan. Heiluttelemalla tulee sekavaa passiohedelmäisyyttä myös, muttei kovin isosti.</div><div> </div><div>Kevyt, hyvällä tavalla ohut, kuitenkin sen verran muhkeutta, ettei tunnu yhtään vetiseltä. Katkerot nousee asteittain karheasti, pistämättä. Kaunis tasapaino. Jälkimaussa irtoaa humalista makuakin, pientä karviaismarjaa ja raikasta sitrusta. Sitruuna ja greippi kasvavat joka hörpyllä ja neljännellä alkaa irrota jo syvempää trooppistakin hedelmää. Onpas hienosti nouseva humalointi ja nimenomaan maun puolella enemmän kuin tuoksussa. Hyvin kuiva loppu, lisähörppyä huutaa. Vetokalja siinä mielessä.</div><div><br /></div><div>Erinomainen kuiva saksalaismallin pils, jossa väijysti kasvava hedelmäinen humalointi. Ensiluokkaista kamaa. Kärkikahinoihin.</div></div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQfQ9eeW0dxJYSNXKuURdNvbGaNA8cZkdOoKaZ3Lwd1EyC8W81EvhORygst_AfkOPV0RIMHo5_qDKCt8YBufnNC09DD-4RoTSE1Q9C7rA85q6EegCx32RDQN8HMHITWV9jftuNTdmt4CxIOFuK7JfQ1OIZ73XG0HwR5P1HfneTZzx03gKp1OAKTeH016A/s3264/IMG_20230707_123942.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="476" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQfQ9eeW0dxJYSNXKuURdNvbGaNA8cZkdOoKaZ3Lwd1EyC8W81EvhORygst_AfkOPV0RIMHo5_qDKCt8YBufnNC09DD-4RoTSE1Q9C7rA85q6EegCx32RDQN8HMHITWV9jftuNTdmt4CxIOFuK7JfQ1OIZ73XG0HwR5P1HfneTZzx03gKp1OAKTeH016A/w357-h476/IMG_20230707_123942.jpg" width="357" /></a></div></div><h3 style="text-align: left;">Mallassepät Soliday</h3><div>Konsulttitalo Solitan, eli entisen työpaikkani, olutkerhon kesäbisse. Työsuhteeni Solitalla päättyi juhannukseen, mutta ehdin ostaa puoli korillista tuoretta ölppää ennen lähtöä. Olut valmistui siis sopivasti juhannusta edeltävällä viikolla. Tämä on viimeinen tölkki, eli hyvin on maistunut, eikä ole edes itse tarvinnut juoda kaikkea. Nyt voisin tietysti polttaa sillat firmaan ja olutkerhoon dumaamalla oluen täysin. Onneksi ei tarvitse.</div><div><div><br /></div><div>Tekijänä Mallassepät ja viime vuodet hiljaiseloa viettänyt sudeettikainuulainen kiertolainen Nälkämaa, jonka toinen puolisko on solitalaisia. Käsittääkseni Nälkämaan Sami väänsi reseptin yhdessä Mallasseppien kanssa.</div><div><br /></div><div>Lähes kirkas, tumman kultainen</div><div><br /></div><div>Yrttiä, keksitä mallasta, aivan kevyt pahvi sinne on uinut tuoreimmasta. Tosin olut tuntuu sitten muuten asettuneen aavistuksen tasapainoisempaan uomaan. Parempi tämä nyt on kuin heti panimolta tulleena.</div><div><br /></div><div>Hyvä runko, ei vetisyyden häivää. Makeahko murokeksinen mallas johtaa orkesteria, kimeämpiä sointuja tulee humalasta sen verran että tasapaino pysyy. Kukkaisuutta jälkimaussa, joka ei ole kovin pitkä. Kuiva lopetus saa haluamaam toisen ryypyn ja lasillinen meinaa mennä hujauksessa. Pientä märkää koiraa lopputuntumassa.</div><div><br /></div><div>Varsin jees pilsu. Hitusen hapettunut, mutta vielä tätä kiskoo. Aivan aavistuksen verran jos olisi lisää humalaa niin olisi vielä parempi.</div></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuNx793dVgs3_8OIkC_ykKv-_gcbpoFW8bs1EsG-u_-EZ66uNxjSi43A7k1LzQ4Sz9z81H_BmJFgQN6co_DoGkirhemqCHQX2XSVVr5VGwgJ64aX6I3Qib0W10p9aZDcUG_ozuFddrKJapGzi6-Mp2ga7Mvx0PHjfV8ykWG-s2VvO-dp8DRQMX4jHyTow/s3264/IMG_20230708_174914.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="481" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuNx793dVgs3_8OIkC_ykKv-_gcbpoFW8bs1EsG-u_-EZ66uNxjSi43A7k1LzQ4Sz9z81H_BmJFgQN6co_DoGkirhemqCHQX2XSVVr5VGwgJ64aX6I3Qib0W10p9aZDcUG_ozuFddrKJapGzi6-Mp2ga7Mvx0PHjfV8ykWG-s2VvO-dp8DRQMX4jHyTow/w361-h481/IMG_20230708_174914.jpg" width="361" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Kimito Rye Rauch Lager</h3><div><br /></div><div>Ruissavulager ei nyt varsinaisesti miltään kesäjuomalta kuulosta, ennen kuin miettii saunomista. Saunaa ei ollut tarjolla, niin parvekkeeseen oli tyytyminen.</div><div><br /></div><div>Punertava, meripihkainen väri. Vaahto häviää heti kaataessa ja olut onkin siksi varsin ruma. Tuoksussa miellyttävä savuisuus, bambergmainen tatsi. Yrttistä humalaakin puskee läpi. Heikon vaahdon syy selviää maistaessa, hiilihapot kun puuttuuvat miltei tyystiin. Mukava rukiinen, riihiruisleipäinen fiilis. Hyvin tasapainottava yrttinen mannermainen humala siinä rinnalla ja sopiva katkeruuskin. </div><div><br /></div><div>Ihan kelpo olut, mutta mihin hiilihapot menivät? Niiden puute tekee kokonaisuudesta aika lättänän.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKma8QRQd9V5k7Eb0BgcbKAPVUTGxqICDQtpLKTrH7ODxXgehK5S0cPpxvdAoT7MWKktlqjpjC7aIbOeSxh_njFtCByXSMOcZkt1ndRqBqiYARqr_mDt6a4pGoBWtH2iEv2_p6O-NB_CdvBha5L8AOkS6yGgNvjPrdfhWKKBHLdWlG2rtzNjBxwC0Qgf4/s3264/IMG_20230708_154738.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="494" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKma8QRQd9V5k7Eb0BgcbKAPVUTGxqICDQtpLKTrH7ODxXgehK5S0cPpxvdAoT7MWKktlqjpjC7aIbOeSxh_njFtCByXSMOcZkt1ndRqBqiYARqr_mDt6a4pGoBWtH2iEv2_p6O-NB_CdvBha5L8AOkS6yGgNvjPrdfhWKKBHLdWlG2rtzNjBxwC0Qgf4/w371-h494/IMG_20230708_154738.jpg" width="371" /></a></div><div><br /></div><h3 style="text-align: left;">Stigbergets Vinterbloss</h3><div>Tämä odotteli jääkaapissa hyvän tovin, kun savulager ei oikein jaksanut innostaa. Nimi Vinterbloss eli talvisavu viittaisi tämän olevan talveksi tehty, eli tuskin ihan tuoreimmillaan, mutta eipä se näissä niin justiinsa ole. Nimi ja jotenkin etiketin olemuskin henkivät sellaista ysärin ruotsi-melodeathmetal meininkiä, Edge of Sanity ja Dissection tulee jostain syystä mieleen. Panimohan toki onkin Göteborgista.</div><div><br /></div><div>Lähes musta olut. Vahvaa savua, palvikinkkua tuoksussa. Jotenkin kaipailen tuoksuun leipäisempää menoa, maltaisuutta, mutta sellainen jää taustalle. Raikasta humalaakin siellä on sekoittamassa menoa.</div><div><br /></div><div>Sokerisen kevyt suussa, hyvin juotava. Maussa lakritsia, kahvia ja tietenkin savua päällimmäisenä, yllättävän kepeää sitruksista humalaa niiden parina katkeroineen päivineen. Melkein kuin olisi yhdistetty schwarzbier, rauchbier ja black IPA. Toimii paremmin kuin luulisi. Aika kiva pääosin, mutta sokerisuus alkaa ärsyttämään lasin loppua kohti.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiS_Ke5roYX_cH33DVfZ2eEwLgLG25hsGabglHf7XQMpjZ8hgcJ8uBHblHAg6h7cqQtlYV-gObpJ_3yWmzQKdfzWXKZYvx3_v7cBlGsTHOW9ivbJCkkvs4tnPVcPAj0NXprPYXmiMImQATLDeFPzBTrBWHQcTzWMqehLDYko1KPoF56mkr0A5Ob3GzJfbs/s3264/IMG_20230708_181336.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="527" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiS_Ke5roYX_cH33DVfZ2eEwLgLG25hsGabglHf7XQMpjZ8hgcJ8uBHblHAg6h7cqQtlYV-gObpJ_3yWmzQKdfzWXKZYvx3_v7cBlGsTHOW9ivbJCkkvs4tnPVcPAj0NXprPYXmiMImQATLDeFPzBTrBWHQcTzWMqehLDYko1KPoF56mkr0A5Ob3GzJfbs/w396-h527/IMG_20230708_181336.jpg" width="396" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Mufloni Mosaic Lager</h3><div>Kultainen, samea. Tuoksussa tietenkin mosaic-humalaa selvästi. Mandariinia, raikasta sitrusta, passiohedelmää. </div><div><br /></div><div>Pehmeä, kevyt, vedettävä. Vähän mehumainen jopa. Hazy IPL? Miellyttävän raikas ja humalainen maultaan, paljon hedelmäisyyttä. Melkein huomaamatta mukaan tuleva peräkärry, mutta kuitenkin selkeä sellainen. Loistava tasapaino ja puhdas. Erinomainen tämä on kauppaolueksi etenkin. </div><div><br /></div><div>Beer Hunter's on yleensä aika luottotekijä ja tässäpä sen huomaa. </div><div><br /></div><div><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Himo Tumma Tunti<br />3. Salama Riwaka Pils<br />4. Kahakka Dry Hopped Lager<br />5. Mufloni Mosaic Lager<br />6. Hagström Groß Pilsner<br />7. Schilling Modernism<br />8. Olarin China White<br />9. Verdant Helles<br />10. Whiplash Blue Ghosts<br />11. Olarin Pronto? Prego!<br />12. Suarez Family River Black Lager<br />13. Stadin Black Lager<br />14. Great Notion Ledge Bier<br />15. Maku Horisontti Pils<br />16. Tuju Assmonkey<br />17. Prykmestar Keller Teer<br />18. Stigbergets Vinterbloss<br />19. FUKKNICE Eka Kalja<br />20. Mallassepät Solita Soliday<br />21. Hiisi Päivä Bock<br />22. Laitila Mosaic Lager<br />23. Kimito Rye Rauch Lager<br />24. Etko/Salama Lubricator Doppelbock<br />25. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />26. Maku Kuura IPL<br />27. CoolHead Czech Please!<br />28. CoolHead Vamos!<br />29. Naïlo Czechmate<br />30. Mylläri Svejk<br />31. Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />32. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA</p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><br />(huom. setissä ei ole ollut vieläkään yhtään kunnolla huonoa olutta, vähän epätasapainoisia tai tunkkaisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella rohkeasti)</p></div>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-53779971245420355702023-07-06T11:13:00.002+03:002023-07-06T11:13:38.134+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi - osa 7<p style="text-align: center;"><i style="font-size: x-large;">Kräft-lagerin vuosi -23.</i></p><p style="text-align: center;"><i style="font-size: x-large;">Niin hyvää, että sanotuksi saa.</i></p><div style="text-align: left;">Taas on lagereita maisteltu. Pahoittelut jälleen tavallistakin huonommista kuvista, lagerin vuoden lisäksi on kännykätön kesä -23 ja pädin kamera on mitä on...</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4JXZsezQyT6-xmxI061D238-ZZKBpKc52Cbr8ZS7qGj-K6G-unhQBTKxWOdOnDjAJwdL_jnPpDgQCWx8BD3sPZLCaL_zsVAPoZ_wPviDG0s_rDijFJa_n5byr-ciy0bCfDlEfJo5maHg3wFyChT6gAUg6rhOBPjblCJnrkVdTZm202eybvOtMbeN0j2A/s3264/IMG_20230621_190441.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="517" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4JXZsezQyT6-xmxI061D238-ZZKBpKc52Cbr8ZS7qGj-K6G-unhQBTKxWOdOnDjAJwdL_jnPpDgQCWx8BD3sPZLCaL_zsVAPoZ_wPviDG0s_rDijFJa_n5byr-ciy0bCfDlEfJo5maHg3wFyChT6gAUg6rhOBPjblCJnrkVdTZm202eybvOtMbeN0j2A/w388-h517/IMG_20230621_190441.jpg" width="388" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Tuju Assmonkey</h3><p>Lappeenrannasta tulee neljännesvuosisataa vanha punk-pumppu Anal Thunder eli suomeksi pieru. Bändin toimintaan liittyy ilmeisesti alkoholi jopa keskivertoa punkki-menoa enemmän. Siinä määrin, että se on heti toisessa lauseessa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Anal_Thunder">wikipediassa</a>. Samasta pitäjästä tulee myös Tuju, joka on yksi suomen kärkipanimoita. Nämä tietysti löivät hynttyyt yhteen ja bändikaljahan sieltä pullahti.</p><p>Anal Thunder on itselleni varsin vieras poppoo vaikka sinällään musiikillisesti osuukin aika justiinsa makuhaarukkaan. Muistan kuunnelleeni Bulevardilla näkemäni "I <3 Anal" tarran innoittamana joskus vuosia sitten yhden mustavalkoisen musiikkivideon (ehkä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=eRorRd1vWgI">Through Al Bundy's Eyes</a>, ehkä ei) ja tuumanneeni siihen, että "aika hyvä bändi" ja sitten olematta kuuntelematta sitä ikinä uudestaan. Pitäs varmaan kuunnella enempi.</p><p>Tuhti tuoksu, ei ole mikään Saksan pils tämä. Yrttisyyttä, sellaisessa rosmariinimaisessa muodossa. Sen kaverina melkein (väli?)lihainen tuhtius, ei missään nimessä kuitenkaan virheeseen asti lihainen. Ei siis erityisen raikas, mutta hyvä tuoksu. Sellaista menoa vähän kuin mitä kuvittelen siinä joulukuusen jalassa olevassa vedessä olevan: Vähän seisonutta, mutta havuista. Puhdas. </p><p>Maku on tuoksua puhtaampi. Hyvä mallas-humala tasapaino kokonaisuudessa. Jää katkeroiltaan ehkä johonkin pilsin tienoille, mutta tuhtius on kuitenkin sitä luokkaa, että pils-fiilis häviää sen myötä. Eipä tätä pilsiksi väitetäkään. Leipäinen fiilis kokonaisuudessa, mutta hyvä yrttinen pisto loppuun tasapainoksi. Helppo vetää. Tykkään kyllä.</p><p>Ihan kiva lageroinen. Sellainen talvikalja kyllä, jos vaalea lager voi sellainen olla. Kaipaisin kesäksi vähän raikkaampaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8fx6aBW5txKaXtTjAQ5p-1wV1diUP7UbUWdNULLkuwO4AHCjeKfMWszAawb_eYHGLzOPyc1CYsPFfFAB7hWPGUVDhfSormtl1LsuLXid63qajnHZ4KxvitU6f6cYIQXxtJFBZKv1XV9uRA0f0dMvlZ4Imn4u9ExOvOnl5NSQ-6rv6wLSt0e5-FwG_LuI/s3264/IMG_20230621_202251.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="435" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8fx6aBW5txKaXtTjAQ5p-1wV1diUP7UbUWdNULLkuwO4AHCjeKfMWszAawb_eYHGLzOPyc1CYsPFfFAB7hWPGUVDhfSormtl1LsuLXid63qajnHZ4KxvitU6f6cYIQXxtJFBZKv1XV9uRA0f0dMvlZ4Imn4u9ExOvOnl5NSQ-6rv6wLSt0e5-FwG_LuI/w326-h435/IMG_20230621_202251.jpg" width="326" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Mylläri Sjevk</h3><p>Forssalainen Mylläri on tullut ihan puskemalla lähikauppaani, mutta jäänyt testailut ihan muutamaan olueen. Kovasti panimoa on kehuttu. Nappasin hyllystä mukaan Svejkin ihan nimen perusteella. Tölkissä olikin sitten tarinaa siitä, miten Svejk on Tawastia Groupin ravintoloiden jo pitkään teettämä oma tsekkiolut. Sitä on valmistanut 20 vuoden aikana ilmeisesti useampikin tuottaja, ennen nykyistä Forssan Mylläriä asialla on kai ollut edesmennyt Bryggeri Helsinki (ellei välissä ehtinyt olla joku muu). Melkein kaikki Bryggerin oluet luulin juoneeni, mutta tämä tietääkseni ensimmäinen kosketus Svejkiin itselleni.</p><p>Jaroslav Hašekin Kunnon Sotamies Svejk on toki hahmona tuttu olueen menevä tšekkisolttu. Kirjoja en ole lukenut, mutta Svejkin seikkailuista tehdyt kuunnelmat olivat edesmenneen isäpuoleni suosikkeja ja kuulin toisen käden kautta Svejk-sitaatteja usein lapsena. Svejkiähän käytetään (ilmeisesti copyright-vapaana?) useinkin tšekkioluisiin liittyen. Alppiharjussa oli aikoinaan muutaman vuoden Sandels & Svejk -niminen olutravintolakin.</p><p>Hyvin vaalea, jopa liian vaalea tsekkipilsiksi ja lisäksi varsin samea. Kellerbieriäkös tämä nyt sitten...</p><p>Tuoksussa muovailuvahaa, eli taikinaisuutta. Hapettuneisuutta se kai on. Ei sitä valtoimenaan ole, mutta tunkkaiseksi tekee. Pientä asiaankuuluvaa diasetyyliä myös. Raikasta epäselvää yrttiä, joka sotkeutuu taikinaisuuteen. Muuten ok, mutta muovailuvaha ärsyttää aina.</p><p>Ohut, aika vetinen on. Kunnon tsekkipilsin ihanan pehmeä vedettävyys uupuu ja maltaisuus jää ohueksi pintasilaukseksi. Humalointikin jää vähän taustahaaveeksi, jonkin verran toki katkeroksi. Katkero onkin oluen paras puoli, se astuu esiin hellästi mutta varmasti.</p><p>Mylläriä on paljon kehuttu, mutta testailemani tuotteet ovat jääneet säännöllisesti pahasti keskikastiin. Ei huonoja, vaan ei nyt mitään erityistäkään. Niin tämäkin. Ei tämä ole erityisen pahasti virhemakuinen tai mitään sellaista, mutta maun ja suutuntuman tasapaino on vain vähän sinnepäin ja paras raikkaus puuttuu. En halua yhtään lisää. Tosin jos tämä Tawastia Groupin nimissä menee samasta tuotteesta niin mikäpä minä olen huutelemaan kun en ole aiempia maistanutkaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNlwcXvyKHsBv5mtDfBEq3ch6soLwJCp4mrLrrsuL5MrPJ773SVIxs_VqDH4E8_acVSTB8bdP0WQBYqQuct3_pyY_ZScFfg9R_10HaM0-wVy29m-tVfZf6m6CtsJKGD3t-Y9cZ1c0XWUQsfCZS9ctW9o-eb_xE4xAq8kkWNDloJaCGQeDi14ZBXBn5SHI/s3264/IMG_20230621_212429.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="479" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNlwcXvyKHsBv5mtDfBEq3ch6soLwJCp4mrLrrsuL5MrPJ773SVIxs_VqDH4E8_acVSTB8bdP0WQBYqQuct3_pyY_ZScFfg9R_10HaM0-wVy29m-tVfZf6m6CtsJKGD3t-Y9cZ1c0XWUQsfCZS9ctW9o-eb_xE4xAq8kkWNDloJaCGQeDi14ZBXBn5SHI/w359-h479/IMG_20230621_212429.jpg" width="359" /></a></div><h3 style="text-align: left;">CoolHead Czech, please! </h3><p>Tuoretta kamaa. Olut on panimolta ostettu, juomishetkellä n. kuukausi tölkityksestä.</p><p>Tuoksussa pahvia ja muovailuvahaa tässäkin. Hunajaista maltaisuutta, lievää terhakkaa humalaakin. Raikkautta kaipaisi. Maku on onneksi paljon parempi. Pehmeän vedettävä tsekkilagerin runko, mutta aika hiilihappoinen meno siinä. Tasapainoksi erinomainen mausteinen katkerointi. Mukavaa paahtoleipää maltaasta. </p><p>Tunkkainen tämä kuitenkin on ja hiilihapot aavistuksen liian kovalla. Mielellään tätä joisi oikein kaadettuna parikin tuoppia jos hapettuneisuutta saisi vähän pois tuoksusta ja humalaa tilalle. Kokonaisuus on nyt sen verran tunkkainen ja kääntyy ennen pitkää sen verran vetiseksi, että tuopin lopulla ärsyttää. Raskasta, niin kovin raskasta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrB3nfZN1S-oUqdiwpSNP8qNN1WGZpQM8iJQ958zghPWNJkrCb22mXashCVMDVXKeIlX0CusdYLI2b1jNRZF0fuS4rARrLA0wyuvBOWPv57Vkk-oeEFb5SbfQj-8P-j5NLGpxapMqjQmddfsmb_rtQz6WX36PqKX8LjU8JmlgPg7_3_QxPtRIJgPCh3LM/s3264/IMG_20230621_222738.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="474" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrB3nfZN1S-oUqdiwpSNP8qNN1WGZpQM8iJQ958zghPWNJkrCb22mXashCVMDVXKeIlX0CusdYLI2b1jNRZF0fuS4rARrLA0wyuvBOWPv57Vkk-oeEFb5SbfQj-8P-j5NLGpxapMqjQmddfsmb_rtQz6WX36PqKX8LjU8JmlgPg7_3_QxPtRIJgPCh3LM/w356-h474/IMG_20230621_222738.jpg" width="356" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Olarin Panimo Pronto? Prego! </h3><p>Italian pilsiä Olarilta. Tämäkin hyvin tuoretta tavaraa. Raikas on, hieman maissinen tunne tuoksussa. Lempeää kukkaista humalointia, mutta odotin tukevampaa kuivahumalointia. Mallasta ei juuri pääse esiin tuon epämääräisen maissituulahduksen lisäksi.</p><p>Ohut ja juotava, taiteilee aivan vetisyyden rajalla, ehkä hitusen tippuukin sinne muttei häiritsevästi. Puhdas, raikas olemus. Selkeä puraisu loppuun, mutta sekä maltaan, että humaloinnin luonnetta puuttuu siihen nähden mitä ymmärrän italialaiseksi pilsiksi. Tämä on mietoudeltaan enemmänkin lähempänä viime kertaista China Whitea, joskin selvästi purevampi katkeroiltaan.</p><p>Italialaiseksi pilsiksi tämän tulisi mielestäni olla vielä selvemmin kuivahumaloitua ja vähän muhkeampi maltaankin puolelta. Joka tapauksessa raikas ja piristävä olut, jota mielellään juo lisää. Siitä selvä plussa. Hyvä olut. </p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Himo Tumma Tunti<br />3. Kahakka Dry Hopped Lager<br />4. Hagström Groß Pilsner<br />5. Schilling Modernism<br />6. Olarin China White<br />7. Verdant Helles<br />8. Whiplash Blue Ghosts<br />9. Olarin Pronto? Prego!<br />10. Suarez Family River Black Lager<br />11. Stadin Black Lager<br />12. Great Notion Ledge Bier<br />13. Maku Horisontti Pils<br />14. Tuju Assmonkey<br />15. Prykmestar Keller Teer<br />16. FUKKNICE Eka Kalja<br />17. Hiisi Päivä Bock<br />18. Laitila Mosaic Lager<br />19. Etko/Salama Lubricator Doppelbock<br />20. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />21. Maku Kuura IPL<br />22. CoolHead Czech Please!<br />23. CoolHead Vamos!<br />24. Naïlo Czechmate<br />25. Mylläri Svejk<br />26. Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />27. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA</p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><br />(huom. setissä ei ole ollut vieläkään yhtään kunnolla huonoa olutta, vähän epätasapainoisia tai tunkkaisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella rohkeasti)</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-67533420826935995272023-07-02T14:12:00.001+03:002023-07-02T14:14:25.496+03:00Alkon uutuuksia - Heinäkuu 2023<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCv2UX22AGtMB46k26DiUtUY0OG9WEyDudOirnGGHGUFksWL3w4H30WqGwnHRElKkSX0ibcKoKV38MOu0XKHw6kihDAFv3Ilk4uw04i-8jHue4zsbd6A6f_rui63t4VukCpa7FhbHYeINN-u69OernEgxCYsWo1Zm0udCEkwCKFpzQMczmVlqNhA4qLRg/s3264/IMG_20230630_092455.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2448" data-original-width="3264" height="403" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCv2UX22AGtMB46k26DiUtUY0OG9WEyDudOirnGGHGUFksWL3w4H30WqGwnHRElKkSX0ibcKoKV38MOu0XKHw6kihDAFv3Ilk4uw04i-8jHue4zsbd6A6f_rui63t4VukCpa7FhbHYeINN-u69OernEgxCYsWo1Zm0udCEkwCKFpzQMczmVlqNhA4qLRg/w537-h403/IMG_20230630_092455.jpg" width="537" /></a></div><br /><p>Piiiiitkästä aikaa pääsin Alkon mediapruuviin mukaan. Kahdeksan olutta sieltä löytyi ja vanhaan tuttuun kaavaan käydäänpä ne läpi. Maistettu sokkona, tietämättä oluista mitään. Kommentit lisätty sitten tiedon valon saavuttua sokean maistajan silmiin.</p><p><br />Huom: Kuvassa oluet ylärivissä 5-8, alarivissä 1-4. Lisähuomiona se, että olen kesän tavallista huonomman kameran varassa, joten kuvat tavallistakin huonompia. Kuvaaja edelleen sama täysin avuton perse-eläjä, siinä ei muutosta.</p><p><b>1.</b><br />Kirkaahko, ihan pientä utua on, kultainen väri. Tutun oloinen tuoksu, raikkaahko, mutta aivan hipaisun verran pahvia on mukana. Hapettuneisuutta siis. Kevyttä sitrusmaisuutta, korianterin tapaista, mausteisuutta muutenkin. Aika mieto tuoksu muuten. Pehmeä, pyöreähkö, ehkä hitunen diasetyyliä. Tuntuva katkerointi, joka vetää ajatukset johonkin sessio-IPAan, mutta tuoksu ei oikein täsmää amerikan meininkeihin. Ehkä ei kovin tuore sitten tai jokin pils-viritelmä. Toisella maistolla pils-fiilis vahvistuu, eikö sittenkin ihan puhtoinen lager.<br /><b>Olut: </b>Moon Lark Bench<br /><b>Kommentit: </b>Puolalainen tsekkipils. Aamulla ensimmäisenä pilsikin tuntuu kovin katkeralta, joten aivo veti sitä kovemmaksi kuin äkkiseltään luulisi. Ihan ok pils. </p><p><b>2. </b><br />Täysin samea, vaalean keltainen. Tuoksussa ananasta, aivan helevetisti ananasta. Lasin reunoille jää mäihää pyörittäessä, taitaa olla jotain lähes smoothie-menoa. Piña colada tulee tuoksusta mieleen, jotain kookostakin lienee siellä. Onko tää nyt joku Käärijä-pelleily? Suussa ihan puhdasta ananasmenua, ehkä pientä kookosta sen takaa, ja terävähkö happammuus tasapainoksi. Ja siinäpä se. Jos pitää piña coladasta niin varmaan pitää tästäkin. Tosin kannattaisi varmaan tehdä ennemmin piña colada... Jos taas ei pidä oikein ananaksesta tai kookoksesta kummastakaan, niin kuin minä, niin aivan järkyttävä litku. <br /><b>Olut: </b>Omnipollo Fruit World Famous Pineapple Coconut Sour<br /><b>Kommentit</b>: Tekijä ei liene yllätys kenellekään. Peruspelleilyt sieltä vaihteeksi. Hintaakin kun on miltei seitsemän euroa pieneltä tölkiltä niin ihan oikeasti varmaan kannattaisi Alko-reissulla ostaa mielummin pullo vaaleaa rommia ja tehdä piña coladansa ihan itse. Lisää vähän sitruunamehua niin tulee hapantakin. Vuosi vuodelta käsitän näitä vähemmän. Joo, on ne oluita, mutta ei maistu mallas, ei maistu humala, hiivasta saadaan irti vain sitruunamehuinen kirpeys, niin miksi tällaista väkisin mallaspohjaan pitää olueksi tehdä ja myydä? Niin kuin miksi nähdä se älytön oluen tekemisen vaiva? Tekisi suoraan viinapohjaisen juoman ostopirtuun, pääsisi helpommalla ja maku olisi ihan sama. </p><p><b>3.</b><br />Samea, keltainen. Aivan aavistuksen tummempi kuin edellinen. Vähän tunkkainen havupihkainen tuoksu. Epämiellyttävää lievästi kumista käryä myös. Jotain IPAa lie. Lötkön vetinen suussa, kovin on ohut. Piristyy vähän toisella maistamisella ja sitrusta avautuu enemmän esille, kärykin kaikkoaa. Ei silti mikään ihan hittituote. Kovin löysän kuiva on.<br /><b>Olut:</b> Salama x Mount Holly Meanwhile in Vermont Cold IPA<br /><b>Kommentit: </b>Jaa, se oli IPL, no ilmankos oli ohkainen ja kuiva. Ihmettelin nimeä hetken kun mitä tekemistä Vermontilla on tämän kanssa, mutta näköjään collabo Vermontilaisen Mount Hollyn kanssa. Hemmetin samea muuten tämä on "cold IPAksi". Salamalla on IPAt hanskassa, mutta tämä ei ole kyllä parhaasta päästä.<br /><br /><b>4.</b><br />Keltainen, melko samea, näkyy läpi kuitenkin. Havuinen metsän aromi alkuun, jotain trooppista hedelmää taustalla hitunen. Pahvia myös ikävä kyllä ja raikkaus puuttuu. Ettei olisi Suomen suosituinta IPAn alalajia, joka tunnetaan englanniksi trendikkäällä "old IPA"-nimellä.... Suussa tämä on kuitenkin parempi, täyteläinen, makean hedelmäinen, ja vähän pirteämpi. Pommacia? Melko pliisu silti. Katkeroa on ihan mukavasti.<br /><b>Olut: </b>Duration x Verdant Pression IPA <br /><b>Kommentit: </b>No tämä onkin erikoisempi tapaus. Siiderivalmistajan kanssa tehty collabo. Hedelmäisyyttä on koska tässä on käytetty siideriomenoita! Tosin modernia humalaakin on näköjään melkoinen kuuden humalan cocktail. Yllättävän vähän siiderimäisyys tuli sokkona esiin ja tosiaan raikkautta uupui.</p><p><b>5.</b><br />Keltaoranssi, samea. Tropiikin hedelmää, mangoa, ananasta, sitruunakakkua. Oudosti myös aavistus ruutia. Aika miellyttävä tuoksu, mukavan monipuolista hedelmäisyyttä. Suussa pehmeähkö, mutta hedelmäisyys selvästi suorempaa makeaa hedelmää tuoksuun nähden. Hyvä peräkärry eli katkeroakin on tuntuvasti. Ihan jees. Setin paras.<br /><b>Olut: </b>Tuju Zappa ja Hai DDH IPA<br /><b>Kommentit: </b>Itselleni tuntemattomalla Zappa-humalalla humaloitu IPA, tosin näkyy olevan Citraa ja Mosaicia tukena. Hyvä humalointi on, maistamisen arvoista tavaraa. Tujulle ominaisesta hyvällä tavalla ihan helvetin dorkasta nimestä pienet golf-taputukset. <br /><br /><b>6.</b><br />Kultainen, samea, tosin taittaa hieman melkein vaalean ruskean puolelle. Raikkaahko, yrttinen tuoksu. Odotin ulkoasun perusteella hedelmäistä neipa-menoa, en sitä saanut. Havuakin sieltä nousee. Suun puolella oikein mukava. Pehmeä, makeahko ja täällä sitä hedelmääkin tulee. Mangoa, persikkaa, appelsiinia. Katkeroa hillitysti, mutta löytyy kuitenkin. Joku NEDIPA varmaan.<br /><b>Olut: </b>Wicklow Wolf x Brique House Another Brique in the Wall<br /><b>Kommentit: </b>Onpa paljon collabo-tavaraa tällä kertaa. NEDIPAhan se. Päätekijä on Irlantilainen humalaa itse kasvattava pulju ja tässä pitäisi olla erityisen paljon Talusta ja Idaho 7:aa. Tuoksussa ne ei oikein päässeet esille, mikä lie. Liekö vähän hapettunut paras aromi pois. Hyvä kuitenkin.<br /><br /><b>7. </b><br />Kultainen, samea. Mieto tuoksu. Sitruunaa, pientä mausteisuutta. Erinomainen suussa, pehmeä. Maussa syvää muhkeaa hedelmäisyyttä, jossa salmiakkinen taustakierre. Loistava humalointi, vaikka ei tässäkään oikein esiin pääse. Kevyt katkerointi.<br /><b>Olut: </b>Moersleutel Could You Pass Me The Wirestripper<br /><b>Kommentit: </b>Tupla-NEIPAa tämäkin. Kumman heikot aromit näissä kahdessa viimeisessä tyylit huomioiden. Suun puolella tämäkin kuitenkin aika hyvän vinkeä. Vaikka nämä eivät aina ihan tuoreimmasta päästä ole niin syytän ehkä nyt jo vähän Alkon esillepanoakin, olisiko näistä vähän parhaat hiilarit karanneet... <br /><br /><b>8.</b><br />Tumman ruskea. Pastrya on, se on tuoksusta heti selvä. Suklaata, suklaakakkua, vaniljaa, kahvia, pähkinöitä, hunajamanteleita. Täyteläinen suussa. Maku on ensi sekunnin tosi kiva ja sitten pyörähtää kyllä hyvin kummallisesti ensin liian ätläkkään makeaksi ja sitten sen kaveriksi tulee rujo ja epämiellyttävä katkero. Sinällään katkeroa ei ole erityisen paljon, se vain tulee esiin tosi ikävästi. Tasapaino seilaa ihan miten sattuu. En nyt ehkä ihan kokonaista tölkkiä joisi.<br /><b>Olut: </b>Lervig Original Sin Imperial Double Chocolate Stout<br /><b>Kommentit: </b>Saateteksti sanoo<i> "Joidenkin mukaan, ihmisyydelle on tyypillistä tarve tehdä pahoja asioita. Tämä olut on Lervigin yritys tehdä jotain hyvää."</i> Yritykseksi jäi.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-9666284999556592442023-06-18T15:23:00.010+03:002023-06-18T15:49:17.067+03:00New York 2023 - osa 2 - Baareja ja kauppoja<p>
Tämä New Yorkin -reissun jämäpostaus meinasi vähän jäädä elämän
jalkoihin, mutta tuleehan täältä.
</p>
<h3 style="text-align: left;"><b>Oluella</b></h3>
<div>
Lukuisista kaupungin baareista olin merkinnyt oikeastaan vain muutamia
karttaani, tämä kun ei tosiaan ollut ensisijaisesti olutmatka. Ensimmäisenä
tärkein oli joku rento syömäpaikka heti paikalle saavuttua, eikä haitannut jos
sieltä saisi hyvän juomankin. Niinpä ensimmäisenä iltana kentältä päästyä
suunnattiin hotellista parin korttelin päässä olleeseen
<a href="https://pjclarkes.com/">P.J.Clarke's</a>iin. Jossain määrin maineikas
kieltolaista asti porskuttanut Midtownin instituutio kyseessä. Ihan mukavan
rento amerikkalainen ravintola vanhassa pytingissä pilvenpiirtäjien keskellä.
Oluet isohkoja merkkejä mutta kuitenkin Brooklynia, Goose Islandia ja
Allagashia niissä, ettei nyt minkään amerikkalaisen lagerin varassa tarvinnut
kärvistellä. Ruoka sen sijaan oli kovin keskinkertaista. Esim. paremman
burgerin saa mistä tahansa ns. "paremmasta ketjusta" (Naughty Burger, Friends
& Brgrs, Social Burgerjoint, jne...) Suomessa.
</div>
<div><br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEuKr0X9yCpxgCWK0TXk9m7OS9UgFL2_APPBun436cXeCvJVsh1LrVLr3Xq3iYik0PRxhMi3lWzI87q4uLWRHN6Pd_IFGoe563LMO-3M3VP8xzXLp9RYPIx7OJ1fZGQ_68aVeTNjp8WqeI5AHTFEJBWrQQTDvP6bvdiCKRbF3EBu0T_PBRxYdWId12/s4080/IMG_20230407_195354.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"
><img
border="0"
data-original-height="4080"
data-original-width="2294"
height="452"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEuKr0X9yCpxgCWK0TXk9m7OS9UgFL2_APPBun436cXeCvJVsh1LrVLr3Xq3iYik0PRxhMi3lWzI87q4uLWRHN6Pd_IFGoe563LMO-3M3VP8xzXLp9RYPIx7OJ1fZGQ_68aVeTNjp8WqeI5AHTFEJBWrQQTDvP6bvdiCKRbF3EBu0T_PBRxYdWId12/w254-h452/IMG_20230407_195354.jpg"
width="254"
/></a>
</div>
<div><br /></div>
<div><b>Greats of Craft</b></div>
<div>
<b><br /></b>
</div>
<div>
Myöskin kävelymatkan päässä hotellista 1st Avenuella oli pieni
<a href="https://shop.greatsofcraft.com/">Greats of Craft</a> -niminen
kapakki. Sutton Place näkyy olevan alueen nimi. Kiva pikkubaari. Käväisin
siellä jo ennen panimokierrospäivääni niin maistoin Finbackin ja KCBC:n
tuoreet hazyt, Moss (kuvassa) ja Superhero Sidekicks, jotka molemmat olivat
aika vakuuttavassa kunnossa.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Mestassa ja seudussa yleensä oli jotenkin semmoinen tv:stä tuttu new yorkin
baari/kahvila-tunnelma, etenkin kun matka oli vielä alussa. Ei ehkä mikään
kaupungin kovin craft-baari, mutta jos sattuu lähistöllä olemaan niin oikein
mukava paikka käydä parilla, etenkin kun naapurikorttelista sai tosi hyvää
pizzaa.
</div>
<div><br /></div>
<div><b>Blind Tiger</b></div>
<div><br /></div>
<div>
Greenwich Villagen Bleecker Streetin legendaarinen olutbaari
<a href="https://www.blindtigeralehouse.com/">Blind Tiger Ale House</a> on
palvellut ensin "microbrewta" ja sittemmin craftia etsivää kansaa jo kohta 30
vuotta, vuodesta 1996. Se oli ainoa pakko-nähdä-ja-kokea-tason baari mikä oli
panimoiden lisäksi listallani. Sinne eksyttiin pariinkin otteeseen. Ensin ihan
muuten vain ja sitten uudestaan stand-up-illasta poistuessa. Omalla alallaan
ehkä vielä legendaarisemman Comedy Cellarin esiintymisklubit kun ovat
kävelymatkan päässä lähellä Washington Square Parkia.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Mikäpä oli käydessä. Mukava kapakka, josta tosin oli ilmeisesti jostain syystä
poistettu suurin osa pöydistä ja tuoleista. Käytännössä oli vain baarijakkarat
tiskillä ja sitten yhdellä seinällä pari pientä pöytää. Valtaosa kapakasta oli
pelkkää seisoskelutilaa, olisiko pari seisomapöytää ollut toisella laidalla.
Vanhoista valokuvista päätellen näin ei aina ole ollut. Vastaaviin
ratkaisuihin törmäsi esim. monissa pikaruokapaikoissa, niin mietin onko tämä
joku koronasäädöksistä johtuva covid-kalustekrapula.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Vaikka seuraavaksi mainittavassa baarissa oli ehkä kovempi valikoima, kyllä
minä Blind Tigerissa näistä mainituista (panimot mukaan lukien) kaikkein
mieluiten istuisin. En tietenkään ottanut sieltä yhtään julkaisukelpoista
kuvaa.
</div>
<div><br /></div>
<table
align="center"
cellpadding="0"
cellspacing="0"
class="tr-caption-container"
style="margin-left: auto; margin-right: auto;"
>
<tbody>
<tr>
<td style="text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu6IUgY0lPsEC5hWBx9fgdvmHvXpRQpRRDHPIl2MPqnMeCPFVgG5w8o956q6UoV3kYRY3CAVd2bhJDfEmBnk1QGhU3ifhkkZhrEn24pMyM1FLHpwGPSNuOFyS0QHIghin8MpNQKXAwFrGPezaMzHqaM1NkWSIJg94huyD2ItzCV3zpT4HR-LgQSyrX/s4080/IMG_20230411_134813.jpg"
style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"
><img
border="0"
data-original-height="2294"
data-original-width="4080"
height="314"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu6IUgY0lPsEC5hWBx9fgdvmHvXpRQpRRDHPIl2MPqnMeCPFVgG5w8o956q6UoV3kYRY3CAVd2bhJDfEmBnk1QGhU3ifhkkZhrEn24pMyM1FLHpwGPSNuOFyS0QHIghin8MpNQKXAwFrGPezaMzHqaM1NkWSIJg94huyD2ItzCV3zpT4HR-LgQSyrX/w558-h314/IMG_20230411_134813.jpg"
width="558"
/></a>
</td>
</tr>
<tr>
<td class="tr-caption" style="text-align: center;">
Öky Delanceyn tilaa pääsi tullessa katselemaan vähän erikoisesta
kulmasta
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<div><br /></div>
<div><b>The Grand Delancey</b></div>
<div><br /></div>
<div>
<a href="https://arijuntunen.blogspot.com/2022/11/maine-lunch.html"
>Arden blogin taannoisesta suosituksesta</a
>
etsiydyin Lower East Sidelle
<a href="https://www.thegranddelancey.com/">The Grand Delancey</a> -nimiseen
baariin pistäytymään. Jotenkin yllätyin, kun paikka olikin jossain ihmeen food
courtissa, tai mikä lie tila se nyt onkaan nimeltään. Joka tapauksessa
kauppakeskusmainen tila, jossa on paljon erilaisia syöttölöitä. Vähän kuin
Kampin Keskuksen Kortteli-kerros, mutta kellarissa. Essex Market -kauppahallin
alakerrassa tarkemmin sanoen. Tuollaisia jaettuja ravintolatiloja oli
muutenkin kaupungissa paljon.
</div>
<div><br /></div>
<div>
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivgfePeEiDi1SdQlyqrGI26dIYigztvpEL3QRsox6gE_t0cT35y8nqLCFQSLP98_ohLYASY-2X-qZpvMwPGw5kB7BQM8rUnvpkyNm3uGZRjpNBHwIyASRkXm7eRhHTCLlbG-Akp81_ERxWp841y-a2LZGTcB5lLr-S0qbzHGBzFbU_jI412hLi9AYP/s4080/IMG_20230411_140522.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"
><img
border="0"
data-original-height="4080"
data-original-width="2294"
height="573"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivgfePeEiDi1SdQlyqrGI26dIYigztvpEL3QRsox6gE_t0cT35y8nqLCFQSLP98_ohLYASY-2X-qZpvMwPGw5kB7BQM8rUnvpkyNm3uGZRjpNBHwIyASRkXm7eRhHTCLlbG-Akp81_ERxWp841y-a2LZGTcB5lLr-S0qbzHGBzFbU_jI412hLi9AYP/w322-h573/IMG_20230411_140522.jpg"
width="322"
/></a>
</div>
<div><br /></div>
<div>
Grand Delancey oli tehty niin mukavaksi kuin tarjotussa tilassa oli voitu,
mutta kauppakeskusfiilistä ei voinut silti välttää. Varsin tyylikäs moderni
paikka kuitenkin ja pääasiassa tietysti oluet, joita oli kymmeniä hanoja ja
melkein jokaisessa jotain viimeisen päälle kiinnostavaa. Olisi tehnyt mieli
jäädä sinne pidemmäksikin aikaa, mutta olin siellä tosiaan vain piipahtamassa.
Löysin kuitenkin pitkään etsimääni Hill Farmsteadia. Jos panimolla mitään
core-linjaa on niin Edward (APA) ja Susan (IPA) ovat kai sitä aika lähellä. Ei
se turhasta mainettaan ole kerännyt, molemmat olivat erinomaisia.
</div>
<div><br /></div>
<div>
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF7e2UChKGCjnoegBnZFS0lOWooKVpMFa9MX20ZiamYX1X06SvGAxbblnKt8LheptpldT7HNT1AZBzXaZOT0yZHFh2aU39JKQ2z2_3gapXlkBlG-4xu20-NvNLRPUW1qTjlZbuTP-fZKTEWnlMTk0rpMACke-VLqLiiuKnOU36B39p1QkP2mJpEgYe/s4080/IMG_20230411_135213.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"
><img
border="0"
data-original-height="4080"
data-original-width="2294"
height="510"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF7e2UChKGCjnoegBnZFS0lOWooKVpMFa9MX20ZiamYX1X06SvGAxbblnKt8LheptpldT7HNT1AZBzXaZOT0yZHFh2aU39JKQ2z2_3gapXlkBlG-4xu20-NvNLRPUW1qTjlZbuTP-fZKTEWnlMTk0rpMACke-VLqLiiuKnOU36B39p1QkP2mJpEgYe/w287-h510/IMG_20230411_135213.jpg"
width="287"
/></a>
</div>
<div><br /></div>
<div>
Sivistysmaassa kun oltiin, baarista sai myös tölkkejä mukaan. Sieltä
hankkimani Suarez Familyn oluet onkin jo blogiin arvioitu.
</div>
<div><br /></div>
<div><b>Threes Brewing Greenpoint Bar</b></div>
<div><br /></div>
<div>
Brooklynissa Franklin Streetin ja Kent Streetin kulmassa piti viimeisenä
kokonaisena päivänä tappaa aikaa, kun odoteltiin ravintolavarausta, joten
pistäydyttiin tässä Threesin baarissa yksillä. Vähän kolkohkon sisustamaton
paikka, mutta olut oli hyvää. The World We Live In -foederissa kypsytetty
tsekkipils antoi vähän lagerin vuosi -23 tunnelmaa, jota muuten puuttui (kts.
alla). Etenkin kun se oli erittäin hyvä.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Pidempään siellä ei norkoiltu, koska oli kiire syömään seuraavan listan ekaan
paikkaan.
</div>
<div><br /></div>
<div>
<div style="text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_zYjq_edihGu1M-Putxnh12jCE2VsZL2avyORxIxllKsK2l8Fi4-QHWky0KEDgvJvuldxEsogTOwvlzeLbMaja-cNdoLJyDeiDpB0-5XXSR_yVC1gKE9JmUAx6vGBpzNvFt9DlA6EgvT6XoMz8Cs5nsHvYuROhCcA9MsbkGbsyDQhyGW6pr6JPm6-/s4080/IMG_20230414_181657.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"
><img
border="0"
data-original-height="4080"
data-original-width="2294"
height="531"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_zYjq_edihGu1M-Putxnh12jCE2VsZL2avyORxIxllKsK2l8Fi4-QHWky0KEDgvJvuldxEsogTOwvlzeLbMaja-cNdoLJyDeiDpB0-5XXSR_yVC1gKE9JmUAx6vGBpzNvFt9DlA6EgvT6XoMz8Cs5nsHvYuROhCcA9MsbkGbsyDQhyGW6pr6JPm6-/w299-h531/IMG_20230414_181657.jpg"
width="299"
/></a>
</div>
<h3 style="text-align: left;">
<b>Ruokatauko: New Yorkissa syödyt ruuat -top 5</b>
</h3>
<p>
1. <b>Oxomoco</b> -meksikolainen Brooklynissa<br />-Eli tänne oli kiire ja
kylläpä kannatti. Loistava ja helvetin kalliissa kaupungissa vieläpä melko
inhimillisen hintainen moderni fine dining -meksikolainen. Tähtikin on.<br /><br />2.
Slaissi <b>pepperonipizza</b>a random-pizzapaikassa 1st Avenuella<br />-Taisi
olla Sofia's Pizza Shoppe nimeltään paikka, mutta jokainen testaamani
"nyc-slicea" tarjoava mesta oli erinomainen. Tämä vain sattui olemaan paras
niistä.<br /><br />3. <b>Pastramileipä</b> 9th street delistä
Brooklynista<br />-Mainitsinkin tämän viimeksi. Oikeasti tämä ei varmaan
ollut niin hyvä kuin kuuluisammat pastramileivät, mutta tilanteessa oli
jotenkin kaikki sopivasti kohdallaan ja hinta-laatu oli omaa luokkaansa.
</p>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpC-VRjFCF5UMEJMewgzIPI3rVMTwKedmp7DxJHALrr7DFedaLoX58qEiyTGmNmze2IHj6qumfnvcnpEwyk9UTAn8D0PyTz77-9OZvdEaoiIXagOgTMPffQf5MLaV3e5j0zbIuBYCGaiceDLFQo0PtSjMGRgiuykkIzV8hZrErezZybFyvY4x8H-p-/s4080/IMG_20230411_201724.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"
><img
border="0"
data-original-height="2294"
data-original-width="4080"
height="277"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpC-VRjFCF5UMEJMewgzIPI3rVMTwKedmp7DxJHALrr7DFedaLoX58qEiyTGmNmze2IHj6qumfnvcnpEwyk9UTAn8D0PyTz77-9OZvdEaoiIXagOgTMPffQf5MLaV3e5j0zbIuBYCGaiceDLFQo0PtSjMGRgiuykkIzV8hZrErezZybFyvY4x8H-p-/w492-h277/IMG_20230411_201724.jpg"
width="492"
/></a>
</div>
<p>
<br />4. Gallagher's Steakhousen <b>porterhouse-pihvi</b><br />-Halusin
käydä klassisessa NY steakhousesssa ja tämä kieltolain aikainen mesta
valikoitui. Tunnelma oli todella hieno, hauskat teräväkieliset (ja
eläkeikäiset...) vanhat papat tarjoilivat ja Sinatra soi. Pihvi oli
ensiluokkaista ja kaikkea oli amerikkalaisia määriä (yksi hash brown -annos
olisi riittänyt ainakin neljälle syöjälle). Tästä kaikesta sai kyllä
kustantaakin aika amerikkalaisia summia, eikä kokonaisuus kaikesta
huolimatta oikein hintansa väärtiltä lopulta tuntunut. Etenkään Oxomocon
jälkeen. Mutta ehdottomasti kokemuksena sellainen, että kaiken sain mitä
lähdin hakemaankin. Kaduttaako? Ei missään nimessä. Menisinkö toiste? En.<br /><br />5.
<b>Pastramileipä </b>Pastrami Queenissa<br />-Kyllä. Toinen pastramileipä.
Yksi klassinen "overstuffed" pastrami-leipä piti saada. Carnegie Deliä ei
enää ole ja Katziin on turistijonot. Jostain Anthony Bourdain -maininnasta
haistelin tällaisen Upper East Siden mestan. Erinomainen leipähän se olikin,
joskin tässäkin hinta ($30) kirveli jonkin verran vaikka lomallahan mikään
ei maksakaan mitään.
</p>
<p><br /></p>
<p>
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-dzfTj_ZQ3GRPJTAbGY9jBvImNhkkXJ5RD7g8h065ak2q4TTUvEdKdZDIx3axtq7VVGTkTzTh1Pt3YYosUbN7N0Erq6k7WGlsVbF-MIN3nOy2zib73Hl3X2F_6XiCQWX7cgXD-pKcvxrbgk56BgkO8Md8FqnBbivmdQN_DTrKhCYkh_6jzNyOfkYf/s4080/IMG_20230411_114103-01.jpeg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"
><img
border="0"
data-original-height="2294"
data-original-width="4080"
height="296"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-dzfTj_ZQ3GRPJTAbGY9jBvImNhkkXJ5RD7g8h065ak2q4TTUvEdKdZDIx3axtq7VVGTkTzTh1Pt3YYosUbN7N0Erq6k7WGlsVbF-MIN3nOy2zib73Hl3X2F_6XiCQWX7cgXD-pKcvxrbgk56BgkO8Md8FqnBbivmdQN_DTrKhCYkh_6jzNyOfkYf/w526-h296/IMG_20230411_114103-01.jpeg"
width="526" /></a
><br />
</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>
<p></p>
</div>
<p></p>
<h3 style="text-align: left;"><b>Olutkaupoilla</b></h3>
<p></p>
<p>
Tuliaisoluen suhteen vapauden tyyssijassa on hyvä pitää mielessä, että harva
paikka myy olutta irtopulloina. Tiesin tämän häilyvästi ennestään, mutta silti
jotenkin hyökkäsi naamalle kun hotellin lähimmässä ruokakaupassa <b
>Whole Foods</b
>issa* oli hylly täynnä hyviä oluita, mutta lähes kaikki olivat
monipakkauksissa, joita kiellettiin avaamasta. Tämä pitää kutinsa myös ainakin
joissain panimoissa. Ostin panimoilta oluita mukaan vain Other Halfilta, jossa
siis sain täysin satunnaiset kaksi tölkkiä ja pullon, jotka vain sattuivat
olemaan irrallisia.
</p>
<table
align="center"
cellpadding="0"
cellspacing="0"
class="tr-caption-container"
style="margin-left: auto; margin-right: auto;"
>
<tbody>
<tr>
<td style="text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYSHc7vo3sy6uDCjNnvqWx36S8fbxTgfgoM0wTbtOyoqzcQwjPvlJwPeji3ISx3xGTvQoC5QhsRLh9ydXbH8FDT02O-NsSbPsIay5gCfh__ifPm_3mJeQV97vvHcwc7CIT15_xmm2F5cgcp9Z4ERpsprQfGKcaEGPggYwiRLFeRqAk6M4q57tvtTVd/s3226/IMG_20230407_153653.jpg"
style="margin-left: auto; margin-right: auto;"
><img
border="0"
data-original-height="3226"
data-original-width="2294"
height="502"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYSHc7vo3sy6uDCjNnvqWx36S8fbxTgfgoM0wTbtOyoqzcQwjPvlJwPeji3ISx3xGTvQoC5QhsRLh9ydXbH8FDT02O-NsSbPsIay5gCfh__ifPm_3mJeQV97vvHcwc7CIT15_xmm2F5cgcp9Z4ERpsprQfGKcaEGPggYwiRLFeRqAk6M4q57tvtTVd/w358-h502/IMG_20230407_153653.jpg"
width="358"
/></a>
</td>
</tr>
<tr>
<td class="tr-caption" style="text-align: center;">
Veroineenkin alle kuusi euroa pullo. Vähän houkutteli.
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<p>
Joillain monopolin kiimaisimmilla kaatajilla tuntuu olevan aina mielikuva,
että sitten kun Alkoa ei ole, on ihan solkenaan älyttömän hyviä olutkauppoja.
New Yorkissa on geneerisiä ei niin kummoisen valikoiman viinakauppoja kyllä
monella nurkalla, mutta olueen kunnolla erikoistuneita laajan valikoiman
kauppoja ei ole New Yorkissa mitenkään haitaksi asti (lisäksi toki jotkut
olutbaarit myyvät mukaan). Laskematta muita kaupunginosia, pelkästään
Manhattanilla elää kuitenkin kolme kertaa Helsingin verran ihmisiä. Eli
Helsingin kokoisessa kaupungissa olisi ehkä kaksi oikeasti olueen
erikoistunutta kauppaa, toinen keskustassa (luultavasti jossain siinä
Ateneumin takana) ja toinen halvoissa tiloissa jossain teollisuusalueella
Itä-Helsingissä, jonne ei pääsisi edes bussilla. Tampereella ehkä puolikas ja
sitten missään muualla ei olisikaan. En sano tätä Alkoa tai sen valikoimaa
puolustellakseni, mutta jokin realismi olisi hyvä pitää päässä niissä
monopolin jälkeisissä unelmissakin.<br /><br />---
</p>
<p>
Upper East Sidelta 86th streetiltä löytyy olueen keskittynyt <b
>City Swiggers</b
> -niminen kauppa, kun vähän aikaa hakee rakennustelineiden lomasta.
Pieni kauppa, jossa päätila on paikallisten ja lähialueen panimoiden tuotoksia
suurimmalti osalti kylmässä säilytettynä. Takatilasta löytyy sitten
import-kamaa eli eurooppalaisia klassikoita. Koffin Porterkin oli! Craftia ei
vanhalta mantereelta tunnuta hirveästi amerikkoihin hilaavan. Mitäpä tuota
hilaamaan kun on paikallista parempaakin. Olisi ollut etsiskelemääni Pinkus
Müllerin altiakin, mutta ihan periaatteesta en ruvennut ostamaan
eurooppalaista olutta Yhdysvalloista.
</p>
<table
align="center"
cellpadding="0"
cellspacing="0"
class="tr-caption-container"
style="margin-left: auto; margin-right: auto;"
>
<tbody>
<tr>
<td style="text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiPoLBn8nXSHW877Dwfg8Y2iNl710gGIWJQoFFeb5IRkWb2WNYV4J3doQZV_7MG44YK1XWBKGcKX8mj2_hq80ywM8FQzzCVRRAJJmCWL35qQcOFsqGehfj68LNjzw7jyNYfVHM2zjLQIg3y_BZWW4T7ufL9fMi6re2_x4j9fmzhs2qEyuFK3Qm2loA/s4080/IMG_20230411_124440.jpg"
style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"
><img
border="0"
data-original-height="4080"
data-original-width="2294"
height="672"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiPoLBn8nXSHW877Dwfg8Y2iNl710gGIWJQoFFeb5IRkWb2WNYV4J3doQZV_7MG44YK1XWBKGcKX8mj2_hq80ywM8FQzzCVRRAJJmCWL35qQcOFsqGehfj68LNjzw7jyNYfVHM2zjLQIg3y_BZWW4T7ufL9fMi6re2_x4j9fmzhs2qEyuFK3Qm2loA/w378-h672/IMG_20230411_124440.jpg"
width="378"
/></a>
</td>
</tr>
<tr>
<td class="tr-caption" style="text-align: center;">
Veroineenkin alle kuusi euroa pullo. Ei houkutellut.
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<p>
Join kaupassa <b>Bell's</b>in <b>Oberon</b>in, kun sellainen
amerikkalaisen vehnäoluen kantaisä oli juomatta. Kuin hefeweisse paljon
eleettömimmillä hiivaestereillä, yllättävänkin hefemäinen itse asiassa. Odotin
humalaisempaa menoa. Maukas kyllä. City Swiggersin henkilökunta keskusteli
saamastaan kritiikistä, jonka mukaan eivät osaa mitään ja mestassa pitäisi
olla enemmän kuumempien panimoiden, kuten <b>Transmitter</b>in,
tuotteita. Ukkoja nauratti. Kai se nauratti kun hyllyssä kaiken päälle oli
sitä Transmitteriä. Otin tietysti tuntemattoman hypevalvojan sanoista vaarin
ja nappasin Transmitterin T1-tripelin ostoksiin. Alchemistia ei näkynyt.
</p>
<p>
Samalla reissulla kun suuntasin The Grand Delanceyhin, piipahdin samassa
korttelissa olevassa Essex Market -kauppahallissa. Siellä oli <b
>Top Hops</b
>in myymälä. Top Hops on jonkinlainen pieni ketju, jolla on muutama mesta
erilaisissa food court/kauppahalli -henkisissä paikoissa. Kyseessä oli
käytännössä pieni myyntikoju, valikoima ei ollut mikään taivastelun arvoinen.
Kyselin lagereita, myyjä suositteli että heillä olisi tällainen "kind of
pilsner, but more of a lager-style". Tuumasin, jotta voi saatana sentään
kaikkea päätöntä sitä pitää tulla amerikkaan asti kuulemaan, ja ostin jotain
muuta tölkillisen. Myyjä oli muutenkin jotenkin töykeä. En suosittele.<br /><br />---
</p>
<p>
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwRkLc84mXek7r-EhXiI-9MNBdIhxXf7YZMGyuHKkaBUWs5W3PQ-GALYvGa3jKsoHfH9L2JlNqgWHLAgFNQSLXVSH2m9wVV47r3g2l5lzsfbU-2wGNX7dpOqn-MApZArUgxSkAA1k2UYIaVTg-FjPHfp9Vunhscndb6Gd7LJ6dSx4I4XYoFsMZslxq/s4080/IMG_20230413_184207.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"
><img
border="0"
data-original-height="4080"
data-original-width="2294"
height="618"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwRkLc84mXek7r-EhXiI-9MNBdIhxXf7YZMGyuHKkaBUWs5W3PQ-GALYvGa3jKsoHfH9L2JlNqgWHLAgFNQSLXVSH2m9wVV47r3g2l5lzsfbU-2wGNX7dpOqn-MApZArUgxSkAA1k2UYIaVTg-FjPHfp9Vunhscndb6Gd7LJ6dSx4I4XYoFsMZslxq/w347-h618/IMG_20230413_184207.jpg"
width="347"
/></a>
</p>
<p><br /></p>
<p>
Toiseksi viimeisenä kokonaisena päivänä lepuutin hotellilla ja huomasin
karttapalvelun kautta, että ihan muutaman kadun päässä oleva <b
>City Hops</b
> olisikin auki. Paikka oli kartallani vuoden -20 suunnitelmien pohjalta,
mutta olin jo aiemmin huomannut sen sulkeneen ovensa jo syksyllä -21. Nyt se
oli avannut uudestaan samana päivänä kun nettiä selasin! Käsittämätön munkki.
Sinne siis. Samalla matkalla ajattelin pistäytyä yhdellä sen naapurissa
olevassa <b>The Jeffrey Craft Beer and Bites</b> -ravintolassa.
</p>
<p>
Kierähdin matkalla ihastelemassa Ramones-hengessä 53rd & 3rdin kulmausta
ja oli siinä Bernie Madoffin rötöstelytalokin samassa kulmassa. Jatkoin
avenueta ylöspäin. Yläpuolella hyrräsi kopteri kuin Mafiaveljissä. Poliiseja
oli joka nurkalla ja yhdessä risteyksessä oli liikennevalojen sijaan poliisi
ohjaamassa liikennettäkin, joka oli jotenkin taktisesti katkottu joiltain
teiltä. Odotin tien yli pääsyä ja mietin mitäs hittoa täällä nyt tapahtuu kun
on tämmöinen show päällä. Yhtäkkiä takaa tuli moottoripyöräpoliisi ja musta
urheiluauton oloinen biili, joka käänsi sekin sitten pillit päälle. Tuo ei
muuten ollut ihan tavallinen poliisi... perässä seurasi pari isompaa mustaa
lotjaa, kunnes tajusin. Suuri oranssi ex-johtaja siinä taisi siirtyä
tornistaan kohti lentokenttää, käytyään antamassa oikeudessa lausuntoja
rötöksistään. Tulipahan nähtyä.
</p>
<p>
City Hops oli auki, mutta näytti pieneltä baarilta, jonka seinillä vain oli
jääkaapeissa tölkkejä. Silkkaa suomalaisuuttani varmistelin, että myyttekö te
varmasti näitä kaappien tuotteita mukaan? "We encourage it!" Asia selvä,
tietenkin niitä saa mukaan. Noh, ei ollut Alchemistia täälläkään. Nappasin
kuitenkin pari mielenkiintoista. The Jeffreyssä käynti jäi ovella
kääntymiseksi, mesta oli niin ääriään myöten täynnä afterwork-populaa.<br /><br />---
</p>
<p>
Minulle oli kahdesta lähteestä suositeltu <b>Harlem Hops</b
> -nimistä Harlemin olutkauppaa. Se vain oli vähän hankalasti auki tai
saavutettavissa. Aina kun se olisi ollut auki kolmen jälkeen, olin jossain
hiivatin kaukana monen metrovaihdon takana pyyhkimässä menemään tai menossa
pyyhkimään tai sitten kävellyt itseni aivan puhki, eikä vain jaksanut. Sitten
kun olisin ollut valmis ja jaksava sinne lähtemään keskipäivällä, se ei vielä
ollut auki. Jäi siis käymättä. Hyvä kauppa kuulemma kuitenkin!
</p>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1ZkuB-y3WHJtMGc1ejW5sVY5PBjiwspQgjBXfsIBcvjLwxXMqP1BeIeYI0G5gwMsicWwMWfK58bsCgE7ghLgIgr5mMH8JPLMwyvMJDuYbAsdFB6aHTdfGbZtCKr9aidxXQIVcIHGGG9tajygD5oHCOBDenM6VXVeQqUn1mGfa-IUsNQyVCFnaxHfS/s4080/IMG_20230417_184602.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"
><img
border="0"
data-original-height="2294"
data-original-width="4080"
height="293"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1ZkuB-y3WHJtMGc1ejW5sVY5PBjiwspQgjBXfsIBcvjLwxXMqP1BeIeYI0G5gwMsicWwMWfK58bsCgE7ghLgIgr5mMH8JPLMwyvMJDuYbAsdFB6aHTdfGbZtCKr9aidxXQIVcIHGGG9tajygD5oHCOBDenM6VXVeQqUn1mGfa-IUsNQyVCFnaxHfS/w521-h293/IMG_20230417_184602.jpg"
width="521"
/></a>
</div>
</div>
<br />
<p>
Kuten yltä voi huomata, en merkannut ylös mitä ostin mistäkin, mutta kotiin
asti tuli tällainen satsi, joista ainakin osa tuli arvioina blogiinkin. Voodoo
Ranger DIPA oli muuten harvinaisen kökkö tapaus.
</p>
<h3 style="text-align: left;"><b>Trendit ja lagerin vuosi -23</b></h3>
<p>
Jotkut amerikkalaiset olutmediat ja muut influensserit olivat yksi pohjasyy
siihen miksi aloin vuoden alusta keuhkoamaan, että nyt on lagerin vuosi. Ne
kun puhuivat tummien lagerien tulosta sun muusta. Että se olisi nyt se
amerikan uusi muotiolut sitten.
</p>
<p>
Noh, ei se ehkä ihan hirveällä paineella ole tulossa tämän reissun
perusteella. Pilsnereitä ja tsekkityylin tummia lagereita kuitenkin oli
tarjolla useammassa mestassa, mikä oli ihan positiivinen asia tietysti kaiken
hazyn keskelle vaihteluksi, mutta kyllä valtaosa hana- ja hyllytilasta vei
edelleen hazy IPA. Pilipali-maku-happamia oli onneksi vähänlaisesti, tai
sitten vain ummistin siltä synniltä silmäni. Lisäksi kahdessa panimossa
kuudesta vieraillusta oli tarjolla mild alea! Ja yhdessä muuten alea caskista.
Sitä lisää!
</p>
<p>
Eli onko lagerin vuosi -23 peruttu? No ei tietenkään! Amerikkalaiset ei
mistään mitään tiedä. Kaiuttimet isommalle ja lageria joka kanavalta! Ja
mildia. Ehkä eritoten mildia...
</p>
<h3 style="text-align: left;">
<b>Kannattaa huomioida jos New Yorkiin meinaa</b>
</h3>
<p>
<b>Huomio 1: </b>Kuten ylläolevasta hinnoista valittelusta voi päätellä, New
York on <b>kallis</b>. Jos luulit vanhasta muistista tietäväsi, että niin
onkin, etkä ole käynyt muutamaan vuoteen, lisää oletukseesi vielä ainakin
puolikas päälle. Viime aikojen inflaatio on ottanut valtavia kierroksia
kaupungissa, etenkin Manhattanilla. Kun esim. vertaa netistä löytyviä parin
vuoden takaisia menuja, on annosten hinnat voineet nousta jopa 50-60%. Tähän
kun lisää päälle amerikkalaisten idioottimaisen tavan lisätä verot hintaan
erikseen ja siihen vielä tippi (15-20% perinteisesti, mutta joissain paikoissa
yritettiin saada jopa 30% tippiä), niin hinnat ovat paikoitellen ihan
holtittomia. Vai miltä kuulostaa kahden hengen lounas, jossa toinen söi
caesar-salaatin ja toinen brisket-leivän ja ruokajuomana oli yhdet kokikset?
Kuulostaako lähes 90 taalalta? Ai ei vai? No sen verran se kuitenkin maksoi.
Älä syö dinerissa Upper East Sidella... Olin säästänyt reissulle omasta
mielestäni ihan räävittömän budjetin, ettei tarviis paljon miettiä ja voisi
vain porsastella menemään. Kaik mänt vaikken edes intoutunut erityisemmin
törsäämään.
</p>
<p>
<b>Huomio 2: </b>Edelliseen liittyen, tippaaminen. No sehän kuuluu tietysti
asiaan koska Amerikan vapaudessa järjen käytön sijaan tarjoilijoiden ja muiden
palvelijoiden palkanmaksu lykätään yritykseltä mielummin asiakkaan harteille.
Sekin on ottanut uusia ulottuvuuksia, sillä tippaaminen ei ole korttimaksujen
myötä hävinnyt vaan päinvastoin pahentunut niin, että<a
href="https://eu.usatoday.com/story/money/personalfinance/2023/01/29/tipping-etiquette-fatigue-advice-wages/11145497002/"
> amerikkalaiset ovat itsekin jo polttamassa hihojaan sen kanssa</a
>. Jenkkitippaaminen kuumotti muutenkin, joten opiskelin asiaa ennen lähtöä.
Sääntö oli, että jos ruokapaikassa on pöytiintarjoilu, silloin tipataan ja
lisäksi takseissa ja hotellipalvelijoille. Nyt päätelaitteet kyselevät tippiä
sellaisissakin paikoissa, joissa perinteisesti ei jenkeissäkään ole tipattu
kuten pikaruokaloissa, nakkikiskoissa ja kauppojen tiskeillä. Pahimmillaan
<i>itsepalvelukassoillakin</i> pyydettiin minimioptiona 20%. Pakko ei
tietenkään ole tipata, mutta jatkuva kysely on rasittavaa ja menee nopeasti
sekavaksi, että missäs sitä tippiä ihan oikeasti kaivattaisiin riistopalkan
jatkoksi.
</p>
<p>
<b>Huomio 3: </b>New Yorkin metro on paras tapa liikkua, mutta se ei ole kovin
saavutettava. Vaimoni hajotti polvensa joulukuussa, eikä se vieläkään ole
täysin kunnossa, joten yritimme vältellä portaita yhdessä liikkuessa.
Vaikka <i>subway</i> mainostaa rullatuolin kuvalla erinäisiä asemia
saavutettavana, niiden hissit olivat järjestään poissa käytöstä tai sitten
vain osa laitureista oli hissien piirissä. Yhdessä liikkuessa jouduimme
käyttämään pääsääntöisesti busseja, joista näkee kyllä kivasti maisemia, mutta
ne myös juuttuvat äkkiä Manhattanin ruuhkiin. Mutta ne ovat kyllä ihan
varteenotettava liikennemuoto noin muuten etenkin väljempinä aikoina.
Siistimpiä ja vähemmän ihmisiä kuin metrossa.
</p>
<p>
Joukkoliikenteeseen liittyen, New York on muutama vuosi sitten liittynyt
Lontoon seuraksi sivistyneisiin pitäjiin joissa lähimaksullinen maksukortti
käy suoraan joukkoliikenteen korttina ja suomalainen kortti toimi
moitteettomasti. OMNY-systeemissä on 33 dollarin viikkokatto.
</p>
<p>
<b>Huomio 4: </b>Tai oikeastaan vinkki. Parin tunnin matkan päässä junalla on
Beaconin pikkukaupunki, jossa on useampikin panimo. Hudson Valley ja
Industrial Arts niistä etenkin ihan maineikkaita. Muutenkin kiva
pikkukaupunkibreikki kaiken suurkaupungin hälinän keskellä. Käväistiin siellä
muissa merkeissä ja juuri sellaisena päivänä kun panimot olivat kiinni. Sai
niistä kahdesta valokuvat sentään ohi mennessä.
</p>
<p> </p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9ZDZGBK_Squ47DtbX4ZINndpk-IvDkifSk-nisjri4S7VbhZJsEcqij75ai-mrzv9wiUZWe3JBcPy0Y8fVKf1KplkkAKSNrJAH7zahEQ3i3y2AkGDo80OYTdZvZUcZvyN8dvxqvpjoJD38vYjouLx6edSzyOv52fMLI43xULIN_NnZ4bakq92cEpz/s4080/IMG_20230410_141839.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"
><img
border="0"
data-original-height="2294"
data-original-width="4080"
height="246"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9ZDZGBK_Squ47DtbX4ZINndpk-IvDkifSk-nisjri4S7VbhZJsEcqij75ai-mrzv9wiUZWe3JBcPy0Y8fVKf1KplkkAKSNrJAH7zahEQ3i3y2AkGDo80OYTdZvZUcZvyN8dvxqvpjoJD38vYjouLx6edSzyOv52fMLI43xULIN_NnZ4bakq92cEpz/w438-h246/IMG_20230410_141839.jpg"
width="438"
/></a>
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a
href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB7vuke9ZcVSkrAMiyM6B9V8aYSvj3H0ZLlbnNO8XwpwGsUSG4nbS24Tr_CnsjOIT9VWwxmMe59dw7FgCtLl_FHs77q4dt7NzFkqG-R8nZZflWNY6gx8X7JPuk-RcHVQKx0j6fWO-nXnic-EvrfhuEJ7g8EOqTWxYpH8koXdU8PB93JYVfy-TDfvcl/s4080/IMG_20230410_153754.jpg"
style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"
><img
border="0"
data-original-height="2294"
data-original-width="4080"
height="243"
src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgB7vuke9ZcVSkrAMiyM6B9V8aYSvj3H0ZLlbnNO8XwpwGsUSG4nbS24Tr_CnsjOIT9VWwxmMe59dw7FgCtLl_FHs77q4dt7NzFkqG-R8nZZflWNY6gx8X7JPuk-RcHVQKx0j6fWO-nXnic-EvrfhuEJ7g8EOqTWxYpH8koXdU8PB93JYVfy-TDfvcl/w432-h243/IMG_20230410_153754.jpg"
width="432"
/></a>
</div>
<br />
<p></p>
<p>
<br /><span style="font-size: small;"
>*Whole Foods on muuten koomisen tekopyhä kauppa. Mestalla on tiukat
linjaukset miten ei myydä "epäterveellisiä" tuotteita, kuten nyt vaikka
kokista sieltä ei löytynyt. Samalla jotain Heinekenia saa kyllä
paljousalennuksella ja tarvittaessa kilon luomupekonia, sipsipussin ja
pullon tequilaa palanpainikkeeksi</span
><span style="font-size: small;">. Terveys kohenee silmissä!</span>
</p>
Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-84023376580597929192023-06-01T22:28:00.004+03:002023-06-01T22:28:32.958+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi! - osa 6<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><i style="font-size: x-large;">Kräft-lagerin vuosi -23, tuo panimoteollisuuden kampiakseli!</i></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYgOameF_CZVUxcrL0YgQc0EcKKpCFt-W7v70ImHeGXsargWcAMFO8t8CbEuxvb1b6ViQ5oK5IAjU8rK6TLg3WGwyF3PJXk3PlEuOJC6oY-Wjl3eeTggCO7w1RpO6V_-Hz_DyR1sEsGA7j6wPRAfJaj5h6t5TbWoHpBkbVIhwK4xf1qqWGWlKrbVqQ/s4080/IMG_20230517_201732.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="599" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYgOameF_CZVUxcrL0YgQc0EcKKpCFt-W7v70ImHeGXsargWcAMFO8t8CbEuxvb1b6ViQ5oK5IAjU8rK6TLg3WGwyF3PJXk3PlEuOJC6oY-Wjl3eeTggCO7w1RpO6V_-Hz_DyR1sEsGA7j6wPRAfJaj5h6t5TbWoHpBkbVIhwK4xf1qqWGWlKrbVqQ/w337-h599/IMG_20230517_201732.jpg" width="337" /></a></div><h3 style="text-align: left;"><b>Schilling Modernism</b></h3><p>New Hampshirestä pienestä Littletonin pitäjästä Vermontin rajalta tulee Schilling Beer, joka ottaa inspiraationsa pitkälti Euroopan perinteiden suunnalta. Mukaan mahtuu tietenkin tsekkilagerit, joista tämä "Modernism" edustaa tsekkiläisen mustan lagerin eli <i>cernen</i> suuntausta. Tölkki lähti mukaan New Yorkin reissulta City Swiggers kaupasta, juodessa pari kuukautta vanha tölkitys. Hinnakas tietysti kun piti irtotölkkinä ostaa, eli päälle kuusi taalaa tölkki (kuvan hintalappu on veroton). Panimo on itselleni aiemmin tuntematon. Sivuilla tosin löytyy outo kategoria "russo-scandinavian inspired ales" jossa sitten on vain imperial stoutia ja itämeren porteria. Pitäsköhän lähettää tyypeille sahtia ja maltöliä...</p><p>Hyvin tumma ruskea. Kaunis suuri ja kestävä vaahtokukka. Hieno, suklaisen maltainen tuoksu, juonikkaampaa pussitupakkamaista kujeilua myös seassa. Tuhkakuppiakin. Hyvin kevyttä humalaista yrttiä, raikkaudeksi. Suussa kepeä, vähän liiankin kepeä. Mallasleipäinen, tummasuklainen tunnelma ajaa makua. Aivan hento hyvin tasapainotettu yrttinen katkerontäräys loppuun ja hyvin loppumakuun nousee myös sitä leipää tueksi. Erittäin juotava, toista huikkaa huutaa.</p><p>Oikein jees tumma lagerhan tämä on. Ei mikään tajuntaa räjäyttävä, mutta erittäin tasokas ja puhdas. Jos oikein tyylejä nussitaan niin cerneksi odottaisin vähän enempi paahdetta makuun. Jotenkin tuntuu, että sokkona arpoisin tämän saksalaiseksi dunkeliksi ennen mustaa tsekkiä. Erot ovat toki aika nimellisiä muutenkin noiden välillä, niin ei siihen nillitykseen ehkä kannata lähteä, mutta lähdinpä nyt kuitenkin.</p><p>Oikein hyvä, mutta jää hitusen kovimmasta kärjestä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBfn79-sCM6E8K7vAfi6i-rzkdyO4SeowfJQD1-7l9Jn8jUxGsE02ykwyvNDAibFgop4PxQ_dEOm9CFNtfN_yIA3rmP2XrUORtPt2fBmSZwDRLRMX92E26yXq4l9gulxH_-xgmXQJS0_Lz-KnWLVQ_NieVX-1nOCj_OQNvdyfKU-JipFOjJgAA4qTo/s2890/IMG_20230517_214802-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2890" data-original-width="2294" height="411" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBfn79-sCM6E8K7vAfi6i-rzkdyO4SeowfJQD1-7l9Jn8jUxGsE02ykwyvNDAibFgop4PxQ_dEOm9CFNtfN_yIA3rmP2XrUORtPt2fBmSZwDRLRMX92E26yXq4l9gulxH_-xgmXQJS0_Lz-KnWLVQ_NieVX-1nOCj_OQNvdyfKU-JipFOjJgAA4qTo/w326-h411/IMG_20230517_214802-01.jpeg" width="326" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Nailo Czechmate</h3><p>Oulun Naïlo on jäänyt suht satunnaiselle tutustumiselle, kun en ole ollut ihan satasella vakuuttunut panimon laatutasosta aiempien perusteella. Otin kaupasta kuitenkin tämmöisen matkaan, jonka olen <i>ehkä</i> juonut joskus aiemminkin. Nyt oli kuitenkin aika tuoretta tarjolla, tai sitten ei. 10/23 päiväys tötsässä. Puolen vuoden päiväyksillä alle kuukauden vanhaa nauttiessa, vuoden päiväyksillä 6kk lisää. Tuskinpa sitä pilsiä nyt puolella vuodella... noh, tiedä näistä.</p><p>Tölkki oli ollut jääkaapissa vuorokauden aloillaan, mutta avatessa olut kuohui voimalla ulos. Saatana. </p><p>Suodattamatton sameahko kultainen olut, vaahto on aika hätäinen, mutta kuohuilu ei ehkä oikein tarjonnut parasta mahdollista esitystä siitä. Raikasta Saazin mausteisuutta löytyy heti tuoksusta, diasetyyliä myös kuten asiaan kuuluu. Maltaisuus on ensi kärkeen taikinaisen mähkän puolella, mutta piristyy nopeasti onneksi. Aavistus sitä mähkää sinne taustalle kuitenkin jää. Ei onneksi mitään jälkikäymisen käryä kuohumisesta huolimatta. </p><p>Pehmeä ja juotava, aika erinomainen suutuntuma. Maku noudattelee tuoksun yksinkertaisia linjoja, paitsi, että loppua kohti jotenkin heikosti kuivakan kulman ja katkerot tunkevat ensi alkuun ilman tukea epämiellyttävästi esiin. Liekö sittenkin jälkikäynyt? Sitten sekin vaiva vähän häviää toisella siemauksella. Outoja pikkuvikoja. Ihan juotavaa tavaraa silti, mutta voi perhannus miten ärsyttää kun aistii kuinka erinomainen olut olisi ollut taustalla.</p><p>No tietoa ei ole, mutta vahvalla luulolla ihan sataprosenttisessa kunnossa tämä ei kuitenkaan ole vaikka alla piileekin jopa erinomainen tsekkipils. Ja ihan luuttuamisvaivasta rankaisen, kyrpii tämmöiset kuohut. Tämä olisi ollut heittämällä top kympissä ilman ongelmia. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizbaBLiNPfwdizpQR3rZ1ZcvIlI9IbM7Ke6Odehi4rX1d43WorOryO3MkJnk2Jzj9Ndu1Zxmasx1zPnI_YPzCK_zsazY3qdVGT8v28r5MmV5PN9Ui1P1Ysh-1AP77gX6e9WnyGgRt1YCunH7C57tj3RNcZr4un38XtGb_JUn_TzYD3KkcJ2feFVIu2/s3362/IMG_20230517_222953-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3362" data-original-width="2294" height="387" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizbaBLiNPfwdizpQR3rZ1ZcvIlI9IbM7Ke6Odehi4rX1d43WorOryO3MkJnk2Jzj9Ndu1Zxmasx1zPnI_YPzCK_zsazY3qdVGT8v28r5MmV5PN9Ui1P1Ysh-1AP77gX6e9WnyGgRt1YCunH7C57tj3RNcZr4un38XtGb_JUn_TzYD3KkcJ2feFVIu2/w264-h387/IMG_20230517_222953-01.jpeg" width="264" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Etko/Salama Lubricator</h3><p>Helsingin Etko ja Espoon Salama tekivät collabona doppelbockin, jota ei voi oikein pitää kummankaan panimon leipälajina. Ihan ensimmäisenä golf-taputukset ihan helvetin hyvästä doppelbock-nimestä* panimoille. Lubricator. Höhö!</p><p>Maistoin tämän jo aiemmin hanasta ja totesin ihan ok kamaksi, mutta otetaanpa tölkistäkin. Tämä on odottanut jääkaapissa kuukausitolkulla juomistaan. Hankin tämä ihan panimotuoreena, mutta ei ole jotenkin osunut hyvää saumaa tätä ennen. Tölkitetty siis tammikuussa, mutta eipä sillä doppelbockissa mitään väliä ole.</p><p>Tumman ruskea. Vaahto häviää *heti*. Edes lutraamalla ei saa kukkaa tehtyä. Olut poreilee kyllä kuin siinä olisi isostikin happoja, mutta näyttää sitten lähes hapottomalta lasissa. Kummallinen keksintö. Ei lupaa kovin hyvää. Tuoksussa makeaa karamellia, mallassiirappia, liköörikonvehtia. Ihan kiva tuoksu, ei valittamista.</p><p>Täyteläinen, mutta vähän liukas suussa. Hiilihappojakin on ulkonäön oireilusta huolimatta oikein sopivasti. Voimakkaan maltainen tietysti kuten pitääkin, sellaista livakan leipäistä ja suklaista menoa, joka kaartuu sitten aika vahvasti tikkunekun puolelle. Humalaa lähinnä juuri tasapainoksi. Suomipanimoiden vakiomörkö muovailuvahakin taustalla, mutta pitää hakemalla hakea. Makeaa karamellisempaa menoa on vähän turhan paljon, että olisi mikään lajinsa huippu, kaipaisin pehmeämmän mallasleipäistä otetta, mutta ei missään nimessä erityisen huono tai mitään, vain aika mediokrator. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDvWckbS0PUb2bUB5EQsewMyp2ny-Ly70EejdSYSBigRbQoktEsEwmhqLH_KD_B8y9QNv_JbPPR92qWNspDUtBGIZrAuwx2hYa59DUgppr1lGGYJpzzRJaZ7e5CfoZtFBIgl6LMKHsfVjnuW4VwB6p1LE1AW8wpbas30CyXrYfUzg4k_yZgAXDWNcG/s3855/IMG_20230517_232015-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3855" data-original-width="2294" height="466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDvWckbS0PUb2bUB5EQsewMyp2ny-Ly70EejdSYSBigRbQoktEsEwmhqLH_KD_B8y9QNv_JbPPR92qWNspDUtBGIZrAuwx2hYa59DUgppr1lGGYJpzzRJaZ7e5CfoZtFBIgl6LMKHsfVjnuW4VwB6p1LE1AW8wpbas30CyXrYfUzg4k_yZgAXDWNcG/w277-h466/IMG_20230517_232015-01.jpeg" width="277" /></a></div><h3 style="text-align: left;">Olarin China White</h3><p>Minun ei pitänyt ottaa tätä alunperin mukaan koko settiin. Ajattelin kun heti alkuun tuli niin monta <i>"hei-me-kräftitkin-osataan-lagerit"</i> -tyylin superkevyttä vetolageria, että ei nyt enää tämmöstä joka on vielä pahemmin sellainen. Olari on hyvä, mutta riisilager, niinku kamoon. </p><p>Mutta join tämän käväistessä Olarilla panimon baarin hanasta. Ja sitten muutamaa viikkoa myöhemmin ostin sitä kaupasta kotiin. Ja sitten ostin sitä taas kotiin. Ja nyt ostin olutta taas kotiin. Yli viiden euron riisilageria. Mitä helvettiä? No kun teki mieli<i> just tätä olutta. </i>Kai tämä on arvioitava kun näkyy olevan nimi-inspiraationsa tasolla koukuttavaa kamaa (china white on <i>posliinin valkoinen</i> ja etikettikin on posliiniteemainen, mutta jokainen 80-luvun poliisielokuvia katsonut tietänee mitä sillä oikeasti tarkoitetaan...).</p><p>Hyvin vaalea, kirkas lager, pieni vaahto. Tuoksu varsin mieto, raikas kuitenkin, pientä jyvää sieltä tulee. Suuhun saatua koittaa se, miksi tätä on tullut ostettua. Tämä on hyvin kevyt, erittäin vedettävä, mutta jollain ilveellä tämä ei silti ole vetinen. Kevyt runko pitää koko matkan. Olut on raikas, virkistävä, todella upeasti tasapainoinen.</p><p>Ai miltä se maistuu? No ei kovin vahvasti miltään. Kevyt maltaan tuhahdus ja kevyt humalan kohahdus siihen vastapainoksi. Sen verran enemmän humalaa kuin jossain Budissa, että olut tuntuu rapsakalta ja terhakalta. Tämä on janonsammutusolut, sellainen suun puhdistaja hazyjen ja stoutien väliin. Ja aivan totaalisen virheetön ja raikas semmoinen onkin.</p><p>Tuntuu irstaalta melkein sanoa, mutta tämä on yksi parhaita kotimaisia vaaleita lagereita tällä hetkellä. Näin kevyen oluen näin upea tasapainotus ja puhtaus on pieneltä panimolta suoritus itsessään. Joo, otan mielummin kunnon pilsin tai vähän mielenkiintoisemman humaloinnin vaaleaan lageriin, mutta hämmentävästi joskus tällaistakin kaipaa. Kärjen lähelle.</p><p><br /></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Himo Tumma Tunti<br />3. Kahakka Dry Hopped Lager<br />4. Hagström Groß Pilsner<br />5. Schilling Modernism<br />6. Olarin China White<br />7. Verdant Helles<br />8. Whiplash Blue Ghosts<br />9. Suarez Family River Black Lager<br />10. Stadin Black Lager<br />11. Great Notion Ledge Bier<br />12. Maku Horisontti Pils<br />13. Prykmestar Keller Teer<br />14. FUKKNICE Eka Kalja<br />15. Hiisi Päivä Bock<br />16. Laitila Mosaic Lager<br />17. Etko/Salama Lubricator Doppelbock<br />18. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />19. Maku Kuura IPL<br />20. CoolHead Vamos!<br />21. Naïlo Czechmate<br />22. Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />23. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA</p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;"><br /></p><p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">*Jos joku ei jostain syystä tiennyt, niin doppelbockit perinteisesti nimetään läpi maailman -ator päätteellä. Se on alunperin hatunnosto lajin esi-isälle Salvatorille.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-15314084214010077912023-05-15T18:30:00.000+03:002023-05-15T18:30:09.720+03:00New York 2023 - Osa 1 - Mietoa ja sumuista<p><i><br /></i></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZXv7OdqWdd5LHHBQ9laiR9vdbtmkmb7G4yDNnBH8yJFAnpiSDOEHl1QhvGgg-aPV_YFNhtuykao30-GbhZymWCEC4GFgIgnbAaJiUlem1v3swnrEVU-Oy1M4Z4C9rIKSgAZOOJ3Kc2RKWmsBpwu73Oit2UzQ_Vf2AOjVrWJ2YgxF4fo2eseZCVLR4/s3687/IMG_20230414_114454.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="3687" height="398" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZXv7OdqWdd5LHHBQ9laiR9vdbtmkmb7G4yDNnBH8yJFAnpiSDOEHl1QhvGgg-aPV_YFNhtuykao30-GbhZymWCEC4GFgIgnbAaJiUlem1v3swnrEVU-Oy1M4Z4C9rIKSgAZOOJ3Kc2RKWmsBpwu73Oit2UzQ_Vf2AOjVrWJ2YgxF4fo2eseZCVLR4/w639-h398/IMG_20230414_114454.jpg" width="639" /></a></div><br /><p><i>Matalia taloja, korkeita taloja, korkeampia taloja, uusia taloja, vanhoja taloja, uusittuja taloja, purettavia taloja, rakennettavia taloja, helvetisti autoja, keltaisia takseja, mielipuolisia pyöräilijöitä ja potkulautailijoita, lakkaamatonta loputonta pysähtymätöntä liikennettä, tööttäilyä, kaistanmetsästystä, vaarallista ylinopeutta ja jumittavia ruuhkia, pieniä puistoja joita ei puistoksi viitsisi edes sanoa, valtava puisto johon voi eksyä, kolisevia metroja, hitaita busseja, toimimattomia hissejä, hulluja, köyhiä ja vaivaisia vaeltamassa metron vaunusta toiseen ovista joista ei saisi kulkea, höyryäviä viemärin kansia, kylmiä aamuja, kuumia päiviä, kodittomia lataamassa älypuhelinta julkisesta tolpasta, rikkaita valtavissa autoissaan piilossa kansalta, Donald Trump tornissaan, sotkeutuneita sähkölankoja, kaikki vähän amerikkalaisen rempallaan mutta hämmentävästi silti toiminnassa, asuntoblokkeja joista kommunistit olisivat kateellisia, kertakäyttöastioita, sairas määrä roskia, piilotettuja veroja, eristämättömiä ikkunalaseja upouusissa taloissa, komediakellareita, ravintoloita, lisää ravintoloita, vielä lisää ravintoloita ja ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä, meteliä, meteliä, meteliä. </i></p><p>Huh. Olipahan melkoinen paikka.</p><p>Täytin pari vuotta sitten neljäkymmentä ja kiinnosti tehdä juhlan kunniaksi jokin isompi matka. Vaikka olen matkustanut periaatteessa suht paljon, en ole suunnannut yleensä kovin kauas. Euroopan ulkopuolella olin itse asiassa käynyt vain kerran Kiinassa ja sekin työmatkalla. Lisäksi nykyään lentosynti ahdistaa jo lyhyemmilläkin matkoilla, mutta keskiluokkainen tekopyhyys mahdollistaa aina paljon. Kun siis kerranhan tässä vain neljäkymmentä täyttää, ennen kuin täyttää nelkytviis.</p><p>Länsimaisen amerikkavetoisen kulttuurin keskellä kasvaneena Amerikka tietysti kiinnostaa, vaikkei niiden vouhotuksesta aina muuten pitäisikään ja Amerikassa tietysti kiinnostaa ihan ensimmäisenä New York. Iso Omena on USA:n merkittävin kaupunki ja siten käytännössä myös maailman merkittävin kaupunki. Kai siellä nyt kerran elämässään pitää käydä. </p><p>Lennot tilattiin, hotelli varattiin ja n. kaksi viikkoa myöhemmin alkoi keuhkorutto-19, joten kaikki peruuntui vuosiksi. Nyt viimein tänä keväänä asia saatiin onnistumaan uudestaan. Koska odotellessa olin ehtinyt naimisiinkin, niin tästä tuli sitten samalla jonkinlainen häämatka. Reissua oli suunniteltu ja odoteltu vuosikaupalla ja olin ennen matkaa pahimmassa matkakuumeessa sitten lapsuuden. Tavallisesta poiketen hypetys ei pilannut kokemusta. Elämäni parhaimpia matkoja.</p><p>Kyseessä ei kuitenkaan ollut <i>olut</i>matka, kuten edellisestä voi rivien välistä näppärimmät lukea. Ei se tietysti sitä tarkoita, ettenkö oluisiinkin olisi matkalla perehtynyt, pois sellainen kurjuus minusta. Niinpä en tee tavanomaista päivästä päivään raporttia vaan keskityn tässä niihin olutasioihin noin yleisesti, sivuten ehkä vähän ruokahommiakin. Onhan kaupungissa kaksi kertaa enemmän ravintoloita kuin koko Suomessa. Ensimmäisessä panimojen kiertelyä, seuraavalla kerralla vähän olutkauppoja ja yleistunnelmia.</p><h3 style="text-align: left;"><b>New York olutkaupunkina</b></h3><p>New Yorkin kaupungissa on enemmän ihmisiä ja enemmän panimoita kuin koko Suomessa. Mielestäni ei voi kuitenkaan sanoa sen olevan erityisesti olutskenestään tunnettu vaikka erittäin maineikkaitakin panimoita siellä on. New Yorkissa ikään kuin oletuksena on kaikkea ja mahdottoman paljon, olutta ja panimoita myös, mutta kokoonsa nähden se ei erityisen esille oluthommissa nouse. Kaiken maailman San Diegot, Portlandit, Ashevillet ja Denverit mainitaan varmasti ensin kun USA:n olutskenestä puhutaan. New York on kokoaan pienempi. </p><p>Paikallisista vanhemman koulun craft-pumpuista Brooklyn Brewery tietenkin kiinnosti, uudemmista ainakin Other Half, Finback ja KCBC, sekä suhteellisen lähialueelta Hudson Valley, Industrial Arts ja Fidens. </p><p>Lisäksi lähiosavaltioista etenkin Vermontista (Hill Farmstead, Alchemist, Lawson's...) ja Massachussetsista (Tree house, Trillium...) löytyisi vielä lisää mielenkiintoisia panimoita niin paljon, että hengästyttää. Niitähän USA:sta ei puutu. New Yorkin baareista ja kaupoista oli lupa toivoa näitä suht läheisen alueenkin tuotteita.</p><p>USA:ssa on muutenkin loputtomiin asti mielenkiintoisia oluita, joihin toivoin tutustuvani jotenkin New Yorkissa. Toivoin löytäväni matkalla joitain sellaisia amerikkalaisia moderneja klassikoita, joita ei ole juuri Eurooppaan tuotu, kuten vaikkapa Bell'sin <i>Oberon</i> ja <i>Two-Hearted IPA</i>, The Alchemistin <i>Heady Topper</i> ja <i>Focal Banger</i> sekä Dogfish Headin <i>120 minute IPA</i>. Länsirannikon tuotteista en ruvennut edes unelmoimaan. Mainituista Bell'sin tuotteet onnistuinkin paikantamaan, ne kun ovat aika laajassa levityksessä.</p><h3 style="text-align: left;"><b>Panimopäivä, paras päivä</b></h3><p>Olin varannut yhden päivän reissusta itselleni puhtaaksi panimoiden taproomien kiertelyksi. Aikaa oli rajatusti ja kierroksen tulisi olla tiiviihkö, joten Brooklyn oli järkevin valinta suunnaksi, sillä 2000-luvun hipster-gentrifikaation maailmankuuluna mallioppilaana* juuri siellä craft-panimoita piisaa. Must-panimoita itselleni oli oikeastaan vain <i>Brooklyn Brewery</i> vanhojen aikojen kunniaksi, sekä <i>Other Half Brewing Company</i> kaupungin maineikkaimpana hazy-pumppuna. Brooklyn Brewery on pohjoisemmassa Williamsburgissa ja Other Half puolestaan Red Hookin vanhan satama-alueen lähistöllä. Jotain tarvitsi siihen sekaan.</p><p>Ei kovin kaukana Other Halfista onkin näppärä, miltei Lontoon Bermondseyn olutmailin kaltainen panimotiivistymä 4th Avenuen poikkikaduilla. Alle puolen kilometrin sisällä on kolme panimoa ja neljännen taproom. President Streetillä <i>Strong Rope Brewery</i> ja <i>Finback</i>in Brooklynin taproom (itse panimo on Queensissä), pari katua eteenpäin Sackett Streetillä <i>Wild East Brewing Co.</i> sekä siitä pari katua eteenpäin Douglass Streetillä <i>Threes Brewing</i>.</p><p>Näin sai näppärästi kuusi panimoa/taproomia yhteen päivään kierrettäväksi.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOrC43tStqcHFD4s_eOoqV4EpIlEIZNsnuYqqhPTrdzrfTiTh4fMIy0_tIp-zjUaC6_wQ2O_K4Uyl2ZSXb9tnPOdD6vzrEd9bB13mrJqBwaVFZOQsygQXVP0EtibbEaxh0K8q78RuK5shNMYOskNacIckQR2f0RXg6Uwm-Q3XwLpSwfNzxKQMLhPh5/s3737/IMG_20230409_132810.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2101" data-original-width="3737" height="305" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOrC43tStqcHFD4s_eOoqV4EpIlEIZNsnuYqqhPTrdzrfTiTh4fMIy0_tIp-zjUaC6_wQ2O_K4Uyl2ZSXb9tnPOdD6vzrEd9bB13mrJqBwaVFZOQsygQXVP0EtibbEaxh0K8q78RuK5shNMYOskNacIckQR2f0RXg6Uwm-Q3XwLpSwfNzxKQMLhPh5/w542-h305/IMG_20230409_132810.jpg" width="542" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Brooklynin Manhattan Avenue oli erityisen periamerikkalaisen oloinen katu</td></tr></tbody></table><br /><p>Olin pääsiäissunnuntaina liikkeellä ja suurin osa paikoista avasi puolilta päivin. Hyppäsin lounaan jälkeen Manhattanilla metroon ja suuntasin kohti Queensia. Oli tarkoitus vaihtaa siellä metrolinjaa, mutta vaihdon kohde olikin remontissa. Korvaava bussi ajoi vain osan linjasta, mutta sentään Manhattan Avenuelle (joka on siis nimestään huolimatta Brooklynissa), josta etsiydyin Brooklyn Brewerylle kävellen. Myöhemmin pääsiäisen jälkeisellä viikolla kaupungissa rikottiin lämpöennätyksiä (32 astetta huhtikuussa!), mutta sunnuntaina oli vielä mukava aurinkoinen ja silti viileähkö kevätpäivä kävellä ympäri pitäjää.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUVZqaPQgI97CBGGO5KA2dXP0vg7jX8mlZs4MwUCBwepOmelMoSbWSmuVxs8RfPhONXJ0xyhwgWQjicTJV-zhqQBBEr72hAfzBMFVUPyn9qGgICN_ZX6fa_cY2fAg4qv8ihmu7efLm7c88U_M_BKpfqaMTtjDBUxH4uvzQ7n2sb2qerJfMdTbfv5XC/s4080/IMG_20230409_120907.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="581" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUVZqaPQgI97CBGGO5KA2dXP0vg7jX8mlZs4MwUCBwepOmelMoSbWSmuVxs8RfPhONXJ0xyhwgWQjicTJV-zhqQBBEr72hAfzBMFVUPyn9qGgICN_ZX6fa_cY2fAg4qv8ihmu7efLm7c88U_M_BKpfqaMTtjDBUxH4uvzQ7n2sb2qerJfMdTbfv5XC/w327-h581/IMG_20230409_120907.jpg" width="327" /></a></div><p><b>Brooklyn Brewery</b></p><p>Iso holittoman Special Effects -oluen teemaan tehty muraali toivotti tervetulleeksi. Vastapäätä panimoa tarjoiltiin olutta ja kirveenheittoa samassa mestassa. En ollut vielä ottanut yhtään olutta, eikä ajatus siis kuulostanut kovin houkuttelevalta. Ehkä kuuden kaljan ja yhden jallu...pullon jälkeen olisi tarpeeksi itsetuhoinen olo.</p><p>Brooklyn Breweryhän ei ole mikään pienpanimo. Se on yksi USA:n suurimpia itsenäisiä panimoita, eikä sellainen laitos mihinkään Williamsburgin asuinalueelle mahdu. Williamsburgin panimo onkin lähinnä edustustila, jossa tehdään pienempiä ja erikoisempia tuotteita. Isompi laitos on pohjoisempana osavaltiota, käsittääkseni Uticassa. Ruotsissakin on sivupanimo.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4dzItdEild_9ssTbjQLtoYoeMvug3iJ6DsfKy4jJTnlAoQQSzTEGMlpKhxVDR47oHStjtayx9VZi1tJ_7xlntmYXDRCo2lkOAtPKBTymJuLiKW7iht_XngotA8fvbsa-u6UEXP5KKNU9iNrtdKjrARDjJGnf8H-qz067EGRQU4h57ciAFWyMt6NHS/s4080/IMG_20230409_121722.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="328" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4dzItdEild_9ssTbjQLtoYoeMvug3iJ6DsfKy4jJTnlAoQQSzTEGMlpKhxVDR47oHStjtayx9VZi1tJ_7xlntmYXDRCo2lkOAtPKBTymJuLiKW7iht_XngotA8fvbsa-u6UEXP5KKNU9iNrtdKjrARDjJGnf8H-qz067EGRQU4h57ciAFWyMt6NHS/w583-h328/IMG_20230409_121722.jpg" width="583" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p>En ollut ensimmäinen paikalla, mutta melko tyhjä hanahuoneen suuri sali oli. Tilaaminen toimi tekniikkavetoisesti. Nimittäin ilmeisesti koronan aikaan jenkit ovat läpeensä ihastuneet QR-koodeihin. Sellaisia hakkerin hyökkäysvektoreita oli nimittäin joka helvetin paikassa ja monessa paikassa ne olivat jopa ainoa tapa saada esim. menu näkyviin. Täälläkin: Skannaa pöydän koodi, tilaa ja maksa oluet webbipalvelussa, ja kohta joku tuo oluet pöytään. Ihan toimivaa sinänsä ja arvostaisin tuollaista, jos mesta on ihan täynnä, mutta vähän kömpelön orvolta se tyhjässä baarissa tuntui kun olisi voinut vain kävellä tiskille ja tilata. Ai miksen sitten mennyt? No kun sieltä tiskiltä komennettiin pöytään koodia skannailemaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhL-4mi12RyCXwp88hKHKAYj7wB5xX7iR_I9_QpBjs4f3jIJCG0olQ35eYb9wKkEc5JpwFD_YaQRUmRRLpMBq3a14PL_TpT_tj73IDMAYeWVBqvVu-rUCAucQ4r14tCjc4MbTxmke51pwSi9gUYJGJ-Up8G70Kn-p02_gPw7ypuphCZszKYMSSVUEAd/s4080/IMG_20230409_121943.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="333" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhL-4mi12RyCXwp88hKHKAYj7wB5xX7iR_I9_QpBjs4f3jIJCG0olQ35eYb9wKkEc5JpwFD_YaQRUmRRLpMBq3a14PL_TpT_tj73IDMAYeWVBqvVu-rUCAucQ4r14tCjc4MbTxmke51pwSi9gUYJGJ-Up8G70Kn-p02_gPw7ypuphCZszKYMSSVUEAd/w590-h333/IMG_20230409_121943.jpg" width="590" /></a></div><p>Otin itselleni tuntemattoman Bodega Run IPA -kausioluen ja pienemmän annoksen Pulp Art -hazy IPAa, jota olin joskus juonutkin, mutta nyt olisi talon tuoretta. Bodega Run oli hyvinkin miellyttävä kevyt kevät-IPA, mukavan raikas ja hedelmäinen pienellä puraisulla. Ei mikään erityisen mielenkiintoinen, mutta tosi pirteä ja hyvä. Olisi hyvä go-to-olut kesäriennoissa. Pulp Art sen sijaan vaikutti vähän huonolta vitsiltä. Kotimaisten makrojenkin tekemät hazy -viritykset ovat parempia. Olut oli kaiken lisäksi vielä ihan kirkas!</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs-YL0bY1oW7JvPgi0vqmNgDjCptOh4NpfOgRKcxAN3jDFAWCAOAuMb3EEVZ4eWnxHO6kjRwNuJY77TJrvSSesZlnpWLL_zykvtCma0rcnKQLfG8Mek_132FWUcJLBv9q-4MkoYStKF5dAUgfMs9nKK4ZP5qOS0VBy6NDA-N48JUiVlw1E7C6euYoD/s4080/IMG_20230409_124755.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="334" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgs-YL0bY1oW7JvPgi0vqmNgDjCptOh4NpfOgRKcxAN3jDFAWCAOAuMb3EEVZ4eWnxHO6kjRwNuJY77TJrvSSesZlnpWLL_zykvtCma0rcnKQLfG8Mek_132FWUcJLBv9q-4MkoYStKF5dAUgfMs9nKK4ZP5qOS0VBy6NDA-N48JUiVlw1E7C6euYoD/w593-h334/IMG_20230409_124755.jpg" width="593" /></a></div><p>Vähän eloton paikka oli näin sunnuntaina puolilta päivin. Oluetkin tuotiin muovikupeissa, mikä teki kaikesta vielä vähän elottomampaa. Erikoisuuksiahan täällä paikan päällä tehtiin niin tilasin kuitenkin vielä Realm of Possibility -kikkailun, joka on eräänlainen viini-olut-hybridi. Vahvaa belgiä maustettu valkoviinin rypälejätteellä ja toisella villihiivaoluella. Lopputuloksena oikein raikas, valkoviinimäinen ja mielenkiintoinen olut. Hieno tasapaino. Kyytipojaksi otin isomman lasin alkoholittoman Special Effectsin pilsner-versiota. Hyvähän se, mutta alkuperäinen SE on edelleen paras.</p><p></p><p>Panimon kauppa oli baarin sisäänkäynnin suunnilla. Ostin sieltä mukaani yhden tölkin erikoiserää Black Ops -imperial stoutista, tämä kypsytetty Four Roses -bourbonin tynnyreissä. Viisi ja puoli taalaa (sis. verot) siitä taisivat nyhtää. Join sen kotiin palattuani. Epätasapainoinen ylimakea tuotos.</p><p><br /><b>Tørst</b></p><p>Läksin taas liikkeelle ja suuntasin kohti Tørstia, joka löytyi lopulta juuri sen pisteen vierestä mihin olin bussilla aiemmin jäänyt. Tørst on tanskalaisen, Evil Twin -panimoa pyörittävän Jeppe "Mikkelin veli" Jarnit-Bjergsøn lehtolapsi. Ei siis panimo vaan olutbaari, jota kovasti on kehuttu. Julkiset valokuvat paikasta on otettu jollain kalansilmälinssillä. Olin nimittäin kuvitellut baarin varsin isoksi jostain syystä, mutta kyseessä olikin ihan pikkuruinen putka.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0YfaV_ze8oZnR8vCcbNed8IMkrY3J6fdR-BXDNbW7B1JkegQkT6y6WLyCBbk-3d9ouc4VQ1p0YpAV6GOMBP5xn2cZ_qlvgLbvNYPQXah_bpguDWzJOOOkZlZcf9L8duKH4_6WQLfGqWE_kGVt6Eb3BuYUAeNBox1s0DIJQ-zosO39Npvplge22sfp/s3185/IMG_20230409_132840.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3185" data-original-width="2294" height="448" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0YfaV_ze8oZnR8vCcbNed8IMkrY3J6fdR-BXDNbW7B1JkegQkT6y6WLyCBbk-3d9ouc4VQ1p0YpAV6GOMBP5xn2cZ_qlvgLbvNYPQXah_bpguDWzJOOOkZlZcf9L8duKH4_6WQLfGqWE_kGVt6Eb3BuYUAeNBox1s0DIJQ-zosO39Npvplge22sfp/w322-h448/IMG_20230409_132840.jpg" width="322" /></a></div><p>Hanoissa oli vierailun aikaan paljon illinoislaista Scratch Brewingia. Panimo on erikoistunut oluen maustamiseen vähän kaikella mitä maasta löytyy . Tilasin tammenlehdillä maustetun Oak Leaf ESB -oluen ja sitten silmään osui kalifornialaisen kokeellisten oluiden legendan Brueryn Cuivre-olut. Solera-tynnyröinnin läpi kulkenut belgihiivalla tehty 16,2% "brittiläinen old ale". Otin sitäkin pari unssia. Molemmat tarjoiltiin ihan hölmöissä laseissa. Oak Leaf korkeassa viinilasissa ja Cuivre pienessä matalassa laarissa. En ollut ehtinyt hörppyä ottaa kun jotenkin onnistuin turaamaan lasin nurin. Siis tietenkin sen Cuivren, jonka lasia en saisi kaadettua muuten varmaan edes yrittämällä. Baarin takaa tarjottiin kyselemättä uusi tilalle kun pyytelin paperia.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUvV0GNVQcxW9OinYIPLxkeRdDYK54cA7Y3kwr4XHbkPLNWLQn1msPLa2Ksn0gg7WXt2pVpbNCXWwg8_pk6UyG0fNJeVcWAlGPWA29YRAb0Pb_iMscwfn7nzO5rMnoduhtgKtTIFTX11mw7tX0jGsf4U33lMgAbmNOb8FPWX2NsimceaUMmn9ubTy8/s3557/IMG_20230409_133344.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3557" data-original-width="2294" height="489" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUvV0GNVQcxW9OinYIPLxkeRdDYK54cA7Y3kwr4XHbkPLNWLQn1msPLa2Ksn0gg7WXt2pVpbNCXWwg8_pk6UyG0fNJeVcWAlGPWA29YRAb0Pb_iMscwfn7nzO5rMnoduhtgKtTIFTX11mw7tX0jGsf4U33lMgAbmNOb8FPWX2NsimceaUMmn9ubTy8/w315-h489/IMG_20230409_133344.jpg" width="315" /></a></div><p>Lehdillä maustettu olut oli ihan jees, mutta ei mitään erityisen mieleenjäävää. Se ei juuri muistuttanut bitteriä, muuten kuin siinä amerikkalaisten kummassa tavassa tulkita ESB:tä, että olut oli varsin leipäviljainen eikä yhtään karamellinen. Cuivre sen sijaan oli huima tuotos. Ruskeaa mallasta. suklaata, ja hedelmää ja tynnyrien syvyyttä ja vaniljaa ja vaikka mitä. Ehdoton suositus sille. Yksi parhaita tänä vuonna, ehkä viimekin.</p><p>Matka piti jatkua, mutta miten? Other Halfille olisi hiton vaikea mennä ilman sitä metroa. Metron korvaava bussi kun ei ajanut jostain syystä kuin osan linjaa. En enää muista tarkkaan järkeilyäni, mutta muistaakseni yritin suunnistaa johonkin metron sijaan busseilla, joten hyppäsin johonkin eri bussiin, josta oli tarkoitus vaihtaa toiseen pienen kävelyn kautta. Sekoilin menemään jossain syvän hasidijuutalaisella alueella, jossa tunsin itseni kovin karvalakittomaksi, kun matkalla menin ohi yhden metropysäkin ja sen kylteistä tajusin jotain. Nimittäin sen, että korvaava bussi ei tietenkään aja kuin osan linjaa, koska loput linjasta metro kulkee normaalisti! Ajatustoimintani vajauksesta lannistuneena odotin korvikebussin, ja vaihdoin loppupysäkillä taas turvalliseen metroon. Tähän kaikkeen dorkailuun meni varmaan tunti hukkaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuKRUaXzCo7WbIpiWrBGUAs97jVRnLciw9NYyhKMsvJXrLRIUI_inm15dbM24ifQe1u_BlepKNNxB3sW_hqeXlUzqJ5Bm7jaO6yqldFEx__x6uXAwBI6OQwyxLf1PJznEQYXkAHQtH0qByZHWZ0EqLEV-_9B93Rilkn9DR5GJ-5-9UN-UVwTbuanAb/s4080/IMG_20230409_150453.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuKRUaXzCo7WbIpiWrBGUAs97jVRnLciw9NYyhKMsvJXrLRIUI_inm15dbM24ifQe1u_BlepKNNxB3sW_hqeXlUzqJ5Bm7jaO6yqldFEx__x6uXAwBI6OQwyxLf1PJznEQYXkAHQtH0qByZHWZ0EqLEV-_9B93Rilkn9DR5GJ-5-9UN-UVwTbuanAb/w569-h320/IMG_20230409_150453.jpg" width="569" /></a></div><p><b>Other Half Brewing Company</b></p><p>Smith - 9th Streets -pysäkillä jäin pois. Metro ei näillä seuduin kulkenut enää maan alla vaan nostettuna korkealle sen päälle. Asemalla tuli jälleen kerran sama elokuva-deja vu, mikä New Yorkissa muutenkin iski yhtenään: <i>Olen käynyt täällä ennenk... eikun siis täällä on kuvattu jotain leffaa</i>. Manhattanin pilvenpiirtäjät näkyivätkin laiturilta varsin kuvauksellisesti. Vieressä kulki vastaavasti korotettu moottoritie, jonka lähes alta Other Half löytyi. Hyvin mukavan rosoista vanhaa teollisuusaluetta kaikkinensa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8MI0rrTLuOYYYd_ETXNuL16NSl-PTAjV4W_4UR4_iKOi2CkZO5j8-NX_QOhzu9i2On--7FvnGNzO5sW9lV4cCg8BCmNDtqeXFOO70kiIRUNCgS-vrFuPwm7gPV1wiFNmEMHncDkf0KiV0DDVHntv4lDs_9u_MAJSJ9l7O9aQKcH1MDGFRw5uYkBIb/s3557/IMG_20230409_151000.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3557" data-original-width="2294" height="474" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8MI0rrTLuOYYYd_ETXNuL16NSl-PTAjV4W_4UR4_iKOi2CkZO5j8-NX_QOhzu9i2On--7FvnGNzO5sW9lV4cCg8BCmNDtqeXFOO70kiIRUNCgS-vrFuPwm7gPV1wiFNmEMHncDkf0KiV0DDVHntv4lDs_9u_MAJSJ9l7O9aQKcH1MDGFRw5uYkBIb/w305-h474/IMG_20230409_151000.jpg" width="305" /></a></div><p></p><p>Onneksi Other Halfilla ei ollut mitään olutjulkistusta juuri nyt, koska tarinat ovat kertoneet massiivisista jonoista. Nauratti matkalla vähän kulman takana oleva olutbaari, jonka nimi oli Queue Beer eli jono-olut. Se ei ollut sunnuntaina auki.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYzlcQApgvCDM8cnd5hH_8TjcwBUeVyLeo3VmSilao7VIV0lVMP63vjAK-5BWDA1ouCS3K4LbkC9NxjTkN2-E6zHmd_r54H4ZbKMFipyjEkE2nimygbzlDDMiizZE3EfPya9RFkDnpG_9gnGQst_GcNdF-DqF5iZPkhnGjhj6hHCgm5qS9_MR9bo7R/s4080/IMG_20230409_151244.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="485" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYzlcQApgvCDM8cnd5hH_8TjcwBUeVyLeo3VmSilao7VIV0lVMP63vjAK-5BWDA1ouCS3K4LbkC9NxjTkN2-E6zHmd_r54H4ZbKMFipyjEkE2nimygbzlDDMiizZE3EfPya9RFkDnpG_9gnGQst_GcNdF-DqF5iZPkhnGjhj6hHCgm5qS9_MR9bo7R/w273-h485/IMG_20230409_151244.jpg" width="273" /></a></div><p>Panimo ei liikoja koreillut. Ovestakin auringonpaisteessa hädin tuskin nimen erotti. Sisällä oli avarahko ja valoisa taproom -tila ja sen perällä kiiluivat panimon rosteripöntöt. Populaa oli sunnuntaisella koiran kävelytys -oluella aika hyvin paikalla muttei ruuhkaksi asti sentään. Tilasin tiskiltä ensi alkuun panimon käsittääkseni suosituimman ns. core range -oluen: <i>Green City</i>. Eipä sen kanssa tarvinnut paljoa arvella. Other Half taitaa hazyt, se oli tiedossa ja tämä varmisti sen vielä kertaalleen. Erinomainen mehukalja. Hypeskenen viralliset valvojat ovat tietysti tuominneet<i> </i>panimon jo menneen talven lumiksi, mutta hyvässä oluessa on se jännä puoli, että se on kyllä hyvää ihan hypen määrästä riippumatta. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrUvLkcdKhzwCOXknQ88U8nR990a3YuyWXevFbQdWSvsOQgMFkJoKxDSxpuXlnp-zlipr9i9Nvbboot0P2W-N0YcUMYskkbKCL2z2SKVLXEY4JDlLUjx4LQyTkBJcDNuv-jWM7HmXHY0P5MufDWPqx6fiyHyb_06yGbicl3zjofpla8Ciz615wwXuu/s4080/IMG_20230409_151752.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="501" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrUvLkcdKhzwCOXknQ88U8nR990a3YuyWXevFbQdWSvsOQgMFkJoKxDSxpuXlnp-zlipr9i9Nvbboot0P2W-N0YcUMYskkbKCL2z2SKVLXEY4JDlLUjx4LQyTkBJcDNuv-jWM7HmXHY0P5MufDWPqx6fiyHyb_06yGbicl3zjofpla8Ciz615wwXuu/w282-h501/IMG_20230409_151752.jpg" width="282" /></a></div><p></p><p>Eksymisestä väsyneenä otin "toisen" eli pienen maistelulaudan, johon sai valikoida hanaoluista omalla tahdolla. <i>Riwaka Snaps</i>, <i>Past+Present ESB</i>, <i>Cheddar</i> ja <i>Green Flowers</i>. (kuvassa sama järjestys)</p><p><i>Riwaka Snaps</i> oli raikas ja puhdas jenkkityylin riisilager, mutta eipä sellaisista paljon kotiinkirjoiteltavaa jää. Kiva vetobisse.<i> Past+Present</i> oli sitten ihan älytön pettymys. Vetinen ja kova läpsähdys, missä ei ollut juuri mitään mitä ESB:ltä odottaisi muuta kuin viljaa jonnii verran. <i>Cheddar</i>, joka noudattelee panimon ruokateemaista nimilinjaa hazyille, olikin sitten heti perään onneksi loistava. Kuten sanottua, tämä on panimon avainlaji ja tämäkin oli pehmeydessään, hedelmäisyydessään ja tasapainossaan maailman kärkeä. Viimeinen eli <i>Green Flowers</i> oli sitten vanhemman koulun west coast IPA, joka oli kyllä laadukas ja mielenkiintoisen trooppishedelmäisesti humaloitu, mutta kaipasi lisää katkeroa.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiInu8zbseXhdwiWy2A3LAE412ntEuVirzHPZXsHwJxyt2ATD51z2Mdpwx_wNKIK7h2n5C95e9oTkOPiHGO31r9O6j-oZ1Mhm_ODT_NoIA_2GjH5rdmP4ZaZ0GZ8w0pOMbBlUTcE9FyveZ7zUNFmJTa-AYmAsSmWcUy4oMm7OjT176LJ-fzjOsihFdh/s4080/IMG_20230409_153744.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="292" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiInu8zbseXhdwiWy2A3LAE412ntEuVirzHPZXsHwJxyt2ATD51z2Mdpwx_wNKIK7h2n5C95e9oTkOPiHGO31r9O6j-oZ1Mhm_ODT_NoIA_2GjH5rdmP4ZaZ0GZ8w0pOMbBlUTcE9FyveZ7zUNFmJTa-AYmAsSmWcUy4oMm7OjT176LJ-fzjOsihFdh/w519-h292/IMG_20230409_153744.jpg" width="519" /></a></div><p>Ihan kiva paikka kivassa ympäristössä ja oluet pääsääntöisesti hyviä, mutta noh, tällaisiahan nämä craft-pumput ovat vähän joka paikassa. Mielummin täällä teollisuusympäristössä kuitenkin kävi tunnelmoimassa kuin panimon Manhattanin taproomissa, joka on Rockefeller Centerissä ja ymmärtääkseni paljon prameampi. </p><p></p><p>Halusin ostaa Other Halfilta jotain mukaanikin. Kyselin tiskillä mitä olisi. No kaikkea olisi, montako monipakkausta pistetään. Utelin olisko <i>mitään</i> yksittäisissä tölkeissä kun tulen kaukaa taipaleen takaa, enkä voi kuin hieman viedä muassani siihen maahan missä laudat ovat eessä Alkon ovien. Baarin myyjä sanoi, että periaatteessa myydään vain monipakkauksia, mutta hänpä tsekkaa jos jotain olisi irtona. Kohta sain kaksi täysin satunnaista hazya (<i>Tomato Pie</i> ja <i>All Nectaron Everything</i>) ja yhden putelin <i>Quiet Space</i> -imperial stoutin "1st Philly Anniversary" -versiota. Ilmeisesti panimon Philadelphian laitoksen juhlaolut. Sehän sopii. Viimeisen oluen huomioon ottaen, nämä olivat aika halpa setti, sillä näihin kolmeen meni muistaakseni parisenkymmentä taalaa (maksoin käteisellä, niin ei voi edes tarkistaa tarkkaa summaa). Noista olen muuten hazyt ehtinyt kotiin tultua juoda. <i>All Nectaron Everything</i> olikin sitten yksi parhaita hazy ipoja, mitä olen juonut**: Upean pehmeän mehuinen, mutta myös pihkaisempaakin juonikkaampaa kulmaa humalasta ammentava olut. <i>Tomato Pie</i> vähän vaisumpi esitys, muttei huono mitenkään.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSJ7VLDH2TqvcACfDblznrz3c2vQMwl-LxdvUcXoNIoMmAnZd9UcdEhmTCXHjGl6fC9adW3c1cME6dEIPmWKw_pMaiddqRckOU_V4b3hG7KnUbNcV5bT0zQjbRWzyfjiSB7rozVneSDS4sM3bAp3trU4xqX7J7eeDqnBGab4tQOuWIBeof_l-bbANg/s4080/IMG_20230409_161633.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="293" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSJ7VLDH2TqvcACfDblznrz3c2vQMwl-LxdvUcXoNIoMmAnZd9UcdEhmTCXHjGl6fC9adW3c1cME6dEIPmWKw_pMaiddqRckOU_V4b3hG7KnUbNcV5bT0zQjbRWzyfjiSB7rozVneSDS4sM3bAp3trU4xqX7J7eeDqnBGab4tQOuWIBeof_l-bbANg/w521-h293/IMG_20230409_161633.jpg" width="521" /></a></div><p></p><p>Suuntasin takaisin metrolle ja kohti muita panimoita. Nappasin myöhäiseksi lounaaksi metroradan varjossa olleesta vähän epämääräisen oloisesta delistä sandwichin. Ahdoin aseman portaissa pastrami-leipää naamaani ja katselin verkkoaidan läpi Brooklynia. Mikähän helvetin elokuva täällä oikein kuvattiin? Jälkikäteen selvitin, että ainakin Mafiaveljiä on kuvattu juuri metroaseman alla. Ilmankos oli tutun oloista. </p><p>Leipä olikin muuten hiton hyvä. Kaiken kaikkiaan koko New Yorkin paras asia ruokamielessä oli se, että siellä on ymmärretty miten kerrosvoileipä eli sandwich on kaikkien ruokien galaktinen jumalkeisari, jonka sormusta suutelee niin curryt, keitot kuin pizzatkin. Niinpä leipiä on tarjolla vähän joka paikassa, sopi mestan se konseptiin tai ei. </p><p><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGNi4RjE4iGyDvB03nqCM3iogUxV7AmsFREtmg_CYLui8PhZ0BX9-rbGDZTs72ERcWou8DXJft4QiwG2maSXNer6f82uZIrGSc_JLp9v9UdQzpoyIl2QpgVRvecR593MDkzqUXmAF8BgtJhJduCJOp9s3GT_04ejisVB5q-CdwddPu3W5UyZMecnoR/s2829/IMG_20230409_165504.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2829" data-original-width="2294" height="450" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGNi4RjE4iGyDvB03nqCM3iogUxV7AmsFREtmg_CYLui8PhZ0BX9-rbGDZTs72ERcWou8DXJft4QiwG2maSXNer6f82uZIrGSc_JLp9v9UdQzpoyIl2QpgVRvecR593MDkzqUXmAF8BgtJhJduCJOp9s3GT_04ejisVB5q-CdwddPu3W5UyZMecnoR/w364-h450/IMG_20230409_165504.jpg" width="364" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Finbackin taakse rakennettiin jotain</td></tr></tbody></table></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKwLfIyYF0C5OWqeslxucjVxjcC_8z1QN0RMP3WRRmK_fZkh1T--rnm87KroYQeHd0PP6L7z5k0R5IG_jGUPQ6kgjOpqUGywUD5H7NF1Fc7fqnyP7hzwUyrguXCAwdS6VD11Au10nbEcXr2MkQ_VxU9g0XzEA1lOIDS8UswY7qnZOhOs6ceIHIgt_d/s4080/IMG_20230409_172027.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKwLfIyYF0C5OWqeslxucjVxjcC_8z1QN0RMP3WRRmK_fZkh1T--rnm87KroYQeHd0PP6L7z5k0R5IG_jGUPQ6kgjOpqUGywUD5H7NF1Fc7fqnyP7hzwUyrguXCAwdS6VD11Au10nbEcXr2MkQ_VxU9g0XzEA1lOIDS8UswY7qnZOhOs6ceIHIgt_d/w512-h288/IMG_20230409_172027.jpg" width="512" /></a></div><p></p><p><b>Finback ja Strong Rope</b></p><p>Metrolla sitten pysäkin verran eteenpäin 4th Avenuen asemalle sekä vajaa kilsa kävelyä nimeltä mainittua katua pitkin ja olin Finbackin Brooklynin ovella. Tila oli korkea ja vähän levoton, vaikkei populaa erityisen paljon ollutkaan. Se onnistui myös olemaan hämärä ja valoisa yhtaikaa. Nappasin talon perusIPAn (<i>Finback IPA)</i> tiskiltä ja etsiydyin johonkin vielä hämärämpään sivukammioon piiloon ihmiskunnalta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTIio4agOZK3PsNVgYEyNANcUJ3qVoArah03TWYtss23LTyTqFUYoPzWzEi9VN2O-YDsy_LKd1ia38oxkhGslca9BpqY5sK1oq5UtiGfgR-BGVh2M_8fqkLVSBdlwDauzgNuX3HnCv1z4mXqjhwGsAWfjNOvyGb5G0ONvjjEGBr2XfhG_rWtBpanB9/s4080/IMG_20230409_172350.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="553" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTIio4agOZK3PsNVgYEyNANcUJ3qVoArah03TWYtss23LTyTqFUYoPzWzEi9VN2O-YDsy_LKd1ia38oxkhGslca9BpqY5sK1oq5UtiGfgR-BGVh2M_8fqkLVSBdlwDauzgNuX3HnCv1z4mXqjhwGsAWfjNOvyGb5G0ONvjjEGBr2XfhG_rWtBpanB9/w311-h553/IMG_20230409_172350.jpg" width="311" /></a></div><p></p><p>Olut oli ihan hyvää, mutta Finbackin tila ei jotenkin sytyttänyt yhtään. Lähinnä halusin sieltä pois. Vika lienee minussa. Suuntasin kertaalleen ohittamaani Strong Ropen panimoon samalla kadulla, kirjaimellisesti kivenheiton päähän. Jotenkin se oli heti sympaattisempi. Vihreällä reunustettu autotallin oloinen tila suorastaan kutsui sisään. Ämpyilin tiskiltä jotain kaljan tapaista (<i>Thirteen</i> nimisen tsekkipilsin) ja istahdin läheiseen nurkkapöytään. <i>Thirteen </i>oli ihan ok, diasetyylinen ja paahtoleipäinen tsekkimeno, mutta aromihumalaa kaipasi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUAGDPApGyn5Gb2Ugwu2DV11k67-g868Ste5GmEqfZNzYN72IyQ3-wslYH6Bvj1dh-8ee7BtzTP5HAF4YdXQIN09kSGSOrSrIw_gWrJPNhC8DNo_r0-f1lUrqUlRUbcMo6Z-6L2HPn9xZ_o6UlaTOcFWC7tDglrRxF-aW8nl-QaKm5JaZg0Tcszgdz/s4080/IMG_20230409_173754.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="571" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUAGDPApGyn5Gb2Ugwu2DV11k67-g868Ste5GmEqfZNzYN72IyQ3-wslYH6Bvj1dh-8ee7BtzTP5HAF4YdXQIN09kSGSOrSrIw_gWrJPNhC8DNo_r0-f1lUrqUlRUbcMo6Z-6L2HPn9xZ_o6UlaTOcFWC7tDglrRxF-aW8nl-QaKm5JaZg0Tcszgdz/w321-h571/IMG_20230409_173754.jpg" width="321" /></a></div><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGkoiyPsLQF8xnq3vBGZYgJsMzFQDw1HmGXTfDBOfEapkymD1AeITgy4m6DO7ptnkcoBzaUej4pDA3NIoXgVNW4LJzDiQkoJLym-5LdMoWTeDf-dpqtnJwAbvM0tBcBcilfgIuplMOJLTezxeYk5ZwHiWt_2FGjIsaIpGUHM6D1TNOdx6VBTEF-MeO/s4080/IMG_20230409_174020.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="565" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGkoiyPsLQF8xnq3vBGZYgJsMzFQDw1HmGXTfDBOfEapkymD1AeITgy4m6DO7ptnkcoBzaUej4pDA3NIoXgVNW4LJzDiQkoJLym-5LdMoWTeDf-dpqtnJwAbvM0tBcBcilfgIuplMOJLTezxeYk5ZwHiWt_2FGjIsaIpGUHM6D1TNOdx6VBTEF-MeO/w318-h565/IMG_20230409_174020.jpg" width="318" /></a></div><p></p><p>Sitten huomasin, että tiskillähän pojotti cask ja siitä sai ostaa cask-olutta, <i>Shebeen Spring Ale.</i> Olin katsonut sitä koristeeksi kun en odottanut moiseen törmääväni. Piti sekin sitten maistaa. Ihan menettelevä kevyt cask-olut sieltä löytyi, ei tosin ehkä ihan virkeimmässä kunnossa sinä päivänä kun maistoin. Hieno homma, että jenkit tekevät näitäkin.</p><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjScMLMSzoYCgEo73mqAL9C4YdOo-YUXRCNuwrs3SE15sHmkoXVMi-dS52iHWRdmDjaLJOLWM5QJLVRig8QVX0QiRZQI3nbiGWhkWzM-5HpBvxDyOrURmnBuu-OOPUebl_Du_PqbccLZnzTKJxqehb3Kh3nuzumXWtd-XT0aB2Sw9I30ZReISnOm6dg/s4080/IMG_20230409_181713.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="319" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjScMLMSzoYCgEo73mqAL9C4YdOo-YUXRCNuwrs3SE15sHmkoXVMi-dS52iHWRdmDjaLJOLWM5QJLVRig8QVX0QiRZQI3nbiGWhkWzM-5HpBvxDyOrURmnBuu-OOPUebl_Du_PqbccLZnzTKJxqehb3Kh3nuzumXWtd-XT0aB2Sw9I30ZReISnOm6dg/w566-h319/IMG_20230409_181713.jpg" width="566" /></a></div><p><b>Wild East ja Threes Brewing</b></p><p>Suuntasin sitten Wild Eastiin pari katua edemmäs. Panimo ei edes ollut alunperin ollut listallani, sisällytin sen mukaan lähinnä sijainnin takia. Hyvä, että sisällytin! Se oli ehkä valikoimaltaan mielenkiintoisin panimo tällä kierroksella. Hanasta löytyi ensinnäkin kräft-lagerin vuoteen viimein sitä amerikoissa muka-trendaavaa tummaa tsekkiläistä: <i>Fervor & Defiance</i>. Erinomainen tsekkitumma olikin. Täyteläinen, juotava ja miellyttävän paahdeleipäinen.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXlFxWcM1uqXTbHxzQCtzndiCL8KENMFjJaZowxDIAld7dQPPZ4RsLYLDeUzsXM9ics7U0HUjPS9KMo1COVjoSJLWP3z_JodAJcgUfMMovxZgOPIhBTZ0VjZHr8OD6djdXOJfdtTSvo3KSpGQ_Urvbszvsa_sIuJ_7-nyCzvzJQWxGIBIfR5PxjS6C/s4080/IMG_20230409_180329.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="636" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXlFxWcM1uqXTbHxzQCtzndiCL8KENMFjJaZowxDIAld7dQPPZ4RsLYLDeUzsXM9ics7U0HUjPS9KMo1COVjoSJLWP3z_JodAJcgUfMMovxZgOPIhBTZ0VjZHr8OD6djdXOJfdtTSvo3KSpGQ_Urvbszvsa_sIuJ_7-nyCzvzJQWxGIBIfR5PxjS6C/w358-h636/IMG_20230409_180329.jpg" width="358" /></a></div><p></p><p></p><p>Lisäksi listalla oli... mitä vanhat maltaan ja humalan vaurioittamat silmäni näkevätkään... dark mildia? Tuota yhtä kaikkein miellyttävämmistä ja samalla kaikkein epäseksikkäimmistä oluttyyleistä? Pakko kai se on maistaa. Otin pienen. <i>Temperance</i> oli oluen nimi. Se oli erinomainen, maltainen, tasapainoinen ja juotava. Ei caskissa sentään.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaHCsrfWxdhpbiDMfUWfpDu-wi7EfG4LPKMZVFxUu5vSixo7GUQr-RS3xNZVIIH-OPvIeCD14gaD-Wq1Jm8TM6LDQC7KepPYn95R3PZKdJBJIydJZt1N0BHklaV1Lk01QDyHI2hpJIazFFnCvCfI-G2LRxoUo_yzmcCJraE960sjlsTpZzexH4cEfh/s4080/IMG_20230409_182658.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaHCsrfWxdhpbiDMfUWfpDu-wi7EfG4LPKMZVFxUu5vSixo7GUQr-RS3xNZVIIH-OPvIeCD14gaD-Wq1Jm8TM6LDQC7KepPYn95R3PZKdJBJIydJZt1N0BHklaV1Lk01QDyHI2hpJIazFFnCvCfI-G2LRxoUo_yzmcCJraE960sjlsTpZzexH4cEfh/w337-h600/IMG_20230409_182658.jpg" width="337" /></a></div><p></p><p>Istuin tavoistani poiketen baaritiskillä. Toisella baarimikolla oli jotenkin kova meno päällä. Ukko säntäili tiskiä ja baaritilaa armottomalla paineella edestakaisin. Põhjala-paidastani näkyi hupparin alta ehkä kaksi kirjainta ja ukko rupesi lausumaan ylisanoja "awesome Estonian brewery!" Miehellä oli itsellään "drink lager" paita -päällä, pyysin saisiko sen kuvata ja sainkin kunnon poseeraukset panimon oman lager-paidan kanssa. Innostuin ostamaan vielä panimolta itsellenikin panimon paidan. Ikävä kyllä ainoastaan saisonin juojat olivat kokoisiani, niin jäin lager-paidatta, mutta menee se saisonkin. Saison-kesä on joka kesä.</p><p>Olin tehnyt matkaa tietoisen hitaasti, mutta kolme viimeistä panimoa olivat olleet todella lähekkäin ja pirtaani tavallisesti sopimaton joviaali sosialiseeraus kertoi selvästi, että oluessahan on tosiaan myös alkoholia. Eiköhän tässä alkanut olla päivä taputeltu. Yksi maistiainen vielä Threesillä, että voin sanoa käyneeni. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgElrW9ZZSvVjmmM9_VTP-1j3sUiJU_kipP36UwEgY3nbx1pGmKneWPLj4UtyXMN_qN5MNnr0AOAwwTU7we9nkf_0kGyHl5XzXgb43WJLbCJ7nVc9VQTKeU2cWdrJUmalePytB9CZPSw4GJRTckWDe4aKxI5cGdlxvFHeVmTL2fX-0HoMPT3eSh2bPP/s4080/IMG_20230409_185015.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="505" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgElrW9ZZSvVjmmM9_VTP-1j3sUiJU_kipP36UwEgY3nbx1pGmKneWPLj4UtyXMN_qN5MNnr0AOAwwTU7we9nkf_0kGyHl5XzXgb43WJLbCJ7nVc9VQTKeU2cWdrJUmalePytB9CZPSw4GJRTckWDe4aKxI5cGdlxvFHeVmTL2fX-0HoMPT3eSh2bPP/w284-h505/IMG_20230409_185015.jpg" width="284" /></a></div><p></p><p>Threesillä olikin tupa täynnä. Pieni sivupöytä oli vapaana kuin minua varten. Etsin katseellani listasta jotain pientä... kun se oli taas listalla. Dark mild. Nimeltään <i>Theatre of the Absurd, </i>joka kyllä kuvasti fiilistä. Mitä tapahtuu? Olenko elossa? Mikä on tuo valo? Äiti, kuuletko minua? Ei. Kyllä se ihan oikeasti oli täälläkin listalla.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAzYEkJlXDVAxPn2b7Mrt_LPGQuAuUpXOgCEsyz5s15EzlEj0y9rC4LCsAxThQkthacHrAEaIwrY6ClhWvpPORz-RSzk0AwGBZlW7KyVxWhxOWSip94fiWLdHb1nLfUBLdER3MJpy4rQAaeCXFcOdugqHdo6wMevRipZ-NxR156ih55-gGSnKd_ymb/s4080/IMG_20230409_185308.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="512" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAzYEkJlXDVAxPn2b7Mrt_LPGQuAuUpXOgCEsyz5s15EzlEj0y9rC4LCsAxThQkthacHrAEaIwrY6ClhWvpPORz-RSzk0AwGBZlW7KyVxWhxOWSip94fiWLdHb1nLfUBLdER3MJpy4rQAaeCXFcOdugqHdo6wMevRipZ-NxR156ih55-gGSnKd_ymb/w288-h512/IMG_20230409_185308.jpg" width="288" /></a></div><p></p><p>Valinta oli siis ilmiselvä. Hyvän viljaista oli Threesinkin mild (eikä sekään caskissa), joskaan ei ihan Wild Eastin tuotteen veroinen. Muuten Threes jäi pintapuoliseksi käynniksi. Onneksi osuin panimon toiselle taproomille myöhemmin viikolle. Siitä seuraavalla kerralla.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihjLHZQSJY0kkJy8TmWbYUppaM6UDW4nKR4vL73tEIWqn73hmXJW9EUDBaoIBKyjimloDkoulGxdef4J2K4icFcDGUB7zCUytQ8C_UiII5CvCF-dzv8_DYqY7FsrGxzHgAAbgJxsMB9vBaU6AN3G3poLNY7zdsj883uDq-F8bjUjCU2adM2akf2ldt/s4080/IMG_20230409_193947.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="289" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihjLHZQSJY0kkJy8TmWbYUppaM6UDW4nKR4vL73tEIWqn73hmXJW9EUDBaoIBKyjimloDkoulGxdef4J2K4icFcDGUB7zCUytQ8C_UiII5CvCF-dzv8_DYqY7FsrGxzHgAAbgJxsMB9vBaU6AN3G3poLNY7zdsj883uDq-F8bjUjCU2adM2akf2ldt/w513-h289/IMG_20230409_193947.jpg" width="513" /></a></div><p><b>Vielä viimeiset</b></p><p>Nyt suuntasin kiirehtimättä Brooklynin 4th Avenueta eteenpäin Atlantic Avenue/Barclays Centerin metrolle ja siitä Manhattanille. Rohkaistuin kesken matkan ulos Manhattanin 8th Sreetillä, <i>yhdet vielä.</i> Siinä oli nimittäin lähellä McSorley's Old Ale House, jota väitetään New Yorkin vanhimmaksi baariksi. Irkkupubikin vielä tai "irish saloon" taitaa Amerikan termi kuulua. Aidon dublinilaista meiningissä ainakin on se, että kilpailevia "vanhimpia baareja" löytyy kaupungista monta muutakin. Paikallinen irkkupubi pitää kuitenkin aina tarkastaa, joten tämä lienee paras vaihtoehto. </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6Q6HMg-rC2xqI9E1QXg19LOFroDuZKPwsBpW9s_-uc3AZcSlECuvkDUerBp4-ypj0vbUExQs2JzydLJTozP7tDsXtRuT9iaFyS-xfly6J2W1eLB1VeD-eUI3PmPyC3uJcJxzzWKUCPrMrT192YYXc9wsPI_o5w8ToVc_bAoz9f7tiL9aA4qud0eyx/s4080/IMG_20230409_201458.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="299" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6Q6HMg-rC2xqI9E1QXg19LOFroDuZKPwsBpW9s_-uc3AZcSlECuvkDUerBp4-ypj0vbUExQs2JzydLJTozP7tDsXtRuT9iaFyS-xfly6J2W1eLB1VeD-eUI3PmPyC3uJcJxzzWKUCPrMrT192YYXc9wsPI_o5w8ToVc_bAoz9f7tiL9aA4qud0eyx/w532-h299/IMG_20230409_201458.jpg" width="532" /></a></div><p></p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNCsubFozuZwr-QStSWSMvTK63sdtP8NRv2hzI6mnQo9JQwRcLK6lfmwhronqjEus_ndElQzs0xhWBGKXlZO6jhKzudiwkiRRGWgE0MuwIADpHvHsnd2nH3At4oLQbMuzdsUDHqbx3f4wBG6YSFfXPYQoj45wPyY4w_U49coXJyqVShSQHaRVM1dv_/s4080/IMG_20230409_201718.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="314" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNCsubFozuZwr-QStSWSMvTK63sdtP8NRv2hzI6mnQo9JQwRcLK6lfmwhronqjEus_ndElQzs0xhWBGKXlZO6jhKzudiwkiRRGWgE0MuwIADpHvHsnd2nH3At4oLQbMuzdsUDHqbx3f4wBG6YSFfXPYQoj45wPyY4w_U49coXJyqVShSQHaRVM1dv_/w558-h314/IMG_20230409_201718.jpg" width="558" /></a></div><p></p><p>Sitäpaitsi saluuna myy "omaa" oluttaan, tai itse asiassa useaakin. Ne on tehnyt Pabst Brewing, ei siis mitään kovin pienen panimon tavaraa. </p><p>Baarissa oli aika täyttä, etenkin pääsiäissunnuntaiksi. Löysin kuitenkin pöydän. Moneen otteeseen mainostettu sahajauholattia ja kaikenlaista kitschiä kamaa täynnä olevat seinät. Kovin irlantilainen paikka ei ollut, amerikanirlantilaisuutta kai se edustikin. Vanhanaikaisuus tuntui yhtaikaa autenttiselta ja toisaalta ihan tekemällä tehdyltä. Tilasin <i>yhden</i> McSorley's Alen, joka tuli jostain hemmetin syystä kahdessa pienessä parin desin kahvatuopissa. Illan viimeiseksi ihan kiva helppo-vetää henkinen ale, josta jotain bitterin tuntemuksiakin ehkä pystyi kaivelemaan. Mutta ei sitä nyt ehkä ihan hakemalla kannata lähteä hakemaan.</p><p><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIysf5eerJa55JDoXJLEW-HYK8ViVZF05kLjKjoJYGouqakcHwCbrEylAJFeTwHzrOGAkPfP9qeY_Oyq2bTDcQXXq47xbNOq1-RKbb5yJZI89eWoSxDdUYUvdvc1ZGrrlsj144uq62aWi_nrpXOJ05cZPE6lZRBgruYdSK6V6Tbps3Ev_X6Jov1fnw/s4080/IMG_20230409_201724.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="2294" height="574" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIysf5eerJa55JDoXJLEW-HYK8ViVZF05kLjKjoJYGouqakcHwCbrEylAJFeTwHzrOGAkPfP9qeY_Oyq2bTDcQXXq47xbNOq1-RKbb5yJZI89eWoSxDdUYUvdvc1ZGrrlsj144uq62aWi_nrpXOJ05cZPE6lZRBgruYdSK6V6Tbps3Ev_X6Jov1fnw/w323-h574/IMG_20230409_201724.jpg" width="323" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Siinä sitä sahajauhoa nyt sitten oli.<br />Kannattiko tätä tulla katsomaan?</td></tr></tbody></table></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgauz1Anj4CLKLxAZfxASRJI_Tncn7nB1-94ely8vXk0nifKJCQna_XOl0bi62RGBVEahMoQGWnAXhtmyo_Bl9JAPUhk3dwUBCAflqL1GlRx7aUOtTLdc-zmJuAf4aAmHnkbh0n1yIjX54tFTy2JXAohTL8OtJe-0PjDF0-B0yr_-gZKigfOGLylegs/s4080/IMG_20230409_203221.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="289" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgauz1Anj4CLKLxAZfxASRJI_Tncn7nB1-94ely8vXk0nifKJCQna_XOl0bi62RGBVEahMoQGWnAXhtmyo_Bl9JAPUhk3dwUBCAflqL1GlRx7aUOtTLdc-zmJuAf4aAmHnkbh0n1yIjX54tFTy2JXAohTL8OtJe-0PjDF0-B0yr_-gZKigfOGLylegs/w514-h289/IMG_20230409_203221.jpg" width="514" /></a></div><p></p><p>Ilta ja minä olimme molemmat pitkällä. Suuntasin pizzaslaissin kautta nukkumaan. Sekin oli hyvä siipale, kuten kaikki muutkin matkalla syömäni new york -slicet. Miksipä mennä johonkin Napoliin "alkuperäisen" perässä, kun muualla on pizzasta kehitetty parempaa?</p><p>Olutkaupoista ja satunnaisista kapakoinneista lisää jonkinlaisen yhteenvedon kera sitten seuraavalla kerralla.</p><p>---</p><p><b>*</b>"White people stole Brooklyn! How the hell did that happen?" ihmetteli koomikko Comedy Cellarissakin viikolla.</p><p>**Maistoin siitä ensi siivun <i>sokkona</i> vastakkain Olarin Endless Fade IPAa, sillä molemmat ovat vain Nectaron-humalalla tehtyjä. Olarin tuote ei jäänyt maaliviivalla kuin huulenmitan jälkeen. Kyllä Suomessakin osataan jos halutaan osata.</p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-9657604793798035262023-04-29T12:29:00.001+03:002023-07-06T10:57:46.397+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi! - osa 5<div><br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><i>Kräft-lagerin vuosi -23, tuo olutblogausten Timo Jutila.</i></span>
</div>
<div><br /></div>
<div>
Tällä kertaa kräft-lagerin vuodessa Amerikan reissun (raportti tulossa)
tuliaisia ja pari jo kuukausi sitten maistettua muuta.
</div>
<h3 style="text-align: left;">Suarez Family Qualify Pils</h3>
<div><br /></div>
<div>
Craft Beer Helsinki Wanha Satama -festarilla törmäsin joka festarilla
kiertävään tikkeriin Keskisarjan Janneen ja tuli New Yorkin matka tietysti
puheeksi. Janne vinkkasi, että kräft-lagerin vuoden tiimoilta kannattaisi
pitää silmä kovana Suarez Family -panimon tuotteiden varalta rapakon tuolla
puolen. Hyvä vinkki, kiitos!
</div>
<div><br /></div>
<div>
Onkin mielenkiintoinen panimo. Hudsonin yläjuoksulla pikkuruisessa Livinstonin
pitäjässä pyörii pieni 2016 avattu panimo, jolla on sellainen vielä 15 vuotta
sitten panimoiden paljon uhoama, mutta kovin usein realiteettien lannistama
linja, että tehdään vain sitä mihin itse uskotaan. Toisin sanoen Suarez Family
eivät esim. tee IPAa tai seuraa muutenkaan robottina kuumimpia trendejä.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Kaiken lisäksi oluet ovat pääsääntöisesti mietoja juomaoluita ja vaikka
maustetumpiakin kokeiluita löytyy, päätuotteet ovat juuri puhtaita lagereita.
Suarezin oluentekijä Dan Suarez on hankkinut kannuksensa Hill Farmsteadilla,
yhdellä USA:n arvostetuimmalla panimolla. Hill Farmsteadin tapaan
Suarezillakaan ei tunnu olevan valtava kasvu ja rikastuminen ensimmäisenä
mielessä, vaan olut. Semmosta pitää arvostaa. Brewing Industry Guidella oli
tänä keväänä <a href="https://brewingindustryguide.com/case-study-suarez-family-brewery/">hyvä pitkä juttu panimosta</a>. Suosittelen lukemaan jos kiinnostaa yhtään.
</div>
<div><br /></div>
<div>
The Grand Delancey olutbaari Lower East Sidella möi olutta mukaan ja vieläpä
aika siedettäviin hintoihin. Nappasin sieltä kaksi Suarezin olutta kyytiin kun
oli ensimmäinen paikka missä tuli vastaan. Humaloidun saksalaistyylisen
Qualify Pilsin ja tsekkityylisen tumman lagerin River Black Lager. Ikää
molemmilla neljän kuukauden molemmin puolin juomishetkellä. Maineessa
pikkupanimo selvästi on, sillä bongasin samoja tuotteita muistakin New Yorkin
kaupoista myöhemmin. <br /><br />Se panimosta. Katsotaas olutta.</div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiELfLw5Nq21H_egAs1_SzN-HnFIQee92U4pA8c-RK_-dvgZQPbJ12oEJkmF1BApIYpBtta6fbWFDEK7MxwEVSM41vo8bUuVz2iqvGocJDHNPHqiD5NKhQ4umryc1b35ShDU-b1Dre7jOPDCNPUh5No0pLt_5NErxSo2ibW6H1YOSUx4ydAchzUjWzy/s3208/IMG_20230425_211728-02.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3208" data-original-width="2294" height="528" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiELfLw5Nq21H_egAs1_SzN-HnFIQee92U4pA8c-RK_-dvgZQPbJ12oEJkmF1BApIYpBtta6fbWFDEK7MxwEVSM41vo8bUuVz2iqvGocJDHNPHqiD5NKhQ4umryc1b35ShDU-b1Dre7jOPDCNPUh5No0pLt_5NErxSo2ibW6H1YOSUx4ydAchzUjWzy/w378-h528/IMG_20230425_211728-02.jpeg" width="378" /></a></div><div><br /></div><div><br /></div>
<div>
<div>
Käsittämättömästi tölkissä ei ole alkoholiprosenttia. Ilmeisesti 5,5%
</div>
<div><br /></div>
<div>
Kaunis vaalean kultainen. Hyvä kestävä vaahto. Aivan pieni häivähdys utua.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Hyvin raikas erinomaisen saksalaisen pilsin tuoksu. Mausteista ja kukkaista
humalointia, kuivattua ruohoa, aavistus pippurisuutta, erittäin kevyttää...
seljankukkaa? Jotain sellasta. Vääntää aluksi vähän kumisuudenkin puolelle,
muttei negatiivisessa mielessä. Paahtoleipäistä pilsner-mallasta tukena.
Aivan hitunen rikkiä, jonka pilsissä sallii.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Kuiva kuin mikä. Kevyt, muttei vetinen. Humala puraisee oikeastaan
välittömästi ja mausteinen katkero jatkuu loppuun asti. Se ei kuitenkaan
mitään IPA-katkeroa ole, vaan purenta on aisoissa kuin hammasraudoilla
hoidettuna. Ohraleipäinen, viljainen mallas muljahtaa sekaan vasta toisessa
aallossa ja tukee katkeroa. Jälkimaussa tulee paahtoleipäisempiä
murahduksia. Puhdas, erittäin selkeälinjainen olut. Hieno tasapaino, jossa
yksinkertaiset ainesosat saavat molemmat vuoroittain tilaa, vaikka
katkeroinnilla onkin päärooli.
</div>
<div><br /></div>
<div>
No nih. Aivan ensiluokkainen pils. Parempaa varten täytyy lähteä... noh,
Saksaan tai Tsekkiin. Eli tätä nyt ehkä Amerikoista vasiten kannata hilata
jos vain hyvän pilsin haluaa, mutta amerikkalaisena olisin hyvinkin
tyytyväinen, että tämmöistä saa myös kotitonteilta tuoreena. Kärkipaikalle!
</div>
</div>
<div><br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjYFc2OpMUDgmzafPzEFUuM2c0xuQLSjjfNZAxjGy1QemmmK4G1EkioToggZOx0iRQey6xW9OM58tIJNNU3ju6eR7MCeFNsdVAmCMgCYKo0YjSk1w80n9ikUmob4NeGCM4O7inpyZwpYyoQdsLgiEO_GrBjMxAz8kkWuqnPDveMcYaBOFOBdYU_Cxb/s3543/IMG_20230426_160607-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3543" data-original-width="2294" height="482" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjYFc2OpMUDgmzafPzEFUuM2c0xuQLSjjfNZAxjGy1QemmmK4G1EkioToggZOx0iRQey6xW9OM58tIJNNU3ju6eR7MCeFNsdVAmCMgCYKo0YjSk1w80n9ikUmob4NeGCM4O7inpyZwpYyoQdsLgiEO_GrBjMxAz8kkWuqnPDveMcYaBOFOBdYU_Cxb/w312-h482/IMG_20230426_160607-01.jpeg" width="312" /></a>
</div>
<h3 style="text-align: left;">Suarez Family River Black Lager</h3>
<div>
Seuraavaksi sitten tummempaa lageria. Livingstonissa on haettu tsekkiläistä
cerne pivo tyyliä, eli sitä tutumpaa tmávea mustempaa versiota tummasta
tsekkilagerista. Ei taaskaan voltteja tölkissä, kyllä olis Valviralle töitä.
4,4% näkyy olevan internetin mukaan.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Hyvin tumman ruskea, lähes pikimusta olut. Ok, kestävähkö beige vaahto.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Mukavaa karamellisuutta tuoksussa, suorastaan sellaista brittityylistä, kun
humalan aromit yhdistyvät mukaan. Saaristolaisleipää ja hento paahdekin.
Kaakaojauhetta. Kukkaista humalaa, jalohumalien suunnalta lienee. Raikas.
Lämmettyä tuoksuun ilmaantuu vähän epätasapainoisempi meno, jossa humalan
kukkaisuus yhdistyy jotenkin vähän etovasti makeaan karamelliin.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Kuiva. Hitusen kovahko. Maku on yksioikoisempi kuin tuoksu. Katkeron puraisu
aika selkeä, schwarzbiermäinen, eikä tuoksussa loistanut mallas pääse oikein
sen alta esiin. Aika tuntuva hiilihappoisuus tukee sitä. Paahdetta kuitenkin
maltaasta. Vähän kärtsännyttä ohrarieskaa. Karamelli selvästi loivempi kuin
tuoksussa. Jonkinlainen välimalli saksalaisen schwarzbierin ja tsekki-cernen
välillä. Loppuu aika nopeasti ja hento jälkimaku on lähinnä kevyttä pihkaista
humalaa ja katkeroa. Kuiva lopetuskin. Erittäin juotava. Lämmettyään pehmenee
jonkin verran ja mallas pääsee hiukan paremmin esiin.
</div>
<div><br /></div>
<div>
Loistavan pilsin jälkeen vähän pettymys, mutta oikein jees olut kyllä
lajissaan. Itse vain toivoisin tällaisilta aina lisää pehmeyttä.
</div>
<div><br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKOnzySZ8NzCSXAaiB99UM8D3h_x7GPXcaGIPtGWGhsS2w4-Vqu8d1zjmwGCjlIbiSeGEX_sHWi1rLl48u8vO5fVTVg74RgAsX8NZaX_eXWHiMh4PlVJyRJgymhWt-WiVNfeNnIXSgDBPzJtx-TiUH54hBi80-73LplyMl9iVNbo7f0mNU-219WSDY/s2511/IMG_20230327_193955-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2511" data-original-width="2294" height="503" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKOnzySZ8NzCSXAaiB99UM8D3h_x7GPXcaGIPtGWGhsS2w4-Vqu8d1zjmwGCjlIbiSeGEX_sHWi1rLl48u8vO5fVTVg74RgAsX8NZaX_eXWHiMh4PlVJyRJgymhWt-WiVNfeNnIXSgDBPzJtx-TiUH54hBi80-73LplyMl9iVNbo7f0mNU-219WSDY/w459-h503/IMG_20230327_193955-01.jpeg" width="459" /></a>
</div>
<h3 style="text-align: left;">Verdant Helles</h3>
<p>
Verdant on Penrynistä Cornwallista kotoisin oleva brittiläinen craft-pumppu.
Näemmä koronavuosina muuttanut Penryniin viereisestä Falmouthista. Jostain
syystä tämä menee minulla aina sekaisin Vibrant Forestin kanssa joka on myös
saaren etelärannikolta, mutta idempää.
</p>
<p>
Verdant on enempi moderneista tyyleistä, etenkin Putty (hazy) DIPAsta ja
Headband pale alestaan tunnettu. Mutta niinpä ovat rykäisseet ulos myös
hellesin. Etikettikin varsinainen retrolagerin leima. Löysin tämän joko
K-supermarketin erikoishyllystä tai Pienestä, unohdin jo, mutta oli miten oli:
KRÄFT-lagerin vuoteen tämä käy enemmän!
</p>
<p>
Kirkas, erittäin vaalea keltainen. Kaunis valkoinen vaahto, joka tosin hupeni
vauhdilla jo sillä aikaa kun yritin hämärässä saada järjellistä kuvaa.
Ulkonäkö varsin kunnossa siis.
</p>
<p>
Tuoksu raikas pirteän kukkainen tuoksu, hieman kepeän hunajainenkin. Kääntyy
hieman korianterinsiemeneen päin sitten. Pelkkää Hallertauta kuitenkin
humalana, niin hieno tuoksu pumpattu siitä esiin.
</p>
<p>
Suussa kevyt, erittäin kaadettava, olematta lällysti vetinen.
Pilsner-mallasta, viljaisuutta, kevyttä paahtoleipää. Sen kaveriksi nousee
selkeä, mutta hienosti tasapainoinen humalointi. Katkero tuntuu, puraiseekin,
mutta ei vie juotavuutta. Puhdas ja virheetön kuin juuri satanut lumi.
</p>
<p>
Mainio, suorastaan golf-taputusten arvoinen suoritus. Tämä olisi 2019
Helles-keväässä noussut tosi koville sijoille. Hyvin nytkin. Hävyttömän
hintainenhan tämä hellesiksi toki oli, mutta niinhän nämä craft-kilkkeet
tuppaavat olemaan.
</p>
<p><br /></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHLA-RxwetaUDjKjCy1FG6hBGhlFH6wLLA4WBMMBg9D-Ae7qk246-813-WalA4DzshPf7v_zFBfcgJxjLCmzyVJ-qIZD2aTUJGNfgqoMrWZy-Fu-S07Ictfd-dC5nkr8_-Bqelqzt1DAp1TiOVqjpx8eJKmuQZ01bikGgGPIn7oEs_d7OawuwK3fQo/s3592/IMG_20230329_162847-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3592" data-original-width="2294" height="430" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHLA-RxwetaUDjKjCy1FG6hBGhlFH6wLLA4WBMMBg9D-Ae7qk246-813-WalA4DzshPf7v_zFBfcgJxjLCmzyVJ-qIZD2aTUJGNfgqoMrWZy-Fu-S07Ictfd-dC5nkr8_-Bqelqzt1DAp1TiOVqjpx8eJKmuQZ01bikGgGPIn7oEs_d7OawuwK3fQo/w274-h430/IMG_20230329_162847-01.jpeg" width="274" /></a>
</div>
<p></p>
<h3 style="text-align: left;">Maku Kuura IPL</h3>
<p>
Maku pöräytti ilmoille oikein ei-kauppavahvuisen (6,2%) India Pale Lagerin.
Maistoin tätä jo hanasta taannoin ja ihan tykkäsin. Ei vain tullut tarkemmin
arvioitua vaikka piti. Jäin nimittäin turvastani kiinni Triplan
minifestareilla kun siellä oli tuttuja. Ihmiset, aina hyvän nörtteilyn tiellä.
Makun Juho halusi sitten toimittaa näytteenä tölkitetyn version. Eikun
maistoon. Ilmainen näyte siis. Suht tuoretta tietysti, tölkitetty
käsittääkseni tammikuun lopulla eli pari kk ikää maistaessa.
</p>
<p>
Kultainen olut, kevyt utu seikkailee seassa, mutta melko kirkashan tämä on.
Tuoksu on aika hento tällaiseksi. Vähän trooppista makeampaa hedelmää tai
marjaa, greipin häive ja jonkinlainen havuisuuden haamukin siellä on. Kevyttä
muovailuvahaakin ja hapettunutta käryä. Ei onneksi häiriöksi asti, mutta
pirteyttä se vähän demppaa.
</p>
<p>
Suussa täyteläinen, mutta juotava. Mukavan maltainen ensi kosketus, johon
nopeasti hyökkää mukaan melko lime-greippinen humala, joka kääntyy
pihkaisemmaksi kun maku etenee. Tuntuva katkeron puraisu, joka jatkaa
greippilinjaa hyvän tovin jälkimakuun. Rinnalla kulkee leipäistä
makeutta.
</p>
<p>
Ihan toimiva olut. Reippaampaa tuoksua kaipaisin ja vähän raikkaampi voisi
kaikkinensa olla. Hieman tässä aistii, että olisiko jo nyt happi tästä parhaan
elämän telonut. Silti siis oikein terhakka ja joisin mielelläni toisenkin
valittelematta.
</p>
<p><br /></p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
<b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b>
</p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
1. Suarez Family Qualify Pils<br />2. Himo Tumma Tunti<br />3. Kahakka Dry
Hopped Lager<br />4. Hagström Groß Pilsner<br />5. Verdant Helles<br />6.
Whiplash Blue Ghosts<br />7. Suarez Family River Black Lager<br />8. Stadin
Black Lager<br />9. Great Notion Ledge Bier<br />10. Maku Horisontti Pils<br />11.
Prykmestar Keller Teer<br />12. FUKKNICE Eka Kalja<br />13. Hiisi Päivä
Bock<br />14. Laitila Mosaic Lager<br />15. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />16.
Maku Kuura IPL<br />17. CoolHead Vamos!<br />18. Orava Brewing Pils? Yes
Plz!<br />19. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA
</p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
(huom. setissä ei ole ollut vielä yhtään oikeasti huonoa olutta, vähän
epätasapainoisia vain, joten listan alapäästäkin kannattaa maistella)
</p>
<br />
Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-23854284560106601502023-03-22T21:28:00.002+02:002023-07-06T11:00:22.804+03:002023 - Kräft-lagerin vuosi! - osa 4<div style="text-align: center;"><i style="font-size: x-large; text-align: center;">"Kräft-lagerin vuosi -23 vanhin voitehista!"</i></div>
<div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Tällä kertaa on vuorossa korruptio-special. Toisin sanoen kaksi kolmesta
oluesta on tullut näytteinä taloon. Kaikki myös jossain määrin uutuuksia siis.
Tuli myös Olvilta näytteitä, mutta eivät olleet lageria (tai no toinen oli
'cold ipa', mutta ale-hiivoitettu ilmeisesti), eikä Olvi tietysti edes
kräftiä, saati craftia. Ihan hyviä ne kyllä oli.</div>
<p></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ8r8ECs3dKKcYjmOv4YI73tvP0WihN0R_kzKRUpR0OdYBMoUfR7Ei1x-6r6vcaxYGDXXJMtIzO6VezctT2fSrlK1O88wuKsnSFX-dg6JKKAB5mJpRB3Ot-rZpU5Qbskd6ZHHxPHnywCzyeu3EakqKrp3_mzBXvoQAFZfVYz4YgkqAwAoSc1oWRqNC/s2736/IMG_20230318_002541-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="1978" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ8r8ECs3dKKcYjmOv4YI73tvP0WihN0R_kzKRUpR0OdYBMoUfR7Ei1x-6r6vcaxYGDXXJMtIzO6VezctT2fSrlK1O88wuKsnSFX-dg6JKKAB5mJpRB3Ot-rZpU5Qbskd6ZHHxPHnywCzyeu3EakqKrp3_mzBXvoQAFZfVYz4YgkqAwAoSc1oWRqNC/w307-h426/IMG_20230318_002541-01.jpeg" width="307" /></a>
</div>
<p></p>
<p><b>Laitila Kukko Mosaic Lager</b></p>
<p>
Single Hop -sarjan tölkkien metallinen humalakuvitus on kivan näköinen ja
arvostan visuaalista kulmaa peruskukkoon nähden, joka on tylsä kuin mikä.
</p>
<p>
Vaalean kultainen, hyvin kirkas. Tuoksu on varsin kevyt. Jotain etäistä
mangoa, joka toki on Mosaicin suuntaista. Sen kaverina tietynlainen
tikkumainen karheus lopputuoksuun. Joka tapauksessa kevyempi tuoksu kuin
olettaisi. Hyvin puhdas olut silti.
</p>
<p>
Keskipaksu vetokalja suussa. Maltaisemman paksu kuin peruspils. Ikävä kyllä
tämä ei ole plussa, vaan enemmänkin maltaan paksuus lyö väärään kulmaan
humalan kevyen nousevan karheuden kanssa. Kokonaisuus on maltaisen makeahkon
paksu, johon tasapainottava humalan puraisu kerääntyy aivan liian
hitaasti.
</p>
<p></p>
<p>
Oluen toivoisi olevan joko vähemmän maltainen ja kuivempi tai enemmän
humaloitu niin katkero- kuin aromipuolellakin, tai molempia. Nyt kokonaisuus
jää vähän tylsäksi, mikä ei toki tee siitä varsinaisesti mitenkään huonoa. Jää
vain miettimään, että olis voinut olla parempikin. Hyvin juotava jonkun verran
humaloinnillaan peruslagerista poikkeava olut.
</p>
<p>
Samassa paketissa tullut, samaan single hop -sarjaan kuuluva Challenger Ale
oli muuten erinomainen bitter. Siihen verrattuna tämä ei niin kiehdo.
</p>
<p></p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWdYd5kse4TjiPgZJAcE2uBO2kIDR97Cf77glZMJj4kxZXUYb7WdQKukqqJej20QrXFL1u75OFIg1omk3CsgdQ7nztbwj_bjfNzFwf0STiTyoLBy1kVlY3reXqaNq7Vq7GYDP4FuAZug0Fdk9O7z6M5BXMrAw3hgceNxBbz0sJw13awp2BVFTVzKRu/s3116/IMG_20230317_225006-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3116" data-original-width="2294" height="446" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWdYd5kse4TjiPgZJAcE2uBO2kIDR97Cf77glZMJj4kxZXUYb7WdQKukqqJej20QrXFL1u75OFIg1omk3CsgdQ7nztbwj_bjfNzFwf0STiTyoLBy1kVlY3reXqaNq7Vq7GYDP4FuAZug0Fdk9O7z6M5BXMrAw3hgceNxBbz0sJw13awp2BVFTVzKRu/w329-h446/IMG_20230317_225006-01.jpeg" width="329" /></a>
</div>
<p></p>
<p><b>Himo Tumma Tunti</b></p>
<p>
Tätä en saanut ilmaiseksi vaikka jopa tunnen tekijät. Ihan rahalla ostin
kaupasta. Vähän vaikka mitä tehtaileva Pirkkalan Himo on täräyttänyt
kräft-lagerin-vuoden kunniaksi ulos Tumma Tunti -nimisen tumman lagerin. Siis
ihan perusdunkelin! 5,4% niin vahvan puoleinen, mutta menee vielä tyylin
sisään. Iskulauseena tölkissä on lyhyesti "1499", joka viitannee legendaarisen
Prahan kapakan U Flekůn perustamisvuoteen. U Fleků nimittäin tekee ehkä
maailman kehutuinta tummaa lageria, eikä sitä kehuta turhaan. Suosittelen
Prahan käväisyä, jos ei ole tuttu.
</p>
<p>
Erittäin tumman ruskea, kaunis dunkel. Upea tuoksu. Rouheaa ruskeaa
paahteisuutta, joka taittuu poltetun leivän puolelle. Karamellia myös. Suussa
melko kova, mutta se ei niin haittaa. Paahteisen leipäinen meno tulee maussa
myös runsaasti esiin, tasapaino ehkä dunkeliksi turhan katkerovetoinen. Kai se
on sitä moderniutta sitten. Tuoksu on rehellisesti sanoen ihan helvetin hieno,
ja tuo katkerokin toimii loistavasti.
</p>
<p>
Jos jotain parannettavaa haetaan, niin runko tarvitsisi hitusen jotain
pehmeyttä. Ihan aavistuksen pehmeämmän maltainen saisi siis olla, mutta silti
tällainen hieman schwarzbierin suuntaan kaihoavasti katseleva leipäinen
dunkelhan tämä on oikein näppärästi. Hieno leipämaltainen jälkimaku kasvaa
suussa juodessa.
</p>
<p>Erittäin hyvä.</p>
<p>
En ihan hirveästi valehtele jos sanon, että tämä on jopa <i>paras </i>tällä hetkellä kauppamarkkinoilla oleva kotimainen tumma lager. Kilpailu ei
tosin ole kovin kovaa, mutta silti.
</p>
<p>Hienoa, Himo! Lisää tällaista!</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaci7-JtoOsolLv5m_OHPi7VnzNlxcDM4MVhhyXUlEAO8CXkt5grOMRXKC0SUAYrFUz7RvA-Nfyf3fS9q-Qf4rN4646gXKdLSzTzLQ2AjwF3yExoHRnuSrUAvIiQDLIvRVI1BJoikregsdA_vp286K-HASc9rmvXrr73K1nsXCvrKmgjgoVa-edEyL/s3400/IMG_20230317_220357-01.jpeg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3400" data-original-width="2294" height="449" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaci7-JtoOsolLv5m_OHPi7VnzNlxcDM4MVhhyXUlEAO8CXkt5grOMRXKC0SUAYrFUz7RvA-Nfyf3fS9q-Qf4rN4646gXKdLSzTzLQ2AjwF3yExoHRnuSrUAvIiQDLIvRVI1BJoikregsdA_vp286K-HASc9rmvXrr73K1nsXCvrKmgjgoVa-edEyL/w303-h449/IMG_20230317_220357-01.jpeg" width="303" /></a>
</div>
<p><b>FUKKNICE Eka Kalja </b></p>
<p>
Tuli sähköpostia, että FUKKNICE niminen pulju haluaisi tarjota oluttaan
maistettavaksi. Ensireaktioni oli
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=FeqbKPTFjwI">ETTÄMITENKÄ</a>, joten
sitten tutustuin puljun sivuihin ja mainosvideoon. Enemmänkin vaatteita myyvä
fukknice.com tyrkytti räikeällä väriskaalalla oluttakin. Mainosvideon ja
-biisin mukana oli maan kovimmasta räppimetallipoppoosta Lähiöbotoxista tuttu
Seksikäs Suklaa ja
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=-OA69VnpG5s">mainosbiisi</a> nyt oli
aika Lähiöbotox-menoa muutenkin. Kokonaisuus esitti lähinnä kysymyksen
WHATTHEFUKK kuin FUKKNICE, mutta mikäs siinä. Etiketin design on kumman
väritön kun vertaa saitin ja vaatteiden meininkiin. Kuvakin rip-off (vai
"tribuutti"?) RATM:n Battle of Los Angelesista.
</p>
<p>
Mutta sitten tämä olutmenon kärkiteema... "War on cider"? Mitä helevettiä,
onko nyt 1998? "Siideri maistuu liian Vantaalle!" :D Ilmeisesti siiderissä on
jotain hirveetä. Okei, ymmärrän, läppähän se on ja tarkoitettaneen
pissis-esanssisiideriä, jota nyt vähän sietääkin pilkata, mutta ei kai sitä
kukaan enää juo? Mainittakoon nyt tähän väliin huumorintajuttomasti, että
siideri on hieno juoma, jota kannattaa leimata jonkun hapantuneen oravanvärkin
makuisen Fizzin perusteella yhtä paljon kuin kaikkea olutta saunaan unohtuneen
Karjalan perusteella. Juokaa kunnon siideriä!
</p>
<p>
Brändäys sikseen, se on ihmisten kusetusta varten. Vaikka pissittäähän se
olutkin, jos sitä tarpeeksi juo. Mitenkäs se toimii? Huvittavasti melko
urbaaneissa pk-seutumaisissa meiningeissä menevä brändi on tilannut oluensa
pershelevetistä eli Enonkosken Karvilan Panimolta. Synnyinkaupunkini lähin
panimo, niin annan tietysti pientä bonusta siitä. Ja lisäksi Karvilalla on
ollut laatukin sellaista ihan ookoota kotimaiseksi metsäpanimoksi, kun
viimeksi maistelin.
</p>
<p>
FUKKNICE Eka Kalja on 5,2% IPL. Kuparinen, samea. Raikas, kevyen greippisyyden
ohjaama tuoksu. Muutakin raikasta etäisesti aprikoosimpaa hedelmäisyyttä
höyrähtelee aavistuksen. Sivuhöyrynä kotimaisten panimoiden perusongelmaa eli
muovailuvahaa. Kokonaisuus kuitenkin varsin hyvin raikkaan puolella, eikä vaha
häiritse suoritusta niin että ottaisi aivoon.
</p>
<p>
Puolipaksu. Ei vetisyyttä. Mukavan maltainen runko ja erinomaisesti
tasapainotettu katkero sen kaverina, joka sulkee kokonaisuuden kuivana. Suu
huutaa toista hörppyä, joka lienee tällaisen oluen paras ominaisuus. Mitään
erityisen jännittävää tai mielenkiintoista tästä ei nouse esiin, mutta
vetobissenä erinomainen, ilman turhaa bulkkipilsun köykäisyyttä. Tasapaino on
oikein hyvä. Jotenkin aavistusta kuivempi Brooklyn Lager tulee mieleen, jos
nyt greippisempi meno aromissa. Tavoitteisiinsa nähden siis erittäin toimiva
olut!
</p>
<p>
No joo. Kiva vetää, mikäs tässä. Brändikokonaisuutta en ymmärrä, mutta mitäpä
mistään yleensäkään ymmärtäisin. Kiva kalja, vaatteet on vähän turhan
pseudokasaria.
</p>
<p><br /></p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
<b>Koko vuoden kräft-lager-skaala</b>
</p>
<p style="background-color: white; font-family: Lora; font-size: 16px;">
1. Himo Tumma Tunti<br />2. Kahakka Dry Hopped Lager<br />3. Hagström Groß Pilsner<br />4.
Whiplash Blue Ghosts<br />5. Stadin Black Lager<br />6. Great Notion Ledge
Bier<br />7. Maku Horisontti Pils<br />8. Prykmestar Keller Teer<br />9. FUKKNICE Eka Kalja<br />10. Hiisi
Päivä Bock<br />11. Laitila Mosaic Lager<br />12. Fuerst Wiacek Berliner Landbier<br />13. CoolHead Vamos!<br />14.
Orava Brewing Pils? Yes Plz!<br />15. RPS Fahrenheit 65° Cold IPA
</p>
Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8476849815101312279.post-34435237728505996282023-03-10T23:30:00.002+02:002023-03-10T23:30:13.116+02:00Salama Bembina vs. Alko Gambina<p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzTxi3L6HexSk_-Txgkzd8DeoqF9j7BcQEv3hGuirSLw7okeWz_LAHOS_jhNUJrzztLw0mCDZUGebqnuGFPXBLzPlL5Z8LA7YuJ7EcD8hiwAY5KQhqKQAVtA2_1eNI_iwjrEzMqg5_8AHx-aUYgAHyaCIooo6YcXCnNcMNmwvTZjZjawNkZXG-1t25/s4080/IMG_20230310_205218.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="316" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzTxi3L6HexSk_-Txgkzd8DeoqF9j7BcQEv3hGuirSLw7okeWz_LAHOS_jhNUJrzztLw0mCDZUGebqnuGFPXBLzPlL5Z8LA7YuJ7EcD8hiwAY5KQhqKQAVtA2_1eNI_iwjrEzMqg5_8AHx-aUYgAHyaCIooo6YcXCnNcMNmwvTZjZjawNkZXG-1t25/w562-h316/IMG_20230310_205218.jpg" width="562" /></a></div><br /><p>Alkossa on tiettyjä juomia, joiden kanssa voi puhua jonkinlaisesta alko-klassikosta. Kotimaisia, vähän kummallisiakin juomia, joita on tehty Alkon alkuajoista 1930-luvulta asti vain Alkon myytäväksi ja ennen myös Alkon toimesta (sittemmin Altian ja nykyään Anoran). Tunnetuin lienee Jaloviina. Oma lukunsa ovat siinä parinkymmenen prosentin paikkeilla seikkailleet, usein vähän laitapuolemman väen suosimat, halvahkot ja vahvahkot juomasekoitukset eli "viinakkeet" ja väkevät viinit kuten Vinetto, Sorbus ja Gambina*. Kaikilla kova kulttimaine. Muitakin on, mutta nuo muistuvat väkevimmin mieleen. Alko on sittemmin tappanut pois näistä jotenkin huonomaineisista** juomista Vineton ja Sorbuksen. Epäilen, että siihen on ollut yhtä paljon syynä imagon kohentaminen kuin juomien suosion laskeminen. </p><p>Sivuhuomiona: Kohta kuusi vuotta sitten nautin <a href="https://www.tuopillinen.fi/2017/05/ei-olut-arvio-sorbus-2010.html">viimeisen Sorbuksen</a>. Haluan tässä nyt nostaa ääneen pyynnön, että jos joku on asemassa, mikä voi palauttaa Sorbuksen tuotantoon, voisi nousta perseeltään ja tehdä asialle jotain. Ja sitten toisaaltaan, en missään nimessä kannusta luvattomaan alkoholikauppaan, mutta jos joku lukija omistaa avaamattoman pullon tai useamman sorbusta, haluaisin keskustella: tuopillinen@gmail.com (kusettajat ja kiristäjät suksikaa ihan suorilta helevettiin).</p><p>Gambina sen sijaan porskuttaa vaikka senkin lakkauttamisella aina välillä pelotellaan. Ei se Anoran brändisivulla kovin kiiluvasti esiinny, tai siis lainkaan, mutta sentään löytyy valmistajan Viinimaa.fi -valikoimasta. Kai se jotenkin nolo sitten on jos haluaa päteä juomaportfoliolla. Hintahan sillä on jo ihan liian kallis ollut jo pitkään.</p><p>Iso G on siis pysynyt jostain ihmeen syystä valikoimassa edelleen. Ihmeen, koska minusta se on noista kolmesta mainitusta kaikkein hirveimmän makuinen. Sorbus oli sentään ihan hyvää. Gambina on virallisesti "vermutti-gin-cocktail" ja kuulemma se muistuttaa siksi Sweet Martinia, johon kuuluu yksi osa kumpaakin ainesta jäissä sekoitettuna. Epäilen kuitenkin että Gambinassa käytetyt vermutti ja gin ovat jotain melko "neuvoteltua" kamaa tai suhde ei ole aivan drinkin mukainen, sillä maku on... sanotaan nyt, että omalaatuinen. "Vähän sillai paha" on toinen ihan hyvä termi. Ihan hyvin se on saunalämpimänä silti mennyt kun on ollut sellainen tilanne päällä, eikä Sorbustakaan ei enää ole saanut. Erittäin rusinainen, kanelinen lienee kovimmat kuvaukset myrkystä.</p><p>Kun on tämmöinen historia ja makuprofiili niin olutversio aiheesta kiinnostaa tietysti hyvinkin paljon. Salama teki Bembina Cocktail-sourin ja pakkasi sen vielä aidon näköiseen 75cl muovipulloon. Etikettikin henkii takavuosien desiGnia. Hankkiuduin kosketuksiin oluen kanssa ja tiirasin baarikaappiin. Olihan siellä tosiaan viime keväänä hankittu pullo G:tä! Ja sitäpaitsi koska olen vannonut talouden sisältävän aina ainekset negroniin (ja americanoon), löytyi myös giniä ja (ehkä vähän turhan pitkään seisonutta) makeaa vermuttia, joista voisi tehdä sen sweet martinin. Hämmentävää sinällään, että negroni ja gambina ovat periaatteessa Camparin päässä toisistaan.</p><p>Eli suoraan sokkotestiin. Vaimo auttoi järjestelyissä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhz77qeZRYbsKxp8lXXkvTsoknFonzafekgdZ7zLss5YYqH4L0lv-O98E0LrqN1p6VGtCvUQRLQrbzE0Z1eE6DtsZlyr0UUuKv5xR-WkglYGKa1pEWTHN0vWoUA0ic9ubtk8F0FOxMQI9S7_rGduA8dihp5gyyhBvyF85CwV5KXrWrDtJtEaJAEovv/s4080/IMG_20230310_210028.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2294" data-original-width="4080" height="285" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhz77qeZRYbsKxp8lXXkvTsoknFonzafekgdZ7zLss5YYqH4L0lv-O98E0LrqN1p6VGtCvUQRLQrbzE0Z1eE6DtsZlyr0UUuKv5xR-WkglYGKa1pEWTHN0vWoUA0ic9ubtk8F0FOxMQI9S7_rGduA8dihp5gyyhBvyF85CwV5KXrWrDtJtEaJAEovv/w507-h285/IMG_20230310_210028.jpg" width="507" /></a></div><p>Juomat tulivat pöytään. Yhdessä, keskimmäisessä, oli jäämiä vaahdosta ja se kupli hieman. Jaa, se lienee se olut. Olipas helppoa, ulkonäöllä erotti, vaikka väri olikin aika osuva. Kaksi muuta sitten näyttivät vain vaaleammalta (kuvassa oikealla) ja tummemmalta (vasemmalla) juomalta.</p><p>Tuoksu vahvisti olutepäilyn, melko selvä hapanolutmainen tuoksahdus. Kaksi muuta olivat erilaisempia. Tummempi enemmän kanelinen ja jouluinen, vaaleampi raikkaampi ja pirtsakampi, mutta muuten samoissa tunnelmissa. Jotain samankaltaista oluestakin perusrungon takaa häilyi.</p><p>Maku seurasi esimerkkiä. Vaalea ei-olut oli aika miellyttävän raikas ja mausteinen. Gambinalta se tuntui, mutta jotenkin liian hyvältä. Olut oli hyvinkin saman suuntainen, mutta modernin hapanoluen vähän tunkkaisen happamuuden sävyttämä. Silti selvästi innoittajansa suuntainen maultaan, joskin tietysti kevyempi koska prosentit olivat vain 6,66%. Tummempi ei-olut oli hyvin makea verrattuna kahteen muuhun ja maistui samalla tavalla tutun suuntaiselta.</p><p>Olin jo lyömässä G-leimaa vaaleammalle juomalle ennen kuin maistoin tummaa. Sen jälkeen vaalea maistui liian hyvälle. Se oli raikas ja miellyttävä, olematta turhan makea. Iso G, etenkin nautintolämpöisenä saunasta n. 50 asteessa, on makea, tunkkainen ja mausteinen. Se raikas ja hyvä juoma oli siis cocktail. Olut oli selviö, jota ei tarvinnut miettiä ja kolmantena tuli tummin, vasemmaisin juoma eli aito Iso G, turhan makean, huonosti tasapainoisen ja vähän epämiellyttävän kokonaisuutensa kanssa. </p><p>Oikein meni. Melko helppo sokko tämä.</p><p>Vähän siis jo naureskelin, että Salaman oluessa oli Gambinaa lähinnä muovipullo, väri ja etäisesti mausteet. Mutta koska pullo oli avattu, oli se juotava loppuun. Tätä kirjoittaessa tissuttelin loppuja 75 senttilitran putelista ja on pakko sanoa oluen jälkimaun olevan niin hämmentävän rusinaismausteinen, että outoja fläsäreitä mökeiltä, puistoista ja festareilta puskee sieluun juodessa... </p><p>....niin, vahvoja henkäyksiä ajoilta, jolloin olin onnettomampi, rumempi ja tyhmempi, mutta silti vetreämpi. Tuulahduksia idiootin nuoruudesta. Ei perkele, Gambinaa tämä on. Niinkin vahvasti, että 75cl pulloa tulee tässä iässä juotua useampi päivä, vaikka nuorempana olisi mennyt heittämällä.</p><p>Kyllä tämä nimensä lunastaa. Ostaisin silti ehkä aitoa tavaraa.</p><p><span style="font-size: x-small;">*Ennen kuin joku sanoo Carillo, niin Carillo ei ole Alkon oma juoma vaan vanha Chymoksen, nykyisin Pernod-Richardin tuote.</span></p><p><span style="font-size: x-small;">**Kävin joskus Sopan loppuaikoina etsimässä Arkadian lippulaiva-Alkossa Sorbusta ja myyjä katsoi minua kuin halpaa makkaraa ja totesi, että ei<i> täällä</i> ole mitään Sorbusta.</span></p><p><br /></p>Tuopillinen (Jouni Koskinen)http://www.blogger.com/profile/13513767618791045187noreply@blogger.com0